lauantai 9. maaliskuuta 2024

Erikoistapaus vai huono onninen.


Tubi ja minä.
Olenko huono onninen erikoistapaus?.
En sanoisi niinkään, olen bakteerin elimistöön saanut varmaan syntymälahjana.
Äidilläni oli 'keuhkis', kun minua tehtiin, pitkäänhän se bakteeri latenttina elimistössäni majailikin, ennen kun päätti vähän koitella maaperää.
 
Ei niin tavallista nykypäivän Suomessa ole sairastua tuberkuloosiin.
Toisin oli 1930 luvulla, jolloin keskimäärin joka tunti joku kuoli tuberkuloosiin.

Tilastotietoa sairaudesta.
Tilastointivuosi 2022

Suomessa todettiin 189 tautitapausta, tapauksista n.40% ulkomaalaistaustaisilla.
Joista keuhkojen ulkopuolisia tapauksia 21,4 %.
Meikäläisen ikäryhmiin kuuluvia sairastuneista oli 26 %.
Suomessa tapauksia 3,4 /100 000 asukasta kohden.
ja n.86% hoidon saaneista paranee. 

Tässähän tuntee kuuluvansa ihan erikoisjoukkoihin, ei ihan joka päivä kohtalotoveria vastaan kävele.

Tämän päivän liikkumiset jäi kävelyyn sarjajuoksun lähtöpaikalle, ja takaisin, yht.n.2 kilometriä.
Ei vain jaksa ja niveliäkin särkee, jos vaikka huomenna muutaman kilometrin enemmän. 

perjantai 8. maaliskuuta 2024

On se vähän.

En toki tarkoita juoksijoiden määrää 1999 juostussa talvisarjajuoksussa.

Se on meikäläisellä sarjanvaihto vuosi, vieläköhän sitä saa kisastartteja sarjassa 75 vuotiaat.
Se kilpailujen määrä vähenee ikääntyessä, kun ei vain pysty kisailemaan.
Itselläni kilpaillessani sarjassa:
60 v.  kilpailuja 102 kpl.
65 v.  kilpailuja   66 kpl.
70 v.  kilpailuja   28 kpl.

Määrä on laskeva kun lehmän häntä, en jaksanut harjoituspäivääkirjoja 50 vuoden ajalta selata, että missä sarjassa kilpailumäärien ennätys olisi ollut.

Mitenkähän ensikesänä Lapinalueella on kisoja tarjolla.
Ennen vanhaan kisaa löytyi ihan kivasti,
mm. vuona 1981 juoksin 42 kilpailua, ja niistä 36 Lapinläänin alueella.

Huomenna sitten Koskenkyläntiellä juostaan talvisarjajuoksua, itsellä tavoitteena katsojan osa, jos luonne kestää väsymyksen ja särkyjen keskellä. 

maanantai 4. maaliskuuta 2024

Lauantaina talvisarjajuoksupäivä.


Nyt tämän viikon talvisarjajuoksua ei pakkasetkaan estäne,
 niin kun parin aikaisemman kuukauden juoksujen kävi.

Niin ei minulla ole juoksupäivä, olen enemmänkin tuolla pillerikävelypuolella tietä taivaltanut.

Laskin tuossa.
Pillerinsyöntireissu lyhintä reittiä edestakaisin on noin 7 kilometriä, 
se viitenä päivänä viikossa puolenvuoden ajan tekee n.900 kilometriä.
Nelostietä Rovaniemeltä Helsinkiin on noin 820 kilometriä, joten jonkin verran vielä takaisinpäinkin saisi kävellä.
Ja kaikki tämä, vain muutaman pillerin tähden.
 
Olisiko se tänään kateltava elokuva, "Vain muutaman dollarin tähden", 
kuinka se Clint Eastwood pikkusikaria suupielessä pyörittelee.
Monta kertaa elokuva on eläessä tullut katsottua, 
mutta kunnon länkkärin voi aina katsoa uudelleen. 

perjantai 1. maaliskuuta 2024

Kova viikonvaihde.

 Urheilu on kovaa hommaa, puhumattakaan penkkiurheilijan viikonvaihteesta.
Se on viikonvaihteessa perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina, yhteensoittoon 14 tuntia vuorokausi tv:tä tuijotettava, ja väliin kahtakin kanavaa yhtäaikaa.
Paljon helpompaa olisi olla itse urheilija, kun vakavasti otettava penkkiurheilija.

Hiihtoa ampumahiihtoa ja ennenkaikkea yleisurheilun halli mm-kisoja on tiukasti seurattava, lisäksi IST:tvstä voi katsoa ammattinyrkeilyiltaa ja boulderointia. 
ym. urheilua on tv tarjonnassa.

Ei se ole penkkiurheilijan elämä helppoa, mutta on se urheilukin...


Kauhu kuvastuu veteraanien katseissa, "Täältä olisi päästävä alaskin".
Kyllähän se juoksu niinkin.... Mutta kun siinä on se podiumjuttukin...

perjantai 23. helmikuuta 2024

Vuosi sitten juoksukisa jännitti kun ensikertalaista.

Juoksun yksi tukijoista: Hospital quironsalud tuli matkan aikana kyllä tutuksi.
Viime talvena 26.2.-23 starttasin juoksukisaan Torreviejassa.
Siitä oli kulunut 2 v.5 kk, kun edellisen kerran olin lappurinnassa lähtöviivalla seissyt, siksipä hieman jännitti.
Siinä oli ollut sairastelua ja autonalle jäänti ym. estettä, ettei kilpailuihin ollut päässyt osallistumaan.

Suurin jännityksen aihe oli senhetkiset 'kusiongelmat'.
Olin kuusiviikkoa ollut katetrilla, ja sen jälkeen vessakäyntejä piti tehdä usea kerta tunnissa.
Lisäksi kovat lääkitykset aiheuttivat öisin hirveitä hikoilukohtauksia, mikä myös aiheutti unenpuutetta ja väsymystä.

Kisaan valmistautumisena tein lähes vuorokauden mittaisen nesteennauttimis tauon, ja vielä aimo annoksen suolaa ennen kisaa, ettei kusihädän takia kisaa joutuisi keskeyttämään.
Voitte varmaan arvata minkälainen juoksuun osallistumistila on tällaisella valmistautumisella.
No kisan juoksin, ja olin pirun tyytyväinen kun siitä kunnialla selviydyn.

Nyt viikonvaihteessa kisa taasen juostaan, olisi niin kiva olla mukana!.

No minä katselen tv:stä hiihtokisoja tämänkin viikonlopun kotioloissa pillereitä popsien, semmoista on vanhuus.

Illemmalla katselin  RunRepeat  sivustoa, mitä ne on nyt testailleet.
On erikoiset hommat, päivät pitkät uusia kalliita kenkiä sahailla ja porailla palasiksi.
Meikäläisellä tulisi mieleen, jos tuolla työskentelisin, voisiko muutaman parin heittää laukkuun ja viedä kotiin, ihan vain juosten testattavaksi.

sunnuntai 18. helmikuuta 2024

Päivät menee varmanpäälle ja vakaasti.

Toista kuukautta tuota tubilääkitystä on nyt nautittuna.
Ei sitä oikeastaan nauttimiseksi voi sanoa, mutta suuremmilta osin olen kuitenkin lääkkeiden haittavaikutuksilta välttynyt.

Tarkassa valvonnassa edetään, tabletit käyn ottamassa valvotusti, ja tabletti annoksen tekijää valvoo vielä toinen valvoja, että kaikki menee varmasti niin kun on suunniteltu.
Verikokeilla kerran viikkoon katellaan ettei jätkä potkaise tyhjää, ja lääkityksen kestää.

Kerranviikkoon on myös sairaalalla käynti katselemassa värikirjaa, vissiin sillä ettei elämä niin harmaansävyiseltä tuntuisi.

Noita verikokeita ja värinäkötestejä on tarkoitus hiukan harventaa jatkossa, tabletinsyöntiä jatketaan puolivuotta, sitten tutkitaan onko kuuri tehonnut.
Jos sitten ongelmajätelaitos, tai krematorio ei aikaisemmin miestä omiin käsittelyihinsä ole kutsunut.



Tuossa huomasin jos se kesä tulee, ja täälläpäinkin joitain juoksukisoja järjestetään, minähän en pääse edes katsojaksi...
Se on tuo tabletinotto keskellä päivää.

Mutta tv:stä voi aina urheilua seurailla, kesällähän onkin em kisat ja olympialaiset seurattavana.

tiistai 13. helmikuuta 2024

Nykin hatusta.


Olisipa kesäiset säät.

Vaikka pakkasta onkin lähes kolmekymppiä, en silti tarkoita että hatun reunoja olisin korvien suojaksi yrittänyt repiä.

Ei vaan päivitin vain tuota kotisivujeni sivua, pohjoisen juoksutapahtumia'.
Täydennykset revin lähinnä 'hatusta' sillä perusteella, miten kisat on edellisinä vuosina olleet.

Ikävä uutinen tuli viikonvaihteessa, maratonin ME:n (2:00:35) omistaja Kelvin Kiptum kuoli auto-onnettomuudessa.
Minä odotin, ja olin lähes varma, että kesän aikana näemme ensimmäisen kahdentunnin alittajan maratonilla, virallisessa kilpailussa.
Nyt se taitaa vielä siirtyä myöhemmäksi?.

Hirvittävä järkytys heti aamupäivästä.
Aamusella pistin tiskikoneen pesupuuhiin.
Kun menin keittiöön tuntia myöhemmin, vettä oli lattialla ehkä kahvikupillisen verran.
Nytkö se pe..... hajosi, eikä se ole vielä kun vaivaset 44 vuotta vanha, ostin sen heti tämän asunnon ostettuani.
Takuupapereja ei sitten löytynyt mistään, joten johan siinä järkytyksen aihetta oli ihan riittävästi.

No sehän piti alkaa tutkimaan itse mikä mättää?.
Se olikin vain pesukoneen täyttöluukun saranan ruuvi löyhtynyt, pieni ruuvin kiristys ja sillä taasen seuraavat 44 vuotta peseskelle vellikuppeja.

Niin se astianpesukone on merkiltään UPO Lahtiska.