tiistai 28. kesäkuuta 2022

Happirikasilma.

Usein kisapaikalla kuule sateella tai sateenjälkeen sanonnan että on happirikas ilma.
Ilma ei kylläkään ole happirikaampaa kun muuloinkaan.

Ilma sisältää happea 20,946%, typpeä 78,084%, ja hyvin pieniä määriä muita kaasuja, joista argonia eniiten 0,934%.
Sellaista ilma on maapallolla ollut jo noin 600 miljoonaa vuotta.

Sadesäällä ilma on kyllä puhtaampaa siitepölyistä ja autojen ja tuulen nostattamasta pölystä, sekä kosteampaa, joka voi hiukan parantaa hapen imeytymisessä.
Korkeusuunnassa noustessa merenpinnan tasoilta hapen osapaine kyllä laskee, heikentäen hapensaantia.

Seitsämänkymmenluvulla tutkittiin paljon hapensaannin hyväksikäyttöä eri ilman lämpötiloissa suoritetuissa juoksuissa.
Parhaiten hapen katsottiin imeytyvän 16-18 plusasteen lämpötiloissa, ja vasta lämpötiloista 5-10 astetta miinusta uskottiin tulosten huononevan, hapen hyväksikäytön takia.
25-30 asteen pakkasen arveltiin vastaavan juoksua 1 km - 1,5 km korkeuksilla hapenkäytön osalta. 

Niin... Kyllä sitä happea niinkin on, kunhan sen vain saisi lihasten käyttöön, johan kulkis..

Mutta se tämmöinen yli +25 asteen ilmanlämpötila, on se vain niin mukavaa.
Kävin 15 kilometrin juoksulenkin, tosin kaksi ylämäkeä kävellen.
Olin lyhyissä urheiluhousussa ja hihattomassa paidassa, eikä palellut kävelyosuudellakaan.
On se vain niin mukavaa, ei ihminen tarvitse mihikään +25 astetta kylmempiä ilmoja.
En minä ainakaan keksi mitään.. 

maanantai 27. kesäkuuta 2022

Mistä tänään valittaisi.

 Niin oli kaunis ilma herätessäni, että ensimmäiseksi mieltä paino se mistä tänään valittaisi, kun ei säästäkään voi.

No hehtopasckaleista voi aina valittaa.

Raskashan se on olo kun on korkeapainetta.
Näin kaposilla harteilla pienikin lisäpaino on pahasta.

Tänäaamuna Garminin juoksukello näytti asuntonin toisessakerroksessa ilmanpaineeksi 1019,8 hPa:ta. korkeudella 78 metriä merenpinnasta.

Kävin pienen 35 kilometrin pyöräilyn aamusella, no sielläkin sääilmiöt tulivat mieleen, pyörän rengas puhkesi.
Ilma pyrki sisukumin sisältä suuremmasta paineesta, pienempään ilmanpaineen omaavaan ulkoilmaan, Niinhän se tuulikin syntyy.

Pitänee uusi ulkorengas investoida, kovin oli sileäksi ja ohkaseksi pinta kulunut.

No niin itsellä oli vaahtosammuttimen kokoisena eri näkemys tuulen synnystä.
Istuin äidin ja isän kanssa talomme portailla puuskittaisen tuulen vallitessa.
Seurailin siinä, aina kun tuuli enemmän puun oksat heiluivat kovempaa, ja tuulen tyyntyessä lakkasivat heilumasta.
Luulin että tuuli tulee siitä kun puut heiluttavat oksiaan.
Niinpä kävin ohjeistamaan vanhempiani, "Kannattaisi nuo puut kaataa ainakin tästä pihalta, ettei näin tuulisi".
Ei ohjeisiini vissiin oikein uskottu, kun ne puut vielläkin siellä pihapiirissä ovat, vaikka talo onkin jo lähes kokonaan romahtanut.

No vanhetessani luonnonilmiöiden ymmärtämisessä minäkin turvauduin viisaampien kirjoitamiin kirjatietoihin.

Vaikka sehän on niin... Vain itseoppinut on oppinut, muut on opetettuja.

lauantai 25. kesäkuuta 2022

Kesäinenpäivä.

 Lättykahvin himo ajoi miehen pyöränselkään Rovaniemellä.

Ensimmäinen ihan oikea kesäpäivä, sen kunniaksi ajoin Sinetän seolle lättykahville.
Hyvää oli.
Reissun ajoaikaa 2 tuntia 25 minuttia, ja kilometrejä tuli 48.

Torstaina olin Torniossa, siellä juostiin Metalli Cup.
5000 metrin lähtöjä oli kaksi, juoksijat olivat lähinnä veteraanisarjalaisia.
Vitosen sarjojen 1 ja 2 lähtökuvat.



Tulokset:           Muutama kuva:

maanantai 20. kesäkuuta 2022

Huomisen jälkeen käännytään kohden syksyä.

Se alkaa olla tämäkin kesä kärsittynä.
Huomenna se on päivä pisimmillään, siitä se sitten pimeys alkaa valtaamaan omaa osaansa päivästä.

Tein kierroksen tuolla Koivusaaressa, lampaita ei näkynyt, olivat varmaan nukkumassa jossain pusikossa.

Joku ötökkä oli kyllä verhonnut suurenmäärän puita jollakin harsolla, eikä elonmerkkejä puissa näkynyt.


Kuntoportaat.


Rovaniemellekkin saatiin kuntoportaat, varmaan ihan tarpeelliset, aina kun siitä olen ohi mennyt on siinä joku ollut kiikkumassa 'ei minnekään'.

Omana kuntoiluna ajelin pyörällä pienen lenkin, tunti neljäkymmentäviisiminuttia 35 kilometriä.

Näin kilpailumielessä urheilua harrastaneena heti kun saa jonkunlaisen lenkin juostua ilman kävelytaukoja tai lähes itkuavääntämättä alkaa asetella tavotteita tulevaisuuteen.
Asetin tavoitteeksi kesänaikana juosta puolimaratonin mittaisen lenkin yhteenmenoon, välillä kävelemättä tai pysähtelemättä alle kuudenminutin kilometrivauhdilla.

Eihän se nyt kummoselta kuulosta, vajava kaksivuotta sitten puolikas kuitenkin vielä kulki 1.32.18
Tilanne nyt kuitenkin on kunnon/terveyden osalta tämä, ja jokainen päivä teoriassa tulee olemaan edellistä huonompi.
Kyse on siitä pystynkö kuntoilullani kumoamaan sen ettei jaksaminen/vauhti huonone, vaan hiukan parantuisi.
Siinä minulle haastetta loppukesän ajalle.

Saa nähdä joutuuko tavotteen saavuttaakseen ihan ostaan 300 egen 'pomppukengät' hiilikuituvahvistuksineen.?..

lauantai 18. kesäkuuta 2022

Naskalintekijä.


 Naskali, hyvinkin tarpeellinen työväline.

Siitä on vuosi ja 16 päivää kun sokea, tai muutenvain muista piittaamaton autoilija käynnisti minun vasemman etusormeni muuttumisen 'naskaliksi'.

Ilman toimivaa hermotusta, sormi on tunnoton ja paleleva, tai siis eihän se tunnoton ole kun se kokoajan 'tikkuilee', ja sitä palelee sisätiloissakin.
Pikkuhiljaa se kuihtuu, siitä tulee varmaan vielä naskalia muistuttava 'esine'.

Tänään hätäisesti aamulla kerkesin käymään ruokakaupassa ennen sohvaurheilijan päivän koitosta.

Ensin oli katsottava pyöräilyn SM- maantieajojen naisten kisa, kuinka Minna-Maria Kangas pärjää, onhan hän entinen Lappilainen juoksija.

Sitten hetken aikaa suunnistuksen seurantaa ja senjälkeen yleisurheilua neljän ja puolentunnin ajan Kuortaneelta.

Siinäpä sitä jo kymmenen tunnin verran urheilunkatselua tulikin.

Kyllä minä varmaan ainakin hyvät ranking pisteet kisojenkatselusta sain.
Pitää vain varoa ettei ajaudu ylikuntoon ennen MM-kisojen alkua. 

Itsehän ei sitten minkäänlaista ulkoilua kerinnyt harrastelemaankaan.

tiistai 14. kesäkuuta 2022

Eläkeläisen kiireistä elämää.

 

Ootellaan, ootellaan, kello 18.00 alkaa Paavo Nurmi gamesit töllöttimestä.
Eikä noin surkastuneilla käsillä muuta voi tehdäkkään kun riippumattoa painottaa.

Aamulla pienen lenkin juoksentelin, tai siis taapertelin yli kuudenminutin kilometrivauhdilla.
Nuo jalat kuitenkin paremmin pelittää, kun ylävartalo.

Niin onhan minun vielä postilaatikollakin käytävä, siinäpä ne sitten päivän askareet.

maanantai 13. kesäkuuta 2022

Etelänvoima.


Kaikki pelkää pohjoista.
Sen näkee tästä Tervolan rautatieasemalla olevasta petäjästäkin,
Eitaho pystyssä pysyä kun oksastoa etelänpuolella on niin paljon runsaammin.

No tänään kuitenkin pyöräilin ilmansuunntaan pohjoinen.
Vikakönkään kohdalla kävin kääntymässä, edestakainen ajomatkaa 50 kilometriä.
Piti vähänaikaa leputella niskaa ja takapuolta kääntöpaikalla, ei ole kovin monia pyörälenkkejä tullut tehtyä tällekesälle.

En minä mitään 'vikaa' siinä könkäässä nähnyt.


Pitää ottaa jokukerta kävelyyn sopivat kengät mukaan ja käveleskellä hiukan noilla Napapiirin retkeilyalueen poluilla.
Noilla lukkopolkimien kengillä ei kävely onnistu.
Silloin kun vielä ajokortin ja auton omistin, tapanani oli keväisin ja syksyisin Vaatunkiköngään ja Vikaköngään välinen ulkoilureitti kiertää ja pitkospuureittejä suolla kuljeksia.

Se näin autottomana on vaikeampaa, kaikenlainen tarvittavien varusteiden rahtaus onnistuu huonommin, ja säilyykö pyörä reissun ajan?.
Kaikenlaisten rosvojen määrä on nykyaikana lisääntynyt niin paljon.

Ennen vanhaan... meikäläisen lapsuudessa, ei edes asunnon ovia lukittu, luuta oveavasten ilmaisi ettei kotona olla, ja sinne ei sovi mennä.
Tänäpäivänä niin menetellessä tie olisi sonnalla, niin kova liikenne olisi kohteeseen.
Semmosta se on nykyään.

perjantai 10. kesäkuuta 2022

Kätkävaaranvalloitus.

Torstaipäivänä tuli tehtyä retki tuonne Kätkävaaran huipulle.


 Hyvinä oppaina toimivat siskoni ja hännen mies, kun olivat aikaisemminkin paikalla käyneet.

Välillä oli hyvä pitää kahvitauko.

Huipulla oli kiviä laaja alue.



Meikäläinen yritti videoakin kuvata, laajempaa näkymää saadakseni.
Mutta miten sokea mitään valintoja tekee.
Huipulla paistettiin makkaraa ja juotiin kahvit, ja toistapolkua takaisin lähtöpaikalle.
Ihan kiva kierros.

perjantai 3. kesäkuuta 2022

Kyllä syö miestä rotanlailla.

Niin mikälie meikäläisestä lihoja nakertelee.


Sieltä täältä, vähän toispuoleisesti lihaksia katoaa, ja käy voimattomiksi.
Painoindeksikin on jo alle 18,5 eli luokitellaan alipainoiseksi.
Näin alhaala paino on ollut viimeksi heinäkuulla 1984
Silloin kokeilin hullun rajua tyhjennystä maratonille, olin kolmevuorokautta syömättä ja juoksin niinä kolmenapäivänä 103 kilometriä.
Sen tyhjennyksen jälkeen olin nykyisessä painossani.
Senjälkeen kolmepäivää tankkasin hiilihydraatteja oikein ähkyyn oloon asti.

Tankkauksenjälkeen oli niin tukkoinen olo, että maraton Hämeenlinnassa oli hyvin vaikea, aika 2.42.02
Oli siinä tosin harhaanjuoksu, ja 600-650 metriä ylimääräistä juoksumatkaakin.
Eihän tuollaisessa kokeilussa mitään järkeä ollut, mutta kaikkea on kokeiltava.

Kuudenpäivän kuluttua tuosta juoksusta starttasin Pietarsaaressa uudelleen maratonille, silloin meno oli aivan toista, oli niin helpppoa, energiat riitti hyvin, aika 2.33.31
Ihan tyydyttävä aika, ottaen huomioon että edellisestä maratonista oli alle viikko, ja hiukan olin epävarmana siitä mikä on nyt tilanne, siksi lähdin varovaisesti matkaan.
Puolimatkaan tulin ajassa 1.17.30 jälkimmäinen puolikas 1.16.01

Jaa mutta olisiko aika yrittää houkutella unta, vai keittäskö viellä yökahvit.

keskiviikko 1. kesäkuuta 2022

Kesälomakausi.


 Jotkut tekevät kesälomanajan suunnitelmia, meillä eläkeläisillä ei lomia ja lomakorvauksia ole, tässä täytyy taasen painaa täyttä eläkeläisen elämää koko kesä.

No se on meikäläiselle aika normaalia, viimeksi olen kesälomakorvauksia saanut 1992, se tuo firma missä viimeksi työskentelin, Hieronta Olavi Peura, ei myöskään maksanu mitään kesälomakorvauksia.

Katselin EU- alueiden eläkkeiden suuruuksia, veroja, ostovoimaa.
Hurjan suuria on erot joka sektorilla.
Tietysti vertailua täytyi tehdä Espanjaankin kun siellä paljon on aikaa tullut vietettyä.

Espanjalainen saa eläkettä 14 kuukaudelta vuodessa, kesälomakuukaudelta ja joulukuulta maksetaan eläke kaksinkertaisena, keskimääräisestä eläkeestä veroa menee 15 %.
Keskimääräinen eläke vuositasolla mitattuna  Espanjassa ostovoimalla mitattuna verojen jälkeen on yli paritonnia suurempi vuositasolla kun Suomessa.
Myös takuueläke, kun huomioidaan nuo kaksi ylimääräistä kuukausieläkettä, on euromääräisesti suurempi.
Niin... ja se sairaanhoito on maksutonta Espanjassa, joka näin vanhenvalle ihmiselle on suuri menoerä..

No niistä varsinaisista eläkeläisten paratiisimaista en viitsi puhua mitään, mutta niistä löytyy kyllä tietoja EU- tilastoja selailemalla.

Niin se Suomen takuueläke on 855,48 € miinus verot, ei se paljon ole näin kalliissa maassa.
Suomessa kansaneläkettä alettiin maksamaan syntymävuotenani, joten siihen nähden onhan se kuitenkin jotain...

Pittääpä miettiä käviskö tänään kävelyllä..