Jos taas kysytään kuka oli ehdotonta huippua maratonilla, vastaus on Wiliam Kolehmainen.
Wiljam alitti New Jerseyssä 12.10 maratonilla 2 ja ½ tunnin rajan ajallaan 2.29.39.2
Huom!!. 101 vuotta sitten.
Kuinka moni Suomalainen pystyy nykyään samaan!!:
Muutama viikonvaihde on vielä maratonkisoja Suomessakin parannella tilastoja, niin koko Suomessa kun Lapissakin.
Naistenpuolella Lapinläänissä hiukan piristystä onkin näkyvissä, kaatuihan jo 31 vuotta täyttänyt lääninennätys (Asta Peura 2.56.03) RDS:n Anni Hemmingin toimesta Jyväskylässä (2.52.55).
(Tilastoissa Lapinennätyksissä näkyy vuodelta 1983 Tuulikki Räsäsen Tukholman maratonin tulos 2.43.44, mutta kyllä hän silloin jo asui Ruotsissa edustaen Enhörna IF:ää.)
Ruska jatkku, lehdet tosin tippuvat puista jo nopeaan tahtiin.
Lauantaina Isosyötteellä juostaan taasen mielenkiintoinen kisa Huippukymppi, siellä on ollut mukana ihan 'oikeitakin' juoksijoita, pitäisiköhän lähteä katsomaan.
Omat juoksut tälle viikolle, yksi 8 kilometrin lenkki, että silleen.
Vanhoja tuloksia kunnioittaen ja arvostaen on kuitenkin pakko todeta, että aina 2000-luvun alkuun asti esimerkiksi maratonien matkamittaus on ollut sitä sun tätä. Pahimmillaan matka on mitattu autolla. Usein maratonit ovat olleet reilusti alamittaisia, toki joukossa saattaa olla myös ylimittaisia sellaisia. Mutta totuus on se, että ennen ollaan juostu kovaa on matkat olleet sitten mitä tahansa :)
VastaaPoistaNo tässä Kolehmaisen juoksussa tuskin oli väärää mittausta.
VastaaPoistaJuoksu juostiin kilometrin mittaisella katuradalla joka oli vartavasten kunnostettu ja mitattu ammattilaisten maraton juoksukilpailun järjestämiseksi.
On toki ennen virallisen kansainvälisten yhtenäisten sääntöjen sopimista ja käyttöönottoa ollut myös huonosti mitattuja reittejä.
Täällä Rovaniemellä mm.RDS:n maratoneilla ja puolikkailla ja myös talvisarjajuoksussa mittasimme matkan usein 100 metrin sähkökaapelia apunakäyttäen.
Nykyisenä virallisten mittausten aikakaudella joitakin reittejä on ollut vielä käytössä, ja poikeuksitta niitä on täytynyt lyhentää, että myös näinpäin on käynyt.
Olen myös itse juossut aikoinani sellaisella maratonilla jossa maaliintullessa kierrettiin urheilukenttä kentän ulkopuolisen aidan ulkopuolella ja sen jälkeen tultiin radalle ja ratakierros ja maaliin, ja kun myöhemmin tuli virallinen mittaus niin lauta aitaan tehtiin reikä että päästiin suoraan radalle matkan lyhentämiseksi.
Monet maratoonarit tästä jo tunnistavat mistä marasta oli kyse.
On toki täällä lapissa juostu alimittaisiakin maratoneja, ja puolikkaita, mutta ne matkanmittaukset ei kyllä selitä millään lailla juoksumme surkeaa tasoa.
Niin ja ennen juostiin maratoneja urheilukentilläkin, mutta voihan niissäkin jossitella laskuvirheillä kierroslaskennassa.
Mutta niitähän sattuu lyhemmiläkin matkoilla ihan vuosittain.
Niin tuohon wiliam Kolehmaisen linkkiin lisäisin vielä tiedon että kului aikaa ennenkuin kukaan suomalainen juoksi maratonin nopeampaa.
VastaaPoistaSalomon Könönen Turussa 1949 2.28.39.2
Vaikka syksyn nopeat kaupunkimaratoonit ovat vielä juoksematta on maailmassa 102 juoksijaa jo alittanut 2.10 ajan
VastaaPoista500:neksi nopein aika juostiin Tallinnan maratonilla syyskuun 8 päivä Marokkolaisen Lahcen Mokrajin toimesta 2.17.08
Joten kyllä sitä maailmalla vaikka olisi mitattutkin reitit.
Juu kyllä on hienoa Olli, että jaksat kaivaa noita ennen vanhaa tehtyjä tuloksia ja panna esille, että näemme, kuinka heikosti meillä tänään juoksennellaan. Pakkohan meidän on jokaisen tunnustettava, että ennen on juostu tosi lujaa kisassa, kuin kisassa. Tänään elämme hyvinvointi yhteiskunnassa, joten turha on jossitella, että miksi juoksu ei kulje. Kellään ei ole enää nälkää treenata erakkona. Kuntojuoksijoita kyllä löytyy ennätys määrä, joka sekin on kyllä hieno asia.
VastaaPoistaJuu kyllä on hienoa Olli, että jaksat kaivaa noita ennen vanhaa tehtyjä tuloksia ja panna esille, että näemme, kuinka heikosti meillä tänään juoksennellaan. Pakkohan meidän on jokaisen tunnustettava, että ennen on juostu tosi lujaa kisassa, kuin kisassa. Tänään elämme hyvinvointi yhteiskunnassa, joten turha on jossitella, että miksi juoksu ei kulje. Kellään ei ole enää nälkää treenata erakkona. Kuntojuoksijoita kyllä löytyy ennätys määrä, joka sekin on kyllä hieno asia.
VastaaPoistaNiin mielellään kirjottelis ja ylistäisi tämänpäivän juoksijoita ja tuloksia Suomessa, mutta kun on syntynyt kauan, kauan sitten, ja elänyt sen ajan jolloin huiput ja taso olivat kovempia, niin nyky tulokset ne masentaa.
VastaaPoistaSitten jos erehtyykään mainitsemaan että ennen.....
Vakio vastauksia on aina, niin ennen käytettiin mitä käytettiin, matkat oli mitä oli, jne..jne
Lisäksi on vakio valittajat ettei esim SM-kisaan saa osallistua kun Suomalaisjuntti vähintään kolmannessa polvessa.
Elikkä näissähän lausunnoissa oikeastaan vastausta löytyy miksi nykyään ei kulje, kaikki pitäisi saada helpolla, ja arvostus kovempia tuloksia aliarviomalla.
Jokainen varmaan syvimmällä sisimmässään tajuaa että dobing ei ole koskaan ollut syvimpien piirikunnallisten urheilijoiden käytössä, urheilukentät on osattu mitata jo ammoisina antiikinaikoina, yms...
http://peurao.blogspot.fi/2013/07/ongelmia-kilpisjarvella.html#comment-form
tuossa linkki kun muutamia viikkoja sitten kirjoitin ratajuoksuista 5000 metrin tasosta Suomessa.
Tällä hetkellä niitä 15 minutin alittajia on 14 sitä vuoden -77 168 vastaan.
Ja siinähän ei pitäisi matka asiat vaikuttaa.??
Se on kyllä hienoa että nykyään harrastetaan kuntoilua aina enenevässä määrin.
Mitenkäs se menikään. Nykymittaisia 42 195 m:n maraton matkoja alettiin juoksemaan vasta 1940 luvulla Lontoon Olympialaisissa. Kolehmaisen juoksema maraton oli silloin aikanaan 40 km ja jotakin päälle. Saatan kyllä olla väärässäkin.
VastaaPoistaJaa väärrässähän minä taisin olla. Eli 1908 Lontoon kisoissahan se mitta tuli 42 195 m: n mittaiseksi http://fi.wikipedia.org/wiki/Maraton
PoistaVäärässäpä hyvinkin
VastaaPoistaVäliaika lyhyellä maratonilla (40.2 km) 2.22.20.6