perjantai 14. kesäkuuta 2019

Kävelypäivä.

Päätin mennä pohjoisen poluille käveleksimään ennen kun hyttyset valtaavat maisemat.
Uskomatonta kuljeksia pitkin tunturipolkuja kesäisissä säissä, ja aivan ilman ainoatakaan verenimijää.


Eilen aamusta kiipesin Nattasille, kivikkopolkua kiikuessa tuli mieleen, "jospa olisin peuran sijasta vuoristokauris".


Aika ihmeelisesti kivet siellä on rapautuneet, jäljelle on jäänyt tällaisia tooreja.
Maisemat oli kyllä kauniit.

Seuraavaksi suuntasin Kiilopään huipulle, josta tein pienen kävelylenki pitkin tunturialuetta.


Saariselän alueella tein tällaisen kävelylenkin, karvanverran alle kolmekymppiä, aikaa lenkiin kului 5 tuntia 29 minuttia.
Kaikenaikaa en kyllä tiennyt missä olen, ja kuka olen.


Päivänaikana tuli kävelyä noin 40 kilometriä ja yli 53 000 askelta.
Kun kävely on tehty suhteelisen mäkisissä maastoissa polkujapitkin, ja välillä ihan tuntureita ilman polkujakin, on se minun nykykunnolle ihan kunnon liikuntapäivä.


Olihan viellä lumiläimäreitäkin tunturin rinteillä.


Tämän aamuyön kuvaa, ei se aurinko mihinkään laskenut, eikä pimeääkään tullut.

tiistai 11. kesäkuuta 2019

Niin kesäistä.


Suomen kesä, se on niin kesäinen.
Aamulla kun heräsin +3 astetta näytti mittari ja kylmä tuuli viuhusi nurkissa.

Olin vähän ajatellut...
Lähtisin pohjoisempaan Suomeen vähän vaeltelemaan ennen kun sääsket ja muut verenimijät oikein valtaavat maisemat.
Tulin toisiin ajatuksiin...
Ajatuksena oli, että olisin vähintäänkin Saariselälle, ja mahdollisesti ihan Utsjoelle ja Norjan Vesisaareen reissuni venyttänyt.
Aikoinaan -78 -79 talven työskentelin Vesisaaressa.
Kuinkahan sekin paikka on muuttunut, ja onko rakennelmia jota sinne rakentelin vielä pystyssä, sen voisi käydä katsomassa.


Tykkään ajella YBY:llä, ja kun ei tidä enää tässä iässä ja noiden silmienkanssakaan kauanko enää liikkeelle pääseekään, hirvet halut kaikenlaiseen ybyllä ajeluun ja eri paikkojen näkemiseen on lisäntyneet.

Semmosta se on säät ja mielialat vaihtelee.

tiistai 4. kesäkuuta 2019

Tulis jo kesä.

Hyvin kostea ja harmaa oli tämäkin päivä, eikä lämpökään oikein hellinyt.
Omana ulkoiluna kävin kahdeksan kilometriä hölkäämässä, tai tuli siinä välillä käveltyäkin muutama sata metriä.
Illalla Saarenkylän kentällä oli yleisurheilua, kävin vähänaikaa katselemassa.
Kovin oli pimeää ja kosteaa, onneksi vähän lämpimämpää on luvattu lähipäiviksi.







maanantai 3. kesäkuuta 2019

Onhan näitä aikoja nähty.


Onhan näitä aikoja nähty.
Näin voisi sanoa vihnemänty, jos puhua osaisi.
Pitkiä telomeerejä se vaatii.
Vaikka meikäläinen on yli 4700 vuotta nuorempi, telomeerit alkaa olla lopuunkäytetyt ja lähtö on jo lähitulevaisuudessa, männyllä saattaa olla vielä tuhansia vuosia jäljelläkin.

Tänään kävin hiukan pyöräilemässä, eihän se mukavaa ollut mutta väänsin kampea ihan reipaan kaksituntisen.
Loppupäivän olenkin puolityrmässä makaillut sohvalla.

perjantai 31. toukokuuta 2019

Virhevalintoja.

Ihminen kun syntyy Suomeen se ei todellakaan ole lottovoitto.
Nytkin ulkona on myrskyävänkova tuuli vettä tulee taivaan täydeltä ja lämpötilakin on alle viiden asteen.
Nauti sitten siinä kesästä.
Tarttis vähän kattoa mihin syntyy, virhevalinta koko syntymä.

Ihminen joutuu elämässään tekemään jatkuvasti valintoja.
Valinnoilla on hyvinkin kauaskantoiset vaikutukset.
Itse elin nuoruuteni parhaimman hippiajan aikoihin.
Olisi silloin -60 luvulla pitänyt häipyä Intiaan pohjois Goaan, 
tai viimeistään -70 luvun alussa Tanskan Christanshavin hippi kommuneihin.
Kun olis tuhdisti kannabista käytellyt, ei tänäpäivänä olis paineita silmissä.
Taikka olisi puistokemistiksi ryhtynyt, ahkerasti prosenttijuomia kurkusta alas kaadelleen, ei suonista tukkeutumia löytyisi.

Mutta kun harhautuu väärille poluille (luetaan Ounasvaaran poluille)
siitä saa nyt maksaa.
Kannataa siis harkita tarkoin valintojaan. 
Elämässä on tullut tehtyä lähinnä vain niitä virhevalintoja, joten eipä niistä nyt tälläerää enempää.

torstai 30. toukokuuta 2019

Takana loistava tulevaisuus.

Saa siinä silimät ympyrkäisenä ja mustuaisetkin hevosen suittirenkaan kokosina tarkastella öistä maailmaa, kun ajatukset pyörivät päässä estäen nukkumisenkin.

No taasen yhdessä jonossa ollaan, ja ootellaan lisätutkimuksiin pääsyä.



Kyllä se tuo kahvi on hyvä lääke, nytkin stressitasot putosi yli puolella kun jänismotin kahvia kitusiin kaato.
Kyllä kahvi on saatava kelakorvauksen piiriin, ja meille monivammaisille ilmaislääkkeeksi.
Taitaaa silti olla turha enää nukkumista ajatella, eiköhän ne tämän yön nukkumiset ole taputeltu.
Onhanse parikintuntia nukkumista jotakin, ainakin puolta parempi kun tunti.
Taian lähteä lenkille.

maanantai 27. toukokuuta 2019

Tosi fani.


Kuuleman Suomi on voittanut jääkiekossa MM-kultaa.

Siinä on iso ero kuka on tosi fani, ja kuka turhanaikainen torilla läskit silmillä suihkulähteessä pulikoija.

Minä jo vuoden 1995 maailmanmestaruuden kunniaksi laitatin itsellenikin tällaiset jääkiekoilijoiden suosiossa olevan hampaiston.

No totuus on, minä en seuraa joukkuelajeja.
Minun katekorioissa yksilölajit on sitä kunnon urheilua, siellä jokainen itse vastaa menestyksestään, tai menestömyydestään.

Tämä vanhuus on kurjaa, avasitpa minkä oven tahansa aina ensimmäiseksi sanotaan, "Mene hyvä mies lääkäriin", niin tänäänkin.

Olisi silloin kun jäin eläkeelle pitänyt muuttaa pysyvästi Espanjaan, siellä terveyden huolto ja lääkeetkin olisivat ilmaisia.

Masentuneena pienen lenkinkin yritin juosta, väsytti.