Ei saa nukuttua, parina viimeisenä viikkona unet on keskeytyneet aina tuossa kello kolmen aikoihin.
Herätessä mielessä on aina, 'entä jos se lääkitys ei olekaan tehonnut ja sitä on jatkettava vielä kovempana'.
Se puolenvuoden valvottu lääkintäni pitäisi päättyä kuunlopussa.
Tässä ajanjaksossa olen kävellyt terveyskeskukseen tablettiensyöntiin yli 140 kertaa, veri ja kusi kokeisin, värinäkötestiin, lääkäriin, fysioterapiaan yms. yli 30 kertaa.
Kun toisinaan samana päivänä oli käynti sekä keskussairaalassa että terveyskeskuksessa, kävelyä tässä puolenvuoden hoitojaksossa on tullut pitkästi yli tuhat kilometriä.
Tänä aikana kotisairaanhoito on vieraillut noin 60 kertaa lääkitsemässä minua kotonani.
Pillereitä on tullut syötyä pitkästi toistatuhatta kuurin aikana.
Onneksi olen lääkityksen haittavaikutuksista selvinnyt aika vähällä, alkuajan lääkitystäkin vaatineet nivelsäryt ovat muuttuneet vain pieniksi nivelarkuudeksi, mutta se lääkkeenoton jälkeen tuleva kova väsymys on kyllä jatkunut koko lääkityksen ajan.
Lääkityksen alkupuolella maksa oli aranoloinen, tuntui kun se ei mahtuisi paikalleen, vaan kylkiluut painaisivat sitä, maksa arvotkin kävivät huolestuttavan korkealla.
Nykyiset maksa arvot pyörivät siinä ylipainoisen alkoholin suurkuluttajan lukemissa, ehkä nekin normalisoituisivat jos lääkkeistä eroon pääsee.
No niin,,,, tuli taasen valitettua oloa ja omaa osaansa, ei helpottanut yhtään.
Ensiviikolla sitten olen elänyt tasan 900 kuukautta, pyrkikää tähän niin näettä ettei tämä mitään herkkua ole, tämä elämä.
Kyllä se panee valittamaan.
 |
| 66 kg ja 53 kg on siinä eroa. |
Sairaudet ja vanhuus, "syö miestä" painokin tippunut parissa vuodessa toistakymmentä kiloa, ja kaikki lihasmenetyksenä, hyvä että edes yksi verisuoni käsivarteenkaan mahtuu.Sehän tässä on, kun menetettyjä lihaksia ja voimia ei enää tässä iässä takaisinkaan saa, ei ainakaan jos sairaudet piinaa.
