sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

Elämä on...

Tänään tuli juostua viikon ensimmäinen ja viiminen lenkki, tunti ja vartti, 13 kilometriä.
Selviää vähemmillä ulkonakäynneilä kun juoksee viikon ensimmäisen ja viimeisen lenkin samana lenkkinä.
Pyrkikää tähän.

Elämä on kurjaa, eipä jaksa paskaakaan jauhaa.

Päivän musikkina tällaista: Rapture         "Azul" at Sanrise        *Havana*

No niin, liian nopea liipasinsormi söi edellisen kirjoittamani blogitekstin.

Lontoossa mentiin kovaa, Eliud Kipchoge 2.04.16,
Farah Euroopan ennätykseen 2.06.22, 
Vivian Cheriuiyo 2.18.31

lauantai 14. huhtikuuta 2018

Kevään viimeinen sarjajuoksu.

RDS:n talvisarjajuoksu 14.4




Juoksun lähtö ja nuorempien nopeimmat ja vitosen nopeimmat.
Tulokset

SM- tiejuoksun tulokset

Johanna Davidila 1.23.39
Jani Ylisaukko-oja 1.18.39
Veli-Heikki Koivu 1.15.31

perjantai 13. huhtikuuta 2018

Kiinanmies yllätti.

Minähän tilailen aina silloin tällöin Kiinanmaalta pikkupaketteja, tuikitärkeitä ja täysin koskaan tarvitsemiani tarvikkeita.


No tällaisen linssinsuojan olen hukannut kuvausreissuillani, ja se on tarpeellinen, oli uuden hommaamisen aika.
Liikeestä linsinsuoja olisi kyllä löytynyt, mutta sen hinta pani minut pakenemaan paikalta polvet täristen ja hiki otsanahasta valuen.
Katselin sitten netin välityksellä Suomalaisista verkkokaupoista, hinnat vaihtelivat vähän alle kympistä aina 26 euroon asti + lähetyskulut 3.90 - 8.20 euroon.

Niinpä seuraava toimenpide olikin meno GearBestin sivuille, ja sieltähän linssinsuoja löytyikin hintaan 0,76 euroa + lähetyskulut 0,42 euroa, joten tilaushan lähti heti vetämään.

No eilen paketti sitten ilmaantui postilaatikkoon.
Mikä yllätys, tilaukset on tähän asti tulleet tarkasti 27-28 päivän kuluttua ja sisältäneet aina tarkasti sitä mitä olen tilannut.
Mutta nyt ihmettelin kirjeen sisältöä, siellä oli tilaamani linssinsuojan lisäksi infrapunasuodin allonpituuksille 850 nanometriä.
Oliko Kiinan tytöillä tai pojilla tullut virhe, vai lähettivätkö vain hyvälle vakioasiakkaalle yllätyslahjan!

Tänään aamupäivällä kävin tutustumassa yllätyssuodattimeen kuvanoton merkeissä.


Tuolta näytti silta infrapunavalossa IR 850 suodimella Canon eos 450 kuvattuna.

Ihminen muistinimukaan näkee maksimissaan 390 - 750 nanometrin taajuudella olevan valon, joten ultraviolleti ja infrapunavärit eivät ole meidän näkökykymme rajoissa, monet hyönteiset, linnut ja eläimet yleensä näkevät näitä aalonpituuksia, mutta näkevät polestaan ihmistä huonommin näitä meidän aallonpituuksia.
Tässä samalla reissulla kuvattu kuva, josta suodatin tuon punaisen värikanavan pois.

Tuohon IR suotimeen pitää tutustua kuvaustenmuodossa lisää, samoin kun infrapunakuvien käsittelyyn myöhemmin lisää.
Tuollainen kamera ei välttämättä ole oikein hyvä infrapunakuvaukseen, kun kuvakennon edesä on nykykameroissa aika voimakas ultraviollettivaloa estävä suodatusjärjestelmä.

Huomenna juostaan sitten RDS:n talvisarjajuoksu, sinne pitänee mennä katselemaan kuinka se tossu nousee juoksijoilla näin kevään edetessä.
Televisiosta tulee myös hiihto Ski Classics Ylläs-Levi, joten meikäläisellä onkin huomenna urheilun seurantapäivä.
Niin ja juostaanhan huomenna myös SM-maantiejuoksut, niin nuorten, yleisen ja vähän varttuneipien sarjassa, niitä ei tosin tv:stä näe mutta tuloksia täytyy jännäillä, onhan siellä mukana Lappilaisiakin.

torstai 5. huhtikuuta 2018

Talvikelit, Kesälajit.

Helteinen maraton vaikka taustalla näkyy lumiset vuoret, Antalya 2006
Siellä jossain joukossa meikäläinenkin.

𓀔 𓀖 𓀥 𓀤 𓀘 𓀗 𓀠 𓀢 
Juoksijoiden kesän kilpailukausi käynnistyy.
Ensiviikonvaihteessa juostaan Karhuviesti, josta monet katsovat kesän kilpailukauden alkavan.
Tekis vain mieli kysyä, minkä kesän?.
Ei ainakaan mitään keväänmerkkejäkään täällä pohjois-Suomessa näy.
Seuraavassa viikonvaihteessa ovatkin jo vuorossa SM-maantiejuoksut, nuorille,yleisille ja veteraaneille.

Minäkin lisäilin tuohon omaan Pohjoisen juoksutapahtumia sivulle muutaman kisan.

2007 alkuvuodesta Torressa, kun akilles ei vielä pahemmin vaivannut.

Syksyllä 2007 Frankfurtin maratonilla, tuska näkyy kasvoilta 42 kilometriä on takana, kaksikuukautta myöhemmin akillesjänne oli jo poikki.

No niin siinä kesäkuvia, kun ei muuten oikein saa itseä uskomaan että se kesäkin pitäisi tulla.
Kun se on niin tätä. Huhtikuun aamutoimet.


Tänään hiihtelin pari tuntia 21 kilometriä, otti vähän pumpusta.

maanantai 2. huhtikuuta 2018

Hidasta hiihtelyä.

Siinä ne päivät on menneet vaivoja valitellessa ettei ole tullut blokiinkaan kirjoiteltua.
Tänään kuitenkin intoudun vähän hiihtelemäänkin.
Jäällä hiihtelyä pakkaskelillä mukavassa aurinkopaisteessa 24 kilometriä, ja aikaa se otti yli kaksi tuntia.

Nykyisin kun nämä juoksukellot mittaavat jos jonkinlaista tietoa, ja piirtävät kartankin suoritetusta reitistä, niin niille jotka kaiken haluaavat analysoida tietoaa on kyllä saatavilla.
Ennen sykemittariaikakautta luin joidenkin Amerikkalaisjuoksijoiden käyttävän lenkillä juostua aikaa ja askelmäärää yhtenä rasituksen arviointi perusteena, silloin kun tarkkaa kilometrimatkaa ei ollut tiedossa.

Hiihtäjät useimmiten pitävät harjoitustuntimääriä kokonais harjoittelun seurannassa parhaana menetelmänä.
Niin varmaan onkin, hiihdossa keli ja maasto, ja eteenkin kesällä harjoitusten monipuolisuus, juoksu, rullasuksi, pyöräily, kuntosali ym. tekisi kilometreillä arvion vaikeammaksi.
Kestävyysjuoksussa eteenkin maratonilla parhaan kuvan harjoittelusta antaa juostut kilometrimäärät.
Harjoittelun pääpainon keskittyessä pääsääntöisesti pitkään tasavauhtiseen juoksuun, muun harjoittelun ollessa % määriltään vähäistä.

Jos taasen keskenään vertailtaisiin parhaassa urheiluiässä olevaa ja veteraaniurheilijaa harjoituskilometrien määrän suora vertailu ei ei antaisi oikeaa kuvaa kumpi harjoittelussa kovempaa työtä tekee.
Esim: Jos kansallisen tason maratoonari juoksisi 180 km/viikko, harjoitustunteja viikolle tulisi n.12-13
Jos taasen esim: noin meikäläisenikäinen (69v) juoksisi 180 km/viikko, harjoitustunteja siitä kertyisikin jo 17-18 / viikko, eli lähes tunti enemmän päivääkohden.
Kun siihen lisää jo muutenkin iäntuoman hidastuneen palautumisen, niin silloin puhuttaisiinkin jo huomattavasti kovemmasta harjoittelusta.

Omassa harjoittelussa nuorempanakin oikeastaan oma tuntemus oli se tarkin ja se mittari jolla harjoittelua tein.
Toki se on sanottava että suoraan verrannollinen se vuositasolla juostujen kilometrien määrä oli saavutettuihin tuloksiin,
Silloin kun harjoituskilometrejä oli enemmän, myös tulokset olivat parempia.

Niin ne viimeviikon juoksukilometrit 27 jotka tulivat kahdesta juoksulenkistä.
Hiihtoa tuli myös viikolle mutta vain 90 km.
Mutta onneksi oli aurinkoista.
Ja päivän musikiksi tämä.