Kolomekymppiä, sole mikhän.

Viisaampi olisi vaikka katsella kukkia tai uistella, mutta tyhmästä päästä saa kärsiä koko ruumis.

Eilen en viitsinyt lenkille lähteä, niinpä päätin että tänään on juostava vähän pitempi lenkki.
Väsy ja vesisadekkin siinä kerkesi yllättää ennen kun kotimökki taasen näkyi.

Ennenvanhaan tuollainen lenkki oli normaali pitkälenkki, ja usein pitempikin, eikä se väsyksiin ottanut.
Nykyään ikä ja sairaudet aiheuttaa sen, ettei tarvi kuvitella että ensiyönä pystyy edes nukkumaan, elimistö on liian väsynyt.
No juodaan yö kahvia, ja seuraava päivä torkutaan sohvalla, eikä ajatustakaan lenkillemenosta.
Mutta pikkusen olen ylpeä että noinkin pitkän lenkin sain viellä aikuiseksi.

Vähän olis kiinnostanut.

Vähän olisi meikäläistä kiinnostanut käydä Rantalakeusjuoksussa kokeilemassa onko puolikaan kunto parantunut vai huonontunut talvisista Espanjanjuoksuista.
Mutta ei meikäläisen nykyisillä kulkuvälineillä kahden ja puolensadan kilometrin päähän, siinä olis jalat rakoilla ja väsy puserossa ennen kun Limingassa asti olisi.

Seuraava mahdollisuus startiin olisi ensikuussa Kempeleessä 8.8 
Pitänee suunnitella sitten sitä.
Jotain ratakisoja olisi Lapinläänin alueellakin, mutta kun minua ei ne kiinnosta.

Minun askeleeni ei ole koskaan sopinut radallajuoksuun, siksi niitä ei paljoakaan ole edes nuorempana tullut juostua.
Pahiin ongelma radalla on kaarteen juoksu, sisäkaarteenpuoleinen jalkani on pitempi (syntymävika).
Pitemmän ratamatkan jälkeen on selkä ollut aina melkojumissa viikonverran, jo entisaikoinakin.

Joskus nuoruudessani pituuseroja on mittailtu asiaan perehtyneen urheilulääkärinkin toimesta röntgenkuvamittauksella, en vain muista paljonko pituuseroa saatiin.

Tästä kuvasta näkee tuota pituuseroa, 22 mm paksu Kliinisen fysiologian kirja jalanalla parantaa tilannetta jo paljon, mutta jos kirjan asettaa pitemmän jalan alle, sitä onkin jo aika linkussa.

Onhan se vasen säärikin aikapaljon ruipelomman näköinen, ja heikompi, mutta se taasen johtuu akilleksen katkeamisesta.
Voimaa ja lihasmassaa siihen ei ole saanut takaisin.
Juostessa jalkojen maakosketuksen ajassa on noin 2% ero, siihen voi kyllä vaikuttaa nämä molemmat seikatkin.

Tänään juoksentelin sitten Koskenkylän suunnilla suorempaatietä, murehtien ajokortittomuuttani.

Rantalakeusjuoksun tulokset. myöhemmin ehkä.

Tämäpäivä on huomenna eilinen.

Kaikki asiat maailmassa muutuvat nopeassa tahdissa, ihmisen typeryys on paljon pysyvämpää.
Tästä hiukan hymyä ankeaan sunnuntaipäivään.

Tänään vain muutama kilometri juoksua, väsynyt olo.

Jäsenissä tuntu kuolonkankeus.

"Ihmiset elävät huomista varten, koska ylihuomen on epävarma". (Friedrich Nietzsche)

Muinaiset faaraot jo käsittivät sen ettei elämällä ole niin väliä.
Kaiken elämänsä rakentelivat kolmiomökkiä ruumista varten, hyvin rakennetussa hautakammiossa voi viettää tuhansia vuosia ruumiina.

Oliskohan niitä rakennuspiirrustuksia vielä saatavilla.
No taitaa se mulla olla jo liian myöhästä alkaa rakennushommiin, saattaa kalmankankeus ennätää ennen kolmiomökin valmistumista, niin eikä mulla ole tonttiakaan.

Tuli vain mieleen, kun kävin tänään pisiimmän juoksulenkin pitkiin aikoihin, ja lopussa askel oli jo aika kankeaa ja väsynyttä.
Juoksumatkaa tuli 26 klometriä ja aikaa se otti 2 t 20 min.
Tätä pitemmän lenkin olen juossut viimeksi tasan neljävuotta sitten, 
4.7 2016 juoksin 32 kilometriä.
Sillon lenkipäivän iltana jouduinkin sitten tekemään vierailun lääkärinpakeille.

Ei sitä nuori terve henkilö voi tietää kuinka kovaa hommaa juoksu on. 
Se selviää vasta sitten vanhuuden ja sairauksien iskiessä.

Saunomisen jälkeen käveleksin Saarenkylän urheilukentälle katselemaan kisoja.
Tavallisen anemiset oli kisat.

Naiset 100 m.

Miehet 400 m.

Karhujen perinneruokapäivillä syödään peuroja.

Tässävaiheessa elämää ei enää edetä kulkiesaan, vaan taannutaan taaksepäin.

Parempi olisi osallistua vaikka karhujen perinneruokapäiville.
Masentavaa viettää ensimmäistä autotonta kesää, ja kaikki muukin masentaa, 
Ei viitsi edes lenkille lähteä.

Alkasko jo kunnostella talviurheiluvälineitä, ylälapissa oli jo satanut ensilumet.
Eikä taida ensitalvikaudella edes Torrenkaan kannataa lähteä, näyttää tuo korona jylläävän vielä hyvissä voimissa pitkin Europaa.

"Jos tämä on paras mahdollinen maailma, millaisia sitten ovatkaan muut"  (Voltaire)

Lauri Ollitervo

Syksyäkohden mennään.

Niin se meni tämäkin kesä, päivä on jo lyhenemässä kohden kaamosta.

Joo,,,, sääskiä ja hyttysiä on paljon..

Torniossa juoksukisan yleisönä.

Tornion urheilukentällä juostiin tänään kilpaa.

Tänään 5000 metrin nopeimmat miehet taipaleella Marko Mattila ja Arvi Kolehmainen vetovuorossa Hannu Laurilan seuratessa.

Itse muistan Arvin kauniin askeleen 1980 luvun alkuvuosilta, ja taitaa muuten pitää Suomessa vielläkin pojat 11 vuotta 1000 metrin kärkiaikaa hallussaan (2.57.6),
Niin annoin tilastopajan sivujen itselleni kertoa.

Minä olin paikalla katsojan osassa, kuvienottaminenkaan ei oikein onnistunut kun olin 'oikeankameran' akun unohtanut ladata, ja minulla ei tuo puhelimella kuvienottaminen oikein luonnista, kun nuo kosketusnäytöt ei tahdo sormillani pelata.
Mutta sää oli hieno, ei voi valittaa.

Muutama kuva             Tulokset: