Rokotusmietteitä.

Kovat oli myrkyt, tai heikko oli mies.

Perjantaiaamupäivällä hain neljännen koronarokotukseni.

Ensimmäinen rokotukseni oli astra zenecalla, rokotuksen jälkeen käsi oli kipeä, pientä kuumetta ja päänsärkyä paripäivää.

Toinen ja kolmas rokotus moderna rokotteella, ainoastaan pientä kipua rokotuskohdassa päivänverran.

Nyt tämä neljäskerta rokotettiin edelleen modernan rokotteella, mutta nytpä iski kovan kivun käteen ja 38,5 päällä olevan kuumeen jota on kestänyt jo kaksivuorokautta, ja on muutenkin aivan höntti olo.

Niin tämän viimeisen rokotuspiikin ottamisen mielekyydestä voi olla montakin mieltä, sanovat ettei rokotus näillä nykyisillä rokotteilla tähän viimeisimpään koronaversioon juurikaan suojaa antaisi.

No rokotettu mikä rokotettu, kaipa se olokin lähiaikoina paranee.

Kuva ajalta jolloin Rovaniemelläkin maantiejuoksukisoja järjestettiin.

Kiviniemen Tuomon askel niin lennokasta, ettei vain nopeusrajoitukset rikkoudu.

Itsellänihän vuosi 2008 oli lähes juoksematon (275 km) akillesjänteen katkeamisenvuoksi.

Onko kesä jo mennyt.

Aika kylmiksi on ilmat jo menneet.

Aamusta heti suunnistin tuonne Koivusaareen, ajattelin kysellä lampailta pukeutumisvinkkejä näihin keleihin.

Ei näkynyt lampaita, varmaan olivat vielä yöpuulla jossain heinikonkeskellä tuulensuojassa.

Yksi sorsa näkyi, mutta sekin yritti seisoskella pienellä kivellä, ettei varpaat kastu kylmään veteen.

Koivusaaren kävelykierroksen jälkeen kävin pienen juoksulenkin, nyt vähän kahvia koneeseen ja sitten hakemaan koronarokotus, lajissaan jo neljäs.

Siinäpä ne tämänpäivän tärkeimmät toiminnat.

Vatsanahkaa on venytetty.

 

Komee ja makea kakku.

Kyllä siinä vatsanahka on ihmeissään, ja kahvinkeittimen vastukset on punasena, kun ei kerkeä kun puoleenväliin olohuonetta ja on käännyttävä takaisin keittiöön.

Ihmeellinen veto se on tuolla kakulla.

Kakun tekijä siskoni, ja hänen miehensä.

Viimeinen yleisurheilun MM-kisapäivä ensiyönä seurattavana, on siellä tehty kovia tuloksia ja käyty hienoja taisteluja sijoituksista, ja kovathan on aina kovia.

Kyllä pienikin maa voi menestyä, valtio nimeltä Grenada pinta-alaltaan 344 km², 

Väkiluvultaan 112 519 (2021) kultaa ja hopeaa jo hankittuna!

MM-kisojen jälkeen Kalevankisat, ja sitten voikin jo keskittyä yleisurheilun EM-kisojen katseluun, rankkaa tämä penkkiurheilijan elämä.

Elämäni 26 663 päivää.

Tänään on elämäni 26 663 päivä.

Nykyinen kotikaupungini Rovaniemi,  näytti tältä   73 vuotta sitten. 

(Näkymä Rovaniemeltä 1949)

Eli niin on maailma muuttunut ja minä ja Rovaniemi sen mukana

Minunkohdalla suunta on ollut väärä, mutta onneksi kaupungin suunta on ollut toinen.

No maailma muuttuu, monenlaista muutosta on tapahtunut 73 vuodessa, ja pääosin parempaansuuntaan.

Päivän kunniaksi kävin juoksemassa 7,3 kilometriä, kun 73 kilometriä en edes pyöräillä jaksa.

Sen jälkeen olin niinkun en pilkkuja koskaan nähnytkään olis.

Aikoinaan mieleen tuli, pitää juosta maraton kun olen 42 vuotta ja 195 päivää vanha, eli 2.2 1992.

Ajattelin kisan jostain löytyvän, kun sattu vielä olemaan sunnuntai päivä.

En vain maratonia mistään maailmankolkasta löytänyt.

Ennen oli vaikeaa ja lähes mahdotonta kokomaailman juoksutapahtumia etsiskellä.

Silloin ei vielä ollut internetin ihmeellistä maailma, joka tuo kaiken tiedon nappia painamalla.

Vasta vuonna 1996 Suomalaisista 15%:tilla oli pääsy internettiin, eikä meikäläinen silloinkaan vielä niillä valtateillä surffaillut.

Eikä siellä silloin paljon sisältöä vielä ollutkaan.

Niinpä tein sitten matkan Gambian rantahietikoille juoksentelemaan.

Maratonin ikäinen mies 42v.195 päivää.

Äkäslompolon ympärijuoksu.

Perjantaina 22.7 juostaan Äkäslompolon ympärijuoksu.

 Itse olen kisassa mukana ollut vain kerran 2014, ja silloinkin enemmänkin hölkkäilemässä.

Menkäähän juoksemaan, ihan kiva kisa.

Äkäslompolon ympärijuoksu:

Jos eilen kuolin...

Kävellessä ja juoksuaskelilla usein jalka tökkää kun tiessä on patteja tai kuoppia, kun en näe oikein noita korkeuseroja, jos on vähänkin pilvisempi keli.

Eilen sitten ajattelin että pitää uusia silmälasit, vaikka ne ei minuntapauksessani juurikaan mitään vaikuta.

Mutta jos kuitenkin vähän??

Menin optikon puheille, mutta se sanoi, emme me saa 'sokeiden' näköä määrittää, pitää mennä silmälääkärille näön määritykseen, tai hakea lupatodistus että optikko voi näön määrittää.

Empä tuotakaan olisi tiennyt jos eilen kuolin.. Aina sitä oppii uutta.

No minulla pitäisi olla syksymmällä silmäkontrolli keskussairaalalla, pitää ottaa siellä puheeksi lasien vahvuuksien määrittäminen.

Kylläkai se minun on aika ottaa terävin palkintopuukko esiin ja mennä metsikköön vuoleskelemaan tuhti kasa keppejä. jotka sitten maalaan valkoiseksi.

Sokeahan ei kuitenkaan samaa keppiä toista kertaa löydä.

No niin tänään oli oikein vastenmielistä ajatus edes jonkunlaisesta liikunnasta, sain kuitenkin iltapäivästä lyhkäsen lenkin pyöräiltyä, hyvä niin.

Seuraavaksi puoleksitoistaviikoksi tekosyyn liikumattomuuteen voi pistää yleisurheilun MM-kisojen seuraamisen piikkiin.

Uskottomaton määrä juoksukisoja.

Kesän 1980 työskentelin Lehtosalmen siltatyömaalla, sillan valmistuttua syksyllä, töitä kyseeisessä firmassa jatkaessani olisi olut lähtö Irakkiin.

Lähtö sillesuunnalle ei oikein kiinnostanut, ja lokakuun alkupäivinä heti löytyikin uusi jobi, nyt ovihommia.

Työ oli edelleen matkahommia, mutta nyt työkohteet Suomessa, ja pääosin Lapin ja Oulunläänin alueella.

Juoksua ajatellen siinäkinmielessä parempi homma, että nyt kaikki työmatkat kuuluivat työaikaan, aikaisemissa firmoissa työkohteiden ja kodin väliset matkat olivat yöaikaan ajelua.

Ylitöitä toki nytkin tuli tehtyä, lähinnä syksyisin ja alkutalvesta.

Niinpä juoksukilometrejä alkoi kertymään hieman runsaammin, ja kun kaikki viikonloput oli koton pystyi kisojakin käymään mielinmäärin.

Vuodelle 1981 tuli juoksukilpailuja 42 kappaletta!.

Kolme kisaa kävin eteläsuomessa, sekä kolmekisaa pohjoisruotsissa, ja kaikki muut kilpailut Lapinläänin alueella!.

Joten oli ennen kisaa tarjolla Lapissakin. 

Osaltaan tietysti auttoi RDS:n järjestämä talvisarjajuoksu, sekä hallisarjajuoksut. 

Olen aina ollut innokas kisoissakävijä, kun vamma ja terveys ovat vain se sallineet.

Vielä 2000 luvullakin parhaimmillaan olen päässyt 26 kilpailuun vuodessa.

Tällä vuosituhannella tosin talvikaudet olen ahkerasti kisoja käynyt tuolla Espanjanmaalla.

Veteraanien MM-kisat kisailtu.

Aikuisurheilijat saivat omat mm-kisansa päätökseen.

Loppuviikosta sitten aloittavat ?????: omat MM-kisansa Usassa. 

En oikein tiedä?, miksi heitä olisi kutsuttava, kun nuorilla on omat kisat, ja veteraanit veivät nimen aikuisilta, mutta jotakin porukkaa sielläkin kisailee.

Minua kiinnosti eniiten noissa veteraanien MM:issä tuo tänään juostu puolimaraton.

Kisaa seuratessani tuli mieleen että taidetaan miehissä mennä tasokkainta vauhtia sarjassa 55 vuotiaat.

Siispä tarkistamaan WAWA:n laskurilla, mitä se näyttää.

Miehissä sarjan voittanut:

1.    55 v.  -   %  93,48  aika: 1:12:52   (ME: Norman Green USA 1:10:23)

2.   70 v.   -   %  91,30  aika: 1:26:22   (ME: ED Whitlock CAN 1:22:23)

3.   50 v.   -   %  91,03  aika: 1:11:34   (ME: Titus Mamabolo RSA 1:06:23)

Naiset sarjan voittanut:

1.   50 v.  -  %  94,44  aika:  1:18:31

2.   70 v.  -  %  93,76  aika:  1:43:54

3.   65 v.  -  %  93,06  aika:  1:37:04

Panin tuohon noista parhaista miesten sarjoista ME tulokset, joten niitä ei toki hätytelty.

Kävin tänään pienen juoksulenkin töpöttämässä, ja nyt janottaa.

Taidan ihan oluen ottaa janojuomaksi, tai kaksi, kuten tässä kuvassakin.

Otin Murciassa vain ihan solitaarisuuden vuoksi pari olutta juoksunjälkeen, kun oli kyseessä solidaarisuus juoksu.

Ei minkäänlaista ajantajua.

Aamulla heräsin normaaliin aikaan, siinä puoli viidenpaikkeilla, aamukahvit juotuani vilkaisu netistä onko yönaikana mitään erikoista tapahtunut, se jälkeen pieniä aamuaskareita ja loikoilua sohvalla.

Tänään oli käytävä ruokakaupassa, siispä vaatetta niskaa ja polkaisin maratonpalkintopyörälläni Lidliin.

Kauppa oli kiinni, ovessa luki avautuu kello 8:00

Minähän en kelloa kädessä pidä kun lenkilläollessani, enkä myöskään puhelinta mukanani kantele, niin minulla ei ollut mitään tietoa kauanko pitää odotella kaupan aukeamista.

Aikani pihalla istuskeltuani alkoi jo paleltaa, oli senverran kolea tuuli.

Käveleskelin katsomaan avautuisiko Citymarket aikaisemmin, mutta sama tuntui olevan aikataulu sielläkin, niinpä takaisin Lidlin pihakiveyksille istuskelemaan. 

No viimein kauppa aukesi ja sain vaatimattomat ruokaostokseni tehtyä.

Kotiin päästyä oli keitettävä kuumat kahvit että veri rupee taasen kiertämään.

Onneksi ei kuitenkaan ollut 1999 talven pakkaset, jolloin ympäri Lappia mittailtiin yli - 50°C asteen pakkasia.

Silloin pyyt tulivat takapihalleni päiväksi nukkumaan, yritin niistä kuvaakin ottaa, mutta kameranlinssin veti huurteeseen ja vähän tuli kuvista 'pehmeänolisia'.

Olisin minä ne pyyt sisäänkin päästänyt lämmittelemään, mutta ei ne tulleet.

Tampereella jatkuvat veteraanien, tai siis aikuisurheilijoiden (typerä nimitys) MM-kisat, siellähän kilpailee myös Lappilaisaikuisia, pitäneepä taasen tuloksia tarkkailla.

Itsekkin joskus veteraanien mittelöissä olen mukana ollut, PM, EM, MM, tason kisoissa.

Kuva MM-maastojuoksusta Lahdessa 2009

Oli ensimmäinen kilpailuvuoteni akilleksen katkeamisen jälkeen, kivuliasta oli vielä juoksu ja kuntokin oli vielä aika keskentekoinen.

Elämä menettelee kun hyväksyy tulevan.

Lakkaat pelkäämästä, jos luovut toivosta.  (Herakleitos 535-475 ekr.)

Mille ei mitään voi, sitä on turha stressata.

Ei tressi painanut tänäkään aamuna. 

Saa nähä nouseeko stressitasot, kun ilmat ensiviikolla laskee hellerajan alapuolelle.

Yritin aamusella juosta pienen lenkin, mutta se kyllä painoi, kävellen piti kotia tulla, vaikka juoksumatka alle kympin jäikin eikä keskimääräinen vauhti päätä huimannut, oli näet 6:20

Eilen seurailin Kanarialta vuorijuoksun EM-kilpailuja, Susanna Saapunkin askel oli kevyen näköistä.

Videostakuvaa: Hyvin kulki Susannalla sunnuntainakin.

Kovia urheilutuloksia.

Tukholman timanttiligassa käytiin kovatasoinen keihäskisa, ja Duplantis hyppeli taasen kepinavulla korkealle.

Mutta ei huono ollut leukoja veteleen yli seitenkymppinenkään, 41 hyväksyttyä vetoa mikä on uusi seitenkymppisten SE.

Tosin ne oli niitä 'heijauvetoja', itse arvostan rehellisiä suorinvartaloin, ilman leuankurkotusta tehtyjä vetoja.

Itse olen seitsämänkymmentä vuotiaana vetänyt niitä 'rehellisiä' leukoja 18 kappaletta.

Lihaskadon vuoksi nyt se ensimmäinenkin leuanveto pysähtyy siihen vaiheeseen kun kyynärvarsi ja olkavarsi saavuttavat 90 asteen kulman.

Eilen oli vuorossa taasen sairaalapäivä, eikä paljon muuta päivään mahtunutkaan kun makailua omaa kurjuutaan pohtien.

Silläsaralla seuraavaksi, tehdään geenitestejä ja Oulussa hermojen enmg mittauksia. 

Mutta se on sitten joskus..

Veteraanit  ovat omat MM-kisansa saaneet käyntiin Tampereella, niidenkin tuloksia on seurailtava, että kuinka ne muut vanhenee.

Lapin juoksuista muistuttaisin, Luusuan luomu puolimaraton juostaan parinviikon kuluttua, menkää juoksukykyiset juokseen, kun joku viitsii kisatkin järjestää.

Ensimmäisestä Luusuan luomupuolmaratonin 2012 kisasta sain nopeimmasta puolimaraton ajasta palkinnoksi hienon Pentti Mörskyn maalaaman taulun paikallisesta maisemasta.

Taulu keittiönseinällä aamukahvihetkiäni viihdyttää.

Ihan kauniiden maisemientakiakin kivaan maalaiskyläjuoksuun kannattaa mennä.