Hyvää vappua.

Hyvää vappua, virtuelisesti ja etänä.

Veteraaniurheilun kynnysrajat.

Max hapenotto, anaerobinenkynnys, aerobinenkynnys nämähän on kaikille selvät, mutta veteraaniurheilussa on toki muitakin kynnysrajoja.
Offikynnys, raja jolloin sääskien lentonopeus on suurempi kun juoksijan vauhti.
Dementiakynnys, raja jolloin juoksuvarusteiden pukemisessa alkaa olla vaikeuksia.
Tämän rajan ylityttyä alkaa juoksijan lenkien kesto myöskin pidentyä, koska kotiin osaamisessa on vaikeuksia.
Arkkukynnys, lenkilläollessa ruumisarkkulikkeen omistajat rupeavat tervehtimään.

En tiiä millä kynnyksellä tänään mentiin, joutu 14 kilometrin lenkillä useitakin kävelypätkiä tekemään, väsytti.

Tilataan suojaimia:

Askartelupäivä.

Saavuttuani 2013 Torreviejaan eka lenkillä suuntasin tossunkärjet suolajärvellepäin.

Kyllä se tällaista eteläisen Lapinläänin aboriginaalin mieltä ilahdutti kun pääsi suolatasangolle juoksemaan, sehän oli kun hangella olis juossut.

Mutta kaatua siinä ei kannata, suola kirvelee pirusti haavoissa.

Meille Lapin aboriginaaleilla on kyllä aika huonot edut, vain pakkasta, lunta ja sääskiä on tarjolla.
Austraalian valtiokin maksaa aboriginaaleille kuukausittaista elatusmaksua. Lisäksi siellä on aboriginaalihostelleja, joissa saa ilmaisen vuodepaikan ja muonituksen.

Eihän sitä eläkeläinen muuta kaipaiskaan, kun lämpimän sään, ruokaa ja petipaikan, ilman koronakaranteenia.

No niin se historiasta ja eikö tähänpäivään.
Eilisen pelkän sohvallamakoilun jälkeen tänään sitten kävin lenkilläkin S-M kanssa kierrettiin siltainlenkki pienellä lisäkiemuralla.

Senjälkeen askartelin pyöreään tavaratelineen, jos joskus kaupasta enemmän tavaraa tartee tuoda, kun enää ei sittä autoilumahdollisuutakaan ole.
No joko nyt joku kerkesi ihmetelemään, saahan noita telineitä kaupastakin 10-15 euron hintaan.
Mutta omatekemä on aina omatekemä, ja saihan siinä parituntia koronan pitkästyttämää aikaakin kulumaan, niin ja kustannukset nolla euroa, romua löytyy aina senverran varastosta.

Öljyn hintakin laski jo miinukselle, ja Suomessakin saa bensaa jo niin halvalla että minun täytyy ryhtyä vastaiskuun, ettei kaikki vain ajele autoilla.

Osta pyörä!
Hinta ja laatu kohtaavat tässä tarjouksessa.
Pyörän hinta 0 euroa, hae pois.
Pyörän merkki on DBS, ja paino 10.5 kiloa.

Jos haluaat Shimanonin lukkopolkimet, ja 9 numeron Look kengät mukaan, niin sitten hintaa 20 euroa.
Jos ei lukkopolkimia haluaa, luulisin että alkuperäiset polkimetkin jossain siellä varastossa on.

Minullehan pyörä on maksanut juoksun osanottomaksun ja kahden ja puolentunnin juoksemisen + pitkän rivin markkoja, polkimista ja kengistä.

Vuosikausiin en ole pyörällä ajellut, on vain täpötäydessä varastossa haittana.
puh:040 502 3942 mutta puhelinta en juurikaan mukana pidä, jos en kotona ole.

Mutta nyt kaupaan ruanhakuun.

Kestävyysvaje.

Pelkään että tämä koroonavirus aiheuttaa minulle kestävyysvajeen.
Ajatuksena oli että kesänmittaan olisin jopa muutaman juoksukisankin käynyt, Mutta tuli tämä korona, eikä kisoja tänäkesänä järjestetä, niin lenkkeilyinto on vajonnut aika pohjamutiin.

Sehän olisi RDS:älläkin ollut 45 vuotis juhlajuoksun järjestämisen paikka.
25 vuotis juhlajuoksun tulokset vuodelta 2000 tästä.

Koroona osoittaa myös ihmisarvon.
Suomessa ei hoidokodissa koronaan sairastunutta edes sairaalahoitoon viedä, eikä tautiin kuolleita kuolleiden määrässä näy.
Toisenluokan kansalaiset eivät edes kuollessaan THL:n tilastoihin kelpaa.
Vai onko kyseessä päättäjien kilpienkiillotus puuhaa, paremmaltahan se näyttää kun kuolleita tulee vähemmän.

Tuli vain mieleen...
Googletin onko missään tehty tutkimusta veriryhmän vaikutuksesta kestävyysjuoksussa.
Sairauksien ilmenemisestä eri veriryhmissä, tutkimustietoa kyllä löytyy, ja eri sairauksien ilmenemisissä selviä erojakin on saatu.

Ei edes Australian yliopiston urheilulinjan maisteritutkintojen tutkimuksista tietoja löytynyt, vaikka sieltä lähes asiasta kun asiasta on jonkinlaista tutkimusta tehty.
Suoraan jos tutkittaisiin parhaiden maratoonareiden veriryhmiä, eniiten löytyisi O veriryhmää, koska se on Afrikan mantereen yleisin veriryhmä, ja sieltähän ne kovimmat tossunkuljettajat löytyy.
Mutta semmoista tietellisempää tutkimusta.

No tästä kestävyysvajeesta huolestuneena kävin tänään 20 kilometrin lenkin, 
ja nyt väsyttää.

A-ryhmäläinen.

Wuhanissa olivat tutkineet 2173 koronaan kuolleen veriryhmät, A vei voiton 63% osuudella, ja O veriryhmään kuuluvia kuoli vähiiten.
Kiinan yleisin veriryhmä on B

Minä urheilumiehenä tykään että kuulun parhaaseen A ryhmään,
aina on kivempi olla kärkipäässä.
Vaikkakin A veriryhmäläinen onkin myös dementian, kolesterolin ja sydäntautien ilmaantumisen kannalta huonommassa asemassa kun O veriryhmän omaavat.
A,B,AB ryhmän veri on helpommin hyytyvää kun O ryhmän veri.

Niin ja meitä vanhojahan se koroona erityisesti tykkää kurittaa, niin ja miehiä yleensäkin.
Ei ole naisen euro,,, eikö naisen kuolema ko 0,42 miehen kuolemasta.
Lumitilanne Sodankylässä lähentelee jo 1.3 metriä, ja tuleehan sitä joka päivä lisää. Meillä Rovaniemellä ei tuota lunta ole kun puoleenikunaan, saishan tuota vielä vähän tulla lisää.
***************************************************

Eipä tullut tänäänkään ulkoiltua.
Laitankin tähän vanhempaa kisamateriaalia, kun tänäpäivänä ei kisoja päästä missään juoksemaankaan, Läänimestaruus 3000 m Rovaniemen keskusurheilukentällä 1976

Tänäpäivänä ehkä tuosta voittoajasta kirjotetaisiin vähän erilailla.

Karanteeni pitkästyttää.

Päivän avaukseksi hiukan lumitöitä.
Sen jälkeen kävely uintiretki ruokakaupalle, siinä huoltoasemien ohi kävellessä tuli vielä vanhasta tottumuksesta kateltua bensan hintojakin.
On bensa nyt halpaa, jos olisi ajokortti ja auto, ei paljon kehtaisi ajellakaan, noilla hinnoilla hävettäs ihan tankatakkin.

Näin koronakarenssilaisena on aikaa tutkiskella ja ihmetellä kaikenlaista ajankuluksi, kun paljon yrittää pysytellä vain kodin seinien sisäpuolella.

Tänään laskeskelin elämän aikana juostuja kilometrejäni, taikka tarkemmin sanottuna elämäni 26 eletyn vuoden jälkeen, mistä asti minulla on harjoituspäiväkirjat.
Tältä net päiväkirjamerinnöistä lasketut luvut tähän päivään saakka näyttää.
Juoksua  165 879 kilometriä, keskimäärin hiukan pääll 3700 kilometriä vuosi.
Siellähän on mukana lähes juoksemattomiakin vuosia, vaivojen ja sairastelun vuoksi. (mm. akilleksen katkeamisvuona 275 km).

Nuo elämäni ensimmäiset 26 vuotta... se menee arvioinniksi, varovaisella arvioinnilla sanoisin että ainakin 16 000 kilometriä ikävuosien 15 - 26 välillä.
Hiihdon ja pyöräilyn määräksi arvioisin koko elämäni ajalle, 15v. - nykypäivä noin 30 000 kilometriä kumpaakin.

Laskin myöskin paljonko kilometrejä on tullut juostua muualla kun Suomenmaankamaralla.
Lukemaksi sain 20 750 kilometriä.
Monenlaista leiri ja kilpailumatkaa siihen mahtuu, eripuolilla maailmaa.

Tässä kuva vuodelta 1988 Tunisiasta, jolloin olin 39 vuotias nuorukainen, aamupalalla ennen ikimuistoista kilpailumatkaani.
Puolikaan juoksun aikana (1.09.14) kaikki varusteeni hävisivät järjestäjän varustesäilytyksestä, ja olin vielä eri kaupungissa jossa asuin.

Koronakarensiin sopiva leirikuva Gambiasta.

Juomaa ja muuta tarpeellista juoksureppuun, juostavaa rantaa piisasi.
Lenkin välillä voi pitää vaikka lepotauon, eikä muut kun korkeintaan apinat leipäpuussaan kävi katselemassa.

Jordaniassa Petran rauniokaupunki.
Harjoituksellisesti kevyempänä päivänä voi vaikka harrastaa kultuuria.

Nyt pitää vain harkita olisko tänään mitään liikunnallista aktiviteettiä.

Piiitkä perjantai.

Ennen maratonilla voittajat seppelöitiin.
Svansteinin maraton 1983
Asta Peura (2.57.19)

Löysin tilastopajan sivuja selaillessani tuohon Lapin naisten alle 3.35 juosseiden maratonlistaan lisänimiä, ja jo listalla olevalle aikaparannuksen.

Minua tuossa naisten tilastossa vaivaa aina tuo Södertäljessä asuva Tuulikki Räisänen os. Sipola (s.2.11-45 Kemissä). 
Kun en tiedä mitkä tulokset pitäisi noterata VKV: tä edustaen, ja mitkä kuuluvat Enhörna IF:tä ja Ruotsia edustaen.
Ensimäisen Ruotsinmestaruuskisojen mitallisijan hän saavutti 1980 maratonilla.
Edusti mm.Ruotsia MM kisoissa Helsingissä 1983. Maraton ennätys 2.36.58


Päivällähän pitäisi olla pituutta kun on pitkäperjantai, niin ehkä selailen viellä tuota miestenlistaakin.
***********************************
Kävin pienen juoksulenkin, paripäivää menikin taasen pelkästään makaillen.
Pari nimeä lisää löytyi tuoho miestenkin listaan tilastopajan sivuilta.

Jos vielä jokunen sana tilastojen tekemisen vaikeudesta.
Nykyään kaikentasoiset juoksijat kilpailevat ympäri maailmaa olevissa tapahtumissa, joista ei aina tulokset kandautu tänne Suomeen asti.
Toinen suuri ongelma on paikantaa mille alueelle juoksija kuuluu, jos on juostu edustaen esim. työpaikkaa. 
Eikä myöskään aina kisan järjestäjä tuloksissa ilmoita juoksuseuraa tai juoksijan kotipaikaa.
Lisähaittaa myöskin siitä että urheilijan vaihtaessa seuraa tuloksia kirjataan monissa tilastoissa vielä edellisen seuran nimissä, tai sitten vanhemmatkin tulokset siirretään vaihttuneessa seurassa juostuiksi.
Ja vielä nuo naiset, saattavat kilpailla elämänsäaikana useallakin sukunimellä, jolloin sama henkilö saattaa esintyä listalla useitakin kertoja.
Ajalta ennen internettiä tuloksien saanti on hyvin vaikeaa,ellei jopa mahdotontakin, jos kisailija ei ole sijoittunut kisassa kärkipäähän.

Se oli sitten siinä.

Pääsiäinenkin lähestyy.

Pääsiäisenä ilmeisesti ruukataan syödä lammasruokia, noista kaupan mainoksista päätellen.
Minun ruokavaliossa ei joulut, pääsiäiset, juhanukset eikä muutkaan mitään muutosta aiheuta, syödään mitä kaapista satuu löytymään.

Norjankavereitani.

Mutta älkää niitä lampaita syökö, ne on minun kavereita.

Tänään en viitsinyt lenkillekään lähteä, oli kaupassakäyntipäivä, eihän sitä yhtenä päivänä kovinmonta hommaa..

No kattelin vähän lisää nimiä tuohon miesten listaan, Lapin alle kolmentunnin maratoonareista.

Sitä listaa en enää vuosiin ole päivittänyt, mutta silti vain alta parinkymmentä nimeä listaan löysin.

Voihan se olla ja on toden näköistäkin, että joitain nimiä jäi puuttumaan.

Pitänee katsella huomenna tuota naistenkin listaa.

Pitää vielä huomauttaa että monella saattaa olla parempiakin tuloksia, mutta juostessa edustettu jotain muuta kun Lappilaista seuraa.
**********************************************9.4 2020
Päivittelin tuota Lapin naisten maratonlistaakin, aikoihin 3.35 asti.
Naisten ajoissa tuo kolmentunnin alitus miehissä olisi ehkä 3.20 luokkaa, mutta kun tuloksia on vähemmän niin päivitin aikoihin 3.35 asti.

Edelleenkin, lista ei ehkä ole absoluuttisen tarkka, mutta aikalailla sinnepäin.

Koroonavanki ja ajokortiton.

Masentta tämä koko koroonavankeus, ja paikaleensidottu vankihan sitä on muutenkin, kun syksyllä vietiin ajooikeuskin.

Mie en ala mithän..

Pitää visiin alkaa nesteyttämään.

Marraskuun auringonnousu 2017 kuvattuna Koivusaaresta, Ounasvaaran suuntaan.

Marraskuun aamun kävelylenkin punainen hetki, vuona 2017.

Nattaset kesäkuun 13 päivän aamuna 2019

Varhain aamulla kesäkuun puolivälissä 2019 Nattasilla.
Silloin minulla oli vielä ajokortti ja auto, pääsi liikkeellekkin.

Harvemmin näkee omaikäisiä lenkillä.

Tänään kävin komeassa auringonpaisteessa -7 asteen pakkasessa, hiukan reilun 15 kilometrin lenkin, yhden kaatumisen taktiikalla.
Siinä juostessani tuli mieleen, että kun juoksin Rovaniemen seuduilla ensimmäisen juoksukisani 1977, niin siinä kisassa mukanaolleista monikaan ei enää juokse ainakaan kilpaa.
Itsehän silloin asustelin Jyväskylän seuduilla.

Napapiirin maraton vuona 1977
Maratonin kolme nopeinta:
Lars-Erik Staffans IF-Oravais  2:28:27
Juhani Heiskanen KU-58         2:38:45
Risto Laitinen                           2:47:53

Naisten nopein ja ainoa maratoonari:
 Alli Kolehmainen                 3:07:39

Puolikaan nopeimmat:
Seppo Helenius ONMKY      1:10:13
Tom Fleming USA                 1:14:03
Ulf Johansson Torberg IF      1:14:39

Naisten puolikkaan nopeimmat:
Tuula Tammisto                   1:35:18
Pirjo Arola  RDS                  1:46:27
Maila Heinonen  RDS          1:46:31

Omasta juoksustani tässä kisassa tietoa sivulla 'ensimmäinen ja viimeinen kerta'.

Kun nyt yritin etsiskellä nimiä tulosluettelosta, jotka vielä jatkavat kilpajuoksua, ei niitä nimiä monta löydy. Kisasta on aikaa jo lähes 43 vuotta, joten kaikki met ollaan jo eläkeiässä, jos vielä hengitetään.
Kauko Tuisku, Kuisma Suopela, Antti Lilja, minä ite, Juha Särkelä, Seppo Harjumaa, Pentti Krigsholm.
Siinäpä ne sitten taisivat ollakkin, eikä näistäkään kaikki kovin ahkerasti kisoissa käy.
Aika pieni määrä näin nopealla siläyksellä löytyi, osanottajia kisassa oli yli 140 joten kato on käynyt.

Ei pitäs voiman loppua Suomenmaasta.

Meitä riskiryhmäläisiä on 870 000 Suomenmaassa.

Tänään kävin jäällä hiihtelemässä.
Pakkasmittari näytti noin 10 astetta miinusta kun tein lähtöä hiihtämään, siksipä puin useamman kerroksen rikoita päälleni ennen lähtöä.
Aurinko lämmitti säätä nopeasti, niinpä loppumatkasta hikeä pukkasi jo riittämiin.

Johan se aikoinaan Mikko Alatalo varotteli että, riski ihminen rikoossa hikoo.
Olishan tuo pitänyt tajuta kun valtiovalta on meikäläisenkin riskiksi määritellyt.
Ja eihän se ole hyvän näkönenkään... rikoo... riskillä.

Otin kyllä kameran mukaan hiihtolenkille, mutta ei tullut pysähdyttyä kuvan ottoon, joten turvaudutaan  jälleen vanhoihin kuviin.

Tässä kuvassa Sieppi Erkki juoksee maratonia 2004 Rovaniemellä.
Lisää kuvia 2004 Rovaniemi maratonilta, tästä.

Tuohon aikaan dikikamerat tekivät vasta tuloaan, ja olivat huomattavasti vaatimattomampia ja kalliinpia kun tänäpäivänä. 
Kukahan muuten nuo kuvat oli ottanut, en muista, 
Ite kuitenkin olin juoksemassa, mutta kamerallani kuvat kuitenkin on kuvattu.

Jos maasto käy liian tasaiseksi, näilläsuunnin mäessä riittää pituutta ja jyrkyyttä.

Mikä kaupunki on kyseessä?
Vihjeeksi tämä kuva on otettu noin 450 metriä merenpinnan yläpuolelta.
Rattia sai pyöritellä kun kaupungista poistui, tie nousi toiselle kilometrille merenpinnan yläpuolelle.

No mitään palkintoa ei saa vaikka kaupungissa olisi käynytkin ja nimen tietäisi.
Palkinnon on saanut jo upeat maisemat nähtyään.

Tosta ko mä tempasen.

Meidän yli 70 vuotiaiden koronakaranteenia jatkettiin 13.5 asti, 
ja tullaan jatkamaan senkin jälkeen mitä todennäköisemmin.

Koronasodassa ja estejuoksussa on kaikki keinot luvalliusia.

Minä karanteerasin asuntoni sisäseiniä katsellen taasen paripäivää.
Tänään sitten tein pienen juoksulenkin.
Rytmihäiriöt on vaivanneet, ilmeisesti pumppu ei tykkää pelkästä makailusta ja lohtusyömisestä.
Sydämmen jatkuva muljuaaminen on tosi inhottavaa ja yritin antaa sille lisää puuhaa, jospa se unohtaisi tuon epätasaisen rytmin.

Norjassa lenkin jälkeen suolaisen hienpoistoon löytyi aina avuliaita kavereita.

Lenkin jälkeen lämmitin saunan, kun täällä ei ollut tällaisia aina avuliaita hienpoistajia kun -82 kesällä kun lenkkeilin tuolla Norjanpuolella.

Tämä nykyinen tilanne sen verran masentaa, ettei ole viitsinyt kuviakaan ottaa.
Täytyy turvaitua vanhempaan kuvamateriaaliin, kun se kuitenkin on tässä blogissani ollut tapana kuvia aina olla.