torstai 31. tammikuuta 2019

Huippuurheilua.

Ne on meikäläisellä harjoituskilometrit kun Suomalaisella huippu urheilijalla.

Laskin tammikuun juoksukilometrit, hurjat 28 kilometriä kuukaudessa.
Oon mie hurja reenaaja, on varmaan mentävä juoksukisoihin, ennen kun ajautuu ylikuntoon, kun noin aktiivisesti reenailee.


Hoh hoija, taian vetäytyä yöpuulle, jos vaikka huomenna yrittelis lyhen lenkin vetelehtiä.
Tai sitten ei.

keskiviikko 30. tammikuuta 2019

Taas päivä mennä vilahti.

Nappasin asunnon katolta kuvan merellkäsin.


Päiväkahvilla parvekeella.


Lenkilläkin yrittelin käydä, ja loppumatka meni taasen kävelyksi,
kun alkoi ylämäki väsy iski ja meno hyytyi kävelyksi.

Tällaisella laahustusvauhdeilla 45 min 7,5 km, askelpituudeksi tuli 1.07 m
Maakosketusaika keskimäärin 286 millisekunttia, joka jakaantui jalkojen suhteen näin: vasenjalka 50,1% ja oikea 49,9 % ajasta.
Varmaan vasemman jalan pohjelihaksien heikompi voima, akillesjänteen kateamiisen takia vaikuttaa asiaan.
Vartalon pysysuhtainen liike oli keskimäärin 6,9 senttimetriä.
Keskisyke 136
Paljonhan muutakin tuo kello kertoo, mutta tuossa muutamia tietoja tästä lenkistä.
Ilmanpaineesta mittaama korkeuskäyrä näyttää olevan hyvä verrattuna sateliitien ilmoittamaan irformaatioon.
Kellon testaus jatkuu, kunhan saan kunnollisempia lenkkejä tehtyä.

Niin stressi tasoksi kello ilmoitti minulle 14 asteikolla 1 - 100
Eipä tuo stressi ole oikein tänne Espanjanmaalle löytänyt.

Sähköpostin säädöt ja tunnukset olen tästä koneesta kadottanut, joten käytän täällä sähköpostiosoitetta peurao(miukumauku)gmail.com

tiistai 29. tammikuuta 2019

Varmaan kohta pakkaset hellittää.

Jospa se sääkin lauhtuis kun lähdin pakkasia pakoon.


Tältä näytti eilen puoliltapäivin auringonkajo keskusairaalan parkkipaikalta katsellen.

Eilen mietiskelin kuntosalikäynnilläni, että on sitä parempiakin paikkoja viettää sairaalakäynneiltä vapaata kuukautta kun Rovaniemi.
Niinpä eilen ja osittain viimeyönä matkustelin tänne Torreviejaan.
Matka kesti Helsingin lumipyryn takia kauan, Roi -H:ki välikin otti kaksi tuntia, kun piti ootella kentän aurauksia ja laskeutumisvuoroa.
Alicanteen lähtökin viimvästy yli kahdella tunnilla kentällä koneessa istuen, sääolosuhdeiten takia.
Mutta  perille on päästy, ja on se kivaa kun ei ole pakkasta.

                                    Vibra keksit ei aiheuta mulle mitään oireita.

Heh heh
Olen käynyt lenkillä, pikkuhousulla ja t-paidalla tietenkin, hyvin hikoilutti.
Mitens siellä suomessa?

lauantai 26. tammikuuta 2019

Pajavasaranpauketta ootellessa.


Kun tuo sydänpajalle meno tuli vasta maaliskuulle, tässähän voisi vielä paeta pakkasistakin.
Tosin olisi siinä välissä vielä yksi kokeidenotto ja lääkärin soittoaika, mutta eiköhän ne saa muutettua myöhemmäksikin.

Tosin se näin pikana lentolippujen hommaus kurittaa lompakkoa paljon raskaammin kun se jos aikaisemmin asialla olisi ollut.
Mutta se aurinko siinä on aikalailla mangeettista vetovoimaa.

Ulkonakin on jatkuvasti kovia pakkasia ettei siellä selviydy kun karhukainen.

Salillakäyntikin rupeaa jo tympimään,
Torressa voisi vaikka kävelyllä käydä, tai pyöräillä, jos ei juoksu luonnista.

-35 astetta pakkasta on huomisaamuksikin luvattu, mutta jos vielä tarkenis salille köpötellä, se olisi sitten siinä ainakin joksikin aikaa.

maanantai 21. tammikuuta 2019

Talvi, en tykkää.

Perkele tämä ei toimi.
Kyllä meikäläistä huvitti kun käveleskelin kotiakohti kuntosalilta -30 asteen pakkasessa.
Huvituksen aihe oli kun kaksi koulumatkalaista yritti avokäsin pakkasessa kosketusnäyttö kännykkää avata.
Toinen hinkkasi jäätynein sormin näyttöä, ja toinen sormet suussa seisoi känny toisessa kädessä masentuneen näkösenä.
Sillähän se minua niin huvitti, kun komennot ei minun sormilla tahdo sisätiloissakaan toimia.
Nykytekniikka ei ole tehty arktisiin oloihin.

Espanjanmaalla viikonvaihteessa juostiin Santa Polan puolimaraton.
Kisareittihän on mitä mainioin, korkeuseroa vajaa 4 metriä, ja sekin noustaan vain kerran.
Lisäksi reitti on erittäi vähän mutkia sisältävä, kun yleensä Espanjan kisoissa reitit ovat hyvinkin mutkaisia, kun reiteistä pyritään tekemään yleisöystävällisiä.

Kisaa on järjestetty vuodesta 1990 ja kokoajan samalla reitillä.
Järjestelyistä vastasi 28 vuotta Santa Polan yleisurheiluklubi, kunnes yksityinen yritys haistoi rahan ja valtasi tapahtuman.
Kisassa parhaimmillaan oli n. 15 000 juoksijaa, kunnes järjestäjän vaihtuessa osanottomäärät ovat tippuneet alle 4000 juoksijaan.
Reittiennätykset kisassa ovat ihan kunnioitettavat
miehet: 1.00.15 ja naiset: 1.09.22
Reittiennätyksestä maksetaan 5000 euron palkkio,
Ja tonnihan tulee voittopalkintona.

Itse olen osallistunut kisaan viisi kertaa.
2007 - 1:16:11 sijoitus 1 (55v)
2012 - 1:29:23 sijoitus 1 (60v)
2014 - 1:27:01 sijoitus 1 (60v)
2016 - 1:29:19 sijoitus 4 (65v)
2017 - 1:26:41 sijoitus 1 (65v)
Parhaasta Suomalaisajasta kisan historiassa minulla ei ole varmaa tietoa, mutta vuona 2016 Jarkko Järvenpään juoksema 1:07:22 (s.29) saatta se koviin olla.

Tämän vuoden tuloksia ja muuta osallistuja inffoa löytyy tästä:

Suomessa tällaisten massajuoksujen osanottajamäärät miesten ja naisten kesken jakautuvat aika tasan, nykyään usein naisia on jopa enemmän kun miehiä.
Toisin on Espanjassa, juoksu on vielä enemmän miesten juttu, tänävuona osanottajia oli 3406 joista naisia 613.

No miksikä nyt tarkastelen Espanjalaista kisaa:
Haluais juoksemaan, haluais Espanjaan täältä pakkasesta, ja koko Suomi v....aa ja palelee.

*********
Niin vielä tuloksiin kisasta, en löytänyt yhtään Suomalaisnimeä 1000 juoksijan kärkipäästä (1:40:51) yleensä Suomalaisiakin juoksussa on ollut useitakin.

sunnuntai 13. tammikuuta 2019

lauantai 12. tammikuuta 2019

Joskus silloin ennen.

RDS:n talvisarjajuoksun osakilpailu juostaan urheiluopistolla 13.1

Lapin urheiluopisto avattiin 1972
Rovaniemen Roadrunners järjesti ensimmäisen sarjajuoksun osakilpailunsa hallissa 21.1 1979, eli  lähes tasan neljäkymmentä vuotta sitten, on kai aika palauttaa mieleen kisoissa 3000 metrin matkan nopeimmin juosseet.

Luodakseni paineita niin juoksijoiden kun järjestäjienkin suuntaan julkaisen tässä kahdentoista minutin alittajat kisassa 40 vuoden takaa.

Matti Karjalainen
saman vuoden
Rovaniemihölkässä.

Hallisarjajuoksu 21.1 1979  (40 v.sitten)  
      3000 m: (12 minutin alittajat)

 1.  Matti Karjalainen PosPy        8.31,5
 2.  Tuure Paksuniemi LaLu        8.37,0
 3.  Markku Jaakola KU              8.42,0
 4.  Rauno Uusitalo TorPy           8,45,0
 5.  Tapio Oivakumpu PosPy       8.52,0
 6.  Paavo Keskitalo LohKu         8.52.0
 7.  Erkki Anunti PosPy               8.53.0
 8.  Reino Tuukkanen Roi-La      9.05,0
 9.  Jouko Takkinen RDS             9.07,0
10. Tapio Miettunen KarKa         9.08,0
11. Rainer Naakka KU                 9.09,0
12. Pertti Alasaukko-oja ToPy     9.16.0
13. Matti Suhonen TorPy             9.27.0
14. Simo Perkkiö RDS                 9.27.1
15. Kauko Viinikka KU                9.40.0
16. Pentti Krigsholm RDS           9.47.0
17. Martti Moilanen RDS            9.52.0
18. Tuomo Lilja RDS                  9.54.0
19. Antti Lilja RDS                      9.57,0
20. Kalevi Salo Roi-Lappi         10.13.0
21. Mikko Koivisto TorPy         10.17,0 
22. Antti Petrelius                     10.27,0 
23. Mauno Kulju AltPi              10.38,0
24. Heikki Meriläinen                10.35,0  
25. Matti Lehtonen                    10.45.0 
26. Tapani Väänänen KU          11.11.0 
27. Juha Keskiruokanen            11.19.0
28.  Raimo Hedemäki LaLu      11.32,0 
29. Esko Juntunen                    11.45,0 
30. Veikko Vanhahanni             11.53,0  
31.Olavi Onkamo Roi-Lappi     11.51,0

Sanotaan, "Joka vanhoja muistaa, sitä tikulla silmään". 
Siinähän tökittä jos haluaatte, mutta tämmösen jutun julkasin.

torstai 10. tammikuuta 2019

Vielä on mittareissa kehitettävää.

Parin päivän päästä tulee täysi kuukausi kun olen viimeksi käynyt lenkillä.
Syitä on monia, mutta pumppu ja varvas eniiten esteenä tällä hetkellä on.
Olispa mittari mikä mittaa v......tuksen määrää.

Siinä koko mittari arsenaali joita olen elämäni aikana juoksuttanut, mutta mittaako mikään tuskastumisen määrää..
Periaatteessa kaikki vielä toimii, mutta kaikkien sykevyöt eivät ole enää toimintakuntoisia.
Vasemmalta, ensimmäinen langaton sykemittari mitä markkinoille tuli.
Siloinen polarin Sport tester oli vielä vaatimaton laite, verrattaessa nykyisiin urheilukelloihin.

Itse kyseistä kelloa ensikerran kilpailussa käytin 30.10 1983 RDS:n talvisarjajuoksussa.
Keskisykkeeksi 9,7 km matkalla sain 170, tosin keskisyke piti vielä itse laskea kellon puolenminutin välein tallentamista sykelukemista.
Nykyään maksimisykekkin on 20 lyöntiä vähemmän.

Seuraava rivissä on jo vähän kehittyneempi malli, muistia oli enemmän ja mittari keskisykkeenkin jo itse laski.
Seuraava rivissä polarin accurex, joka vielä joskus kellona ranteeseen eksyy.
Seuraavat kaksi kelloa ovat Garminin gps:ällä varustettuja mittareita, toimivat edelleen ja joskus vielä lenkillekkin pääsevät.
Suunnon mittari seuraavana, nykyisin eniiten käyttämäni mittari.
Viimeisenä Black Friday hankintani, ostin kun halvalla sai 99 € Garmin Fenix 3,
Tämä laite nyt mittaa sitten lähes kaikkea, en vain ole päässyt laitetta testailemaan kun makailen vain sohvalla.

No mihin mittaria oikeastaan tarvitaan.
Sitten kun sydän lakka lyömästä sen kyllä huomaa ilman mittariakin, mutta onhan mukava tietää kaikenlaista daattaa lenkistä.
Mutta vain tarpeellinen aika lenkilläviihtymistä kuntoa nostaa.
**********************************
Jos tuohon juttuun vielä liittäisi, tuo ensimmäinen sport testeri oli mallimerkinältään pe2000 ja se lanserattiin markkinoille vuona 1982
Seuraava sport tester mallimerkinältään pe3000, sitä myydään edeleenkin mm.ebay:ssä 149 $ hintaan.

maanantai 7. tammikuuta 2019

Siinä ne päivät matelee.

Tulisipa tietoja noista sydämen jatkotutkimuksista, jos ei heti lähiviikoina pääsyä ole sitä voisi vaikka pistäytyä Torressa.
 On nuo Norwegian lennot nyt aika halpoja, Alicanteen 39.90 €  ja takaisin 36.02 €
Ei ole kovin hinnankiroissa.

No meneehän se aika kyllä tuossa sohvallamakaillessakin ja TV:tä katsellessa.

Tänään taitaa elokuvavalinnaksi tulla vitoskanavan Murtumaton, elokuva kertoo 1936 Berliinin olumpialaisiin 5000 metrille osallistuneen Louis Zamperin tarinan.

Omat vastukset nyt on pieniä noihin elokuvan tapahtumiin verrattuna, mutta tympii jo tuo pikkuvarvaskin, kun ei ota parantuakseen, eikä varvas kengästä tykkää. 
Pakkasilla on ikävä lumihangessa sukkasillaan hiippailla,

Ensi viikonvaihteessa RDS:n talvisarjajuoksut jatkuvat hallissa, sinne täytyy mennä toisten juoksentelua katselemaan, mutta nyt yritän tunkea kipeän varpaan kenkään ja lähden kuntosalille.