sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Yli 60 kiloiset älkää vaivautuko.

Seurailin tietsikalla Frankfurtin maratonia, ja toisella katselin tämän vuoden tilastokärkeä.
Kärkiaikojen pitäjät ovat varsin kevyenoloista porukkaa.
Tällaisia tietoja löysin juoksijoiden painoista eri sivuja tarkkaillessani.
10 000 m
1. Dejon Gebremeskel ETH  26.51.02    178 / 53 kg
2. Abera Kuma  ETH            26.52.85           53 kg
3. Imane Merga  ETH           26.57.33   172 / 55 kg
4. Kenissa Bekele  ETH        27.12.08   160 / 54 kg
5. Bedan Karoki    KEN        27.13.12   169 / 53 kg

Maraton
1.Wilson Kipsang Kiprotich KEN  2.03.23           53 kg
2. Dennis Kiprot Kimeto  KEN     2.03.45            53 kg
3. Emmanuel Mutai  KEN            2.03.52    162 / 52 kg
4. Eliud Kipchoge   KEN              2.04.05    167 / 52 kg
5. Lelisa Desisa  ETH                  2.04.45            52 kg

Elikkä yli 60 kiloiset, siirtykää pikamatkoille taikka suoraan sumopainiin.
No niin taktikka kilpailuissa Mohamed Farah (175 / 65 kg), kyllä hallitsi loppukiritaisteluja.

Omaa painoani olen tänään yrittänyt hienosäätää hirvikäristyksen ja lukuisten pullakahvien sekä jäätelön voimalla. Eiköhän se tästä, se sumopainijan ura....

keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Talvi yllätti ladunlumettajat.

Lumisateet yllättivät ladunlumettajat, mihin lie kadonneet autot ja latukoneen käyttäjä, liekkö lähteneet lumipyryä pakoon.
No hiihtostadioninpäässä hiihtäjät olivat jo täydessä touhussa.
Pitäisiköhän huomenna kaivaa suksipussit esiin.

Näin kesäurheilukauden päätyttyä katselin eilenillalla Lapinläänin tämänvuoden maratontilastoa, ei niin kovin kovaa tasoa, vain kolme miestä alle kolmen tunnin.
Hyvät herrat, kohta naistenmäärä kolmentunnin alittajissa ylittää teidät.

Palataanpa entisiinaikoihin, ei nyt omaan tekemiseen, vaan tarkastelen 1980 luvulla Lapin maratontilastoja hallinneen Asta Peuran maratoneja ja harjoittelua.

Aikaisemmin pelkästään kuntoilumielessä liikkunut Asta aloitti kilpaurheilun vuona 1980.
Kesän harjoittelun jälkeen lokakuussa oli jo vuorossa ensimmäinen maratonjuoksu Korsossa, joka kulkikin harjoitteluunnähden hämmästyttävän hyvään aikaan 3.12.03
Seuraavana vuona tulos parani syksyllä Oulussa aikaan 3.01.45
Kolmantena kilpailu-ura vuotena aika parantui jo 2.56.03
Vuoteen 1990 mennessä oli maratonjuoksuja takana jo parikymmentä, joista lähes puolet oli taittunut alle kolmen tunnin.
Harjoittelu oli kovimmillaan vuoden 1984 aikoihin jolloin juoksukilometrejä tuli yli 4000 km vuodessa, lisänä hiihtoa n.1100 km vuodessa.
Kovimmat viikkokilometrit juosten, harjoittelumatkalla Playa del Inglesissä olivat jo 220 km luokkaa.

Maratonjuoksijan on uskallettava kokeilla rajojaan harjoittelussakin.
Periaatteessa maratonharjoitteluhan on helppoa, mutta se että toteuttaa tarvittavan harjoittelun, se vaatii päättäväistä ja peräänantamatonta luonnetta.

Kun vertaan Astan harjoittelua omaani, oli Astan peruslenkkien vauhti kovempi kun minulla, jos vertaa tulostasoon.
Lisäksi harjoittelu sisälsi enemmän erinlaisia vauhti, kuntosali, venyttelyharjoituksia, kun minulla.

Näin kun juoksijoilla on pitkä peruskuntokausi edessä, en malta olla lainaamatta Olli Markus Taivaisen mainiota ohjetta harjoitusmäärän määrittämiseksi.

"Jos talviaikaan kulkee useammin kun kerran kahdessaviikossa, on määrää lisättävä.
Jos kolmeen viikkoon ei kulje, on kevennettävä".

perjantai 18. lokakuuta 2013

Katsastus numero kaksi.

Niin pitihän se YBY:kin  katsastaa kun kerran itsenikin.
Kauppareissumatkalla poikkesin katsastusasemalla, kulkupelihän viattomaksi todettiin, niinkuin aina ennenkin.
No nuorukainenhan tuo auto onkin vasta 16 vuotta tulee täyteen helmikuussa.

Talvesta selvitymis paketiksi no: 1 valitsin noin kuukauden päästä alkavan 10 viikon Torren matkan.
Selvitymispaketti no: 2 jos tarvitaan, varaillaan myöhemmin.

Ja tänään aion käydä viikon toisen juoksulenkkini, ja se on lyhyd ja hidas.
Niin toivottavasti se lenkki ei jää aikomukseksi.

keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Vuosikatsastuksessa.

Ajolupaa tuli vuodeksi.
Rauhallisesti rantabulevardeja rullaillen vuoristoteitä vältellen, niin kutsu tulee vuodenkuluttua uusinta katsastukseen.
Eli ei vielä otettu sosiaaliturvatunnusta pois ja määrätty romutettavaksi.
Niin ja eihän siinä mitään jos leviää ennen uusintakatsatustakin, kirkonmaalta on saatavissa pientä jätteenkäsittelymaksua vastaan, 1 x 2 metrin maapala syllän syvyyeltä, jätteen maadutusta varten.

Niin enhän minä YBY:ä ollut katsastamassa, vaan keskussairaalalla omassa aortan mittauksessa.



Melkein luulis etten ole enää kasvuiässä, vaan aikuistumassa.
Sillä aortan laajuntamassani oli vain lievää kasvua, milli pari riippuen miltä kohtaa mitattiin.
Sehän siinä vain on huono puoli kun se aorttaläppä vuotaa.
Osa sydämen pumppaamasta verestä valuaa diastoli vaiheen aikana takaisin vasempaan kammioon, niin eihän siinä sitten happi kovemmassa rasituksessa oikein riitä, ko 'tiivisteet valskaa'. 
Mutta aika hyvä näin....

Kuinkahan paljon lisää juoksuharjoittelua se vaatisi että pystyisi korvaamaan läppävuodon, kun vertaa entiseen harjoitteluuni??.
No tuskin se olisi edes mahdollista.. Mitäpä tuota turhaan pohtii.

Nyt kun mitään lisätutkimuksia ei päätetty tehdä, pitäisiköhän alkaa katselemaan vielläkö ne Norweigian miehet lentää, vai ovatko lakossa?.
Kun tuo valkoisen värinen maisema ei jaksa innostaa.

maanantai 14. lokakuuta 2013

Talven tulo on väistämätön.


Sen verran aamusella sateli jo luntakin että intoudun vaihtamaan autoon talvirenkaat.
Minun ajoilla olisi kyllä ihan sama mitkä renkaat auton alla on, mutta kun laki kuitenkin jossain vaiheessa niitä talvikumeja vaatii, niin miksei vaihtaisi vaikka nyt.
Muutenkin ilmat jo jäähtyneet niin että eiköhän pian vaihdu itänaapurin sotilaiden suikatkin karvalakkeihin.
Laitanpa tähän vielä yhteenvedon vuoden 1988 kilpailukaudestani.

            On aika tehdä yhteenveto kilpailukaudesta 1988.

Kilpailukautena tuli juostua yhteensä 30 kilpailustarttia,
joista vähintään 20 kilometrin mittaisia kilpailuja 13 kappaletta.
Kevättalven Soussen leirini aikaan, jossa olin vedellyt 180 - 200 kilometrin viikkoja, olin ehkä parhaassa juoksukunnossa, mutta pohjevamman estämä harjoittelu tiputti kuntoa.
Olisi pitänyt malttaa viettää sen jälkeen kilpailutaukoa, ja juosta kunnon määräharjoitteluviikkoja, mutta kun mieli teki kisailemaan.

Tietysti tulostasoni olisi voinut olla parempikin, jos tuo kilpaileminen olisi ollut maltillisempaa, silloin olisi välillä pystynyt keskittymään harjoitteluunkin ja menemään levänneenä kilpailustartteihin.
Mutta minulle on aina ollut tärkeämpiä numerorinnassa taistelut mies miestä vastaan, kun tulostavoitteet..
Vasta myöhemmin vanhemmissa veteraanisarjoissa, kun kilpailuissa on sijoituksensa voinut arvata jo ennen starttia, on nuo saavutetut ajat kilpailuissa tulleet tärkeämmiksi.


Kaiken kaikkiaan tuohon kilpailukauteeni voin silti olla ihan tyytyväinen, paranihan maratonennätykseni 40 sekuntia ja sain tuon tavoitteen olleen kahden ja puolentunnin rajan alitettua.
Tuolla maratontuloksellani ko.vuona Suomentilastoissa ylsin sijaluvulle 58
Taso oli silloin sen verran kovempi, kun nykyään,
Tämän vuoden tilastoissa (14.10) tuloksellani oltaisiin sijalla 4

.
                                                      Suomen kärkitulokset maratonilla 1988
Lapinläänin 10 kärki maratonilla 
  1988
Vesa Kähkölä 2.16.17 Boston
2.16.53 Bryssel
2.18.58 Kotka
Olavi Peura 2.29.56 Vantaa
2.32.35 Simo
2.34.20 Pietarsaari
2.36.07 Kittilä
2.45.24 Kotka
Jarmo Rundgren 2.32.58 Hämeenlin.
2.35.57 Kotka
Seppo Harjumaa 2.37.22 Rovaniemi
2.42.00 Simo
2.42.30 Kittilä
Pentti Pirkonen 2.41.24 Tukholma
2.45.00 Vantaa
Tuomo Kiviniemi 2.41.44 Rovaniemi
Mauri Saukko 2.47.16 Rovaniemi
Timo Ahola 2.47.16 Rovaniemi
2.54.39 Kajani
2.56.26 Rovaniemi
2.56.29 Kittilä
2.59.07 Jyväskylä
Veijo Simula 2.49.55 Helsinki
2.52.13 Tukholma
Viljo Pesonen 2.50.01 Kittilä
                      21  alle  3.00.00

sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Ei lenkkeily motivaatiota.

 Viikon juoksulenkki jäi yhteen 10 kilometrin rääpäsyyn ja 3 kilometerin kokeiluun kuntosalin juoksumatolla, tulevien talvikelien varalta, että jos sattuu talvella juoksetuttamaan.
Meikäläistä kyllä yrjöttää jo talvesta puhuminenkin, niinkö tätä patsastakin.

Vantaalla puolikkaalla Oona Kettunen 1.14.08  kauden kärkiaikaan.
RDS:n  Elli Hemminki paranteli myös ennätystään 1.20.31

Ei kai tässä muuta kun vuosikatsaukseeni 25 vuoden taka, kun sattumoisin silloinkin Vantaalla juostiin.
''************''¨¨¨¨¨¨''''***********'''''""""````````````***´´´´´´´´
-------------------------------------------------------------------
Neljännesvuosisatasitten viikkokatsaukseni aika
Viikko 41 vuosi 1988


Kilpailukauteni vuona 1988 päättyi tähän viikonloppuun.
Viikolla tein jopa pienimuotoisen tyhjennysharjoituksenkin, viikonvaihteen maratonia varten.
Maanantaina palauttelin sunnuntain kilpailusta juoksemalla 9 kilometrin lenkin.
Tiistai olikin sitten hiilihydraattipaastoa,  

käytännössä söin vain yhden kanamunan ja pienen palan juustoa.
Illalla työpäiväni jälkeen kävin 28 kilometrin lenkin, kahteen tuntiin ja kolmeen minuuttiin.
Keskiviikon työpäivän puursin vielä ilman ruokaa, pelkän veden voimalla.
Illalla 20 kilometrin lenkki, viiden minuutin kilometrivauhdilla + 5 x 400 metriä urheilukentällä periaatteella kaikki pelissä.
Siinä vaiheessa ukko olikin jo tiristetty viimeisistäkin hiilihydraateista, 

painokin oli pudonnut reilut 2,5 kiloa 59 kiloon.
Myöhemmin illalla aloitin sitten hiilihydraattien tankkauksen, voi että se kaikki makea olikin hyvää.


Lauantai iltana lähdin sitten junalla kohden Vantaata, 
missä oli tarkoitus maraton juosta.
Junassa en nukkunut koko yönä, en oikein osaa junassa nukkua ja kun hyttiini tuli vielä oikein kuorsauskone tukevassa humalassa, niin valvomiseksihan se meni.
Se ei nyt kuitenkaan sitä juoksemista kaada jos yksi yö jää nukkumattakin, aivothan ovat ainoa elimemme jotka unta tarvitsevat, muulle keholle riittää kunhan saavat lepoa.
Sitä makailuahan kyllä tulikin, aamulla junan saavuttua Korsoon, aamukahvit jonka jälkeen siirryin jatkamaan makailua Korsoon kirkon tiloissa, aina maratonin starttiin saakka.


Siinä lähtöä odotellessa näin Oulu Kainuu suunnan juoksijoita Kovalaisen Erkin ja Knuutisen Osmon, joiden tiesin olevan alle kahden ja puolentunnin kunnossa, niinpä päätin kirkonkellon lähtökajauksen jälkeen hakeutua siihen porukkaan.
Kolme kilometriä porukassa juostuani totesin että pojat ovat lähteneet tavoittelemaan kovempaa aikaa kun mihin minun kykyni riittävät, 

niinpä jättäydyin joukosta.
Pian siihen minunkin ympärille pieni joukko ilmaantui, mutta se oli siitä huono ryhmä, että aina kun siirryin vetopaikalta vauhti tippui.
Puolimatkaan saavuin ajassa 1.14.59 ja toinen kierros kulki saman käsikirjoituksen mukaan kun ensimmäinenkin, minä vedin porukkaa ja muut seurasivat mukana.
41 kilometrin kohdalla päätin että nyt on yritettävä vauhdin parannusta, 

ettei käy niin että minä vedän porukkaa koko matkan ja muut korjaavat potin.
No kaikki muut sainkin karistettua matkastani paitsi tämä sama kaveri Erkki Koivula jonka kanssa olin kisaillut jo Kittilässä seurasi mukana, avaten puolikilometriä myöhemmin oman kirinsä johon minä en pystynyt vastaamaan.
Kisan toiseen puolikkaaseen aikaa kului 1.14.57


       Tulokset:
1. Asko Uusimäki      2.21.40
2. Harri Mannermaa   2.25.14
3. Olli Tonteri            2.26.10
-------------------------
10. Olavi Peura         2.29.56
Niin oli kovaa taso silloin maratonilla.
Toki suurin osa edelläni olevista olivatkin sen ajan kärkipään maratoonareita.

Eihän siinä muuta kun yöjunalla kohden Rovaniemeä.
Viikon juoksukilometrit 116 km.
Sen vuoden kilpailukausi päättyi tähän kilpailuun, ja tähän on hyvä päättää tämä neljännesvuosisata sitten katsauksenikin.
Teen vielä huomenissa yhteenvedon 1988 kilpailukaudesta,
sitten täytyy aloittaa mietiskely miten ja missä tulevasta talvikaudesta selviää.

perjantai 11. lokakuuta 2013

Töpeksiminen kuuluu tapoihini, siirtyiskö politikkaan.

Minä en juurikaan politikkaan puutu näissä kirjoituksissani, mutta nyt esitän mielipiteeni.
Suomeen pitäisi perustaa uusi puolue, nimeltään Hyllytettyjen puolue.
Puolueen nimissä ei voisi pyrkiä eduskuntaan, mutta sinne siirrettäisiin kaikki vaalikauden aikana töppäilleet (eli lähes kaikki).
Puoluehan olisi suurin puolue vaalikauden lopussa.
Ja säädettäisiin laki ettei puolueeseen kuuluvilla olisi enää oikeutta asettua kansanedustajaehdokkaaksi.
No jääköön politikointi tähän.

Lenkillä olen tälläviikollakin käynyt, eli yksi 10 kilometrin lenkki on takana.
Pahaltahan se näyttää.

tiistai 8. lokakuuta 2013

Lukutaito hyvä, mutta ymmärrätkö lukemasi.

Tänään on joka uutisissa saanut kuulla, että tutkimusten mukaan Suomalaisilla olisi paras lukutaito Japanilaisten jälkeen.
Empä taija oikein tuohonkaan uutiseen uskoa..
Lukekaapa vaikka tuo seuraava teksti.

Cmabrigden yilopitson tuktimusken muakan,
ei ole väilä msisä jäjretsyksessä sanan kijraimet ovat,
ainoa täkreä aisa on, että esnimmäinen ja viimienen kijrain ovat oikelila piakiolla.
Loput voivat olla missä jäjretsyskessä tahasna ja imhinen voi sitli lukea tesktin ongemlitta,
koksa aiovt eiävt lue jokaitsa kijraitna eriskeen, vain sanan kokoniasuuetna.

Kuinka monella tuonkaan oikein luku onnistui ensimmäisellä kerralla?.. 
Ja sitäpaitsi kaikki tympäsee niin paljon, etten edes väärin kirjoitusta jaksa enemppää harrastaa.
 

sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Kaljua se kehittelee.

Mitähän sekin merkaajaa kun tukka lyhenee viisi millimetriä päivässä,
enä ole kun muutaman millin pystytukka.?

Meikäläisellähän se tuo matkanmittaus tapahtuu poronkusemina, peura kun olen.
Tänään juoksin pari poronkusemaa, kerran kusin välillä ja toisen lenkin päätyttyä.
Niin se poronkuseman pituus se vaihtelee ja riippuu siitä keltä sen kysyy,
joten ei se aivan virallisen mittauksen kriterejä täytä.
Siksipä minullakin oli GPS kello mukana ja se näytti näin.
Tollaiselta lenkilläni näytti.
Ei kait se ole kun paluu entisiin aikoihin:

''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨ 

Neljännesvuosisatasitten viikkokatsaukseni aika
Viikko 40 vuosi 1988


Työpaineita olisi ollut tälläkin viikolla, mutta yritin pitää päivänpituuden alle kymmentuntisena, ettei viikonlopun kisassa olisi aivan 'tiltti'.
Viikonlopun kisanahan oli maantiejuoksun SM-kilpailu 20 kilometrin matkalla.
Lauantaina ajelimme Kuortaneen urheiluopistolle, kävimme pienen verryttelylenkin, ja ei kun odottelemaan huomista kisaa.
Olin itse mielessäni ajatellut että 1.07 aika olisi aika realistinen saavutettavaksi.
Mutta itse juoksu oli mystinen tapaus, en ollut koskaan aikaisemmin, 

enkä koskaan myöhemminkään sellaista kokenut.
Koko juoksun ajan oli kuin joku kierrosluvun rajoittaja päällä, 

juoksu ei ollut mitenkään vaikeaa, ei hengityksen eikä jalkojenkaan osalta, 
mutta lujempaa en vain päässyt.
Muistan kun maaliin tullessanikin ajattelin että olisi matkana ollut edes 25 kilometriä, niin kun veteraanisarjoissa.
Lähdinkin heti verryttelylenkille, kun se juoksu ei tuntunut missään.
Niin se aikani oli 1.08.41, eli hiukan alle 1.12 ja puolen puolikkaan vauhtia, 

siihen olin kyllä pettynyt.
En kuitenkaan ollut yhtään huolissani seuraavanviikon maratonin osalta, 

oli se juoksu niin helppoa, vaikka se ei haluamaani vauhtia kulkenutkaan.
Tuloksia tästä juoksusta minulla ei ollut, joten sijoitus jäi epäselväksi, 

mutta siellä häntäpäässä kuitenkin.
Kisan voitti Risto Ulmala 1.02.48, kakkonen Vesa Kähkölä 1.02.52, kolmatta en nyt muista.

Viikolle tuli juoksua 119 kilometriä, sekä 15 kilometrin pyöräilylenkki.
Ensi viikolla onkin sitten kisakauteni viimeinen kisa.

lauantai 5. lokakuuta 2013

Syksyn ratajuoksuja.

Tänään juostiin RDS:n talvisarjajuoksun ensimmäinen osakilpailu, Saarenkylän urheilukentällä.
Kisa vaikutti paremminkin ruskaratakympiltä, olosuhteet olivat aivan hyvät näinkin myöhäiseksi syksyksi.
Kisailijat olivat säilyttäneet hyvin ratajuoksukuntonsa.. Tulokset:
Muutama kuva:

Oma 'urheilu' rajoittunee kahvin juontiin ja pullan syöntiin, se se lienee vahviin lajini.

tiistai 1. lokakuuta 2013

On lottovoitto syntyä Suomeen.

Sunkhan se kuitenkhan eurojackpotti on.
Ruotsi on aina kärkisijoilla kun ihmisten hyvinvointia ym. vertaillaan.
Suomessa tulisi eduskunta ministereineen lakkauttaa, yritettäs vain parhaan kykymme mukaan matkia läntistä naapuriamme, niin meilläkin menisi paremmin.

Aamulla oli elohopea käynyt pirun raskaaksi, ja vajonnut alle nollarajan.
Kuntosalille mennessä nappasin kännykällä (ei mikään älysellainen, vaan vaatimattomalla kameralla varustettu malli)  kuvan Jätkänkynttilä sillasta, näyttää tulevan komea päivä.
Lauantaille lupailee hyvää ilmaa RDS:n talvisarjajuoksun avaukseen, joka juostaan Saarenkylän urheilukentällä.