Usein kisapaikalla kuule sateella tai sateenjälkeen sanonnan että on happirikas ilma.
Ilma ei kylläkään ole happirikaampaa kun muuloinkaan.
Ilma sisältää happea 20,946%, typpeä 78,084%, ja hyvin pieniä määriä muita kaasuja, joista argonia eniiten 0,934%.
Sellaista ilma on maapallolla ollut jo noin 600 miljoonaa vuotta.
Sadesäällä ilma on kyllä puhtaampaa siitepölyistä ja autojen ja tuulen nostattamasta pölystä, sekä kosteampaa, joka voi hiukan parantaa hapen imeytymisessä.
Korkeusuunnassa noustessa merenpinnan tasoilta hapen osapaine kyllä laskee, heikentäen hapensaantia.
Seitsämänkymmenluvulla tutkittiin paljon hapensaannin hyväksikäyttöä eri ilman lämpötiloissa suoritetuissa juoksuissa.
Parhaiten hapen katsottiin imeytyvän 16-18 plusasteen lämpötiloissa, ja vasta lämpötiloista 5-10 astetta miinusta uskottiin tulosten huononevan, hapen hyväksikäytön takia.
25-30 asteen pakkasen arveltiin vastaavan juoksua 1 km - 1,5 km korkeuksilla hapenkäytön osalta.
Niin... Kyllä sitä happea niinkin on, kunhan sen vain saisi lihasten käyttöön, johan kulkis..
Mutta se tämmöinen yli +25 asteen ilmanlämpötila, on se vain niin mukavaa.
Kävin 15 kilometrin juoksulenkin, tosin kaksi ylämäkeä kävellen.
Olin lyhyissä urheiluhousussa ja hihattomassa paidassa, eikä palellut kävelyosuudellakaan.
On se vain niin mukavaa, ei ihminen tarvitse mihikään +25 astetta kylmempiä ilmoja.
En minä ainakaan keksi mitään..