maanantai 30. maaliskuuta 2015

Kesäaikaan, ainakin kellot.

Kuluneessa viikonvaihteessa oli tavallaan vaihto talviurheilusta kesäurheilukauteen.
Hyvin väsyneenoloiset hiihtäjät ratkoivat viimeisten SM-mitallien kohtalot.
Toisellapuolen maailmaa taasen MM-maastojuoksut avasivat kevään juoksukauden.

Mielenkiinnolla panin merkille kun monet hiihtäjät olivat sitä mieltä että harjoitusmääriä on nostettava tulevalle kaudelle.
Jopa päävalmentajan suusta kuultiin sellainen kommentti, että harjoitteluntaso ei ole riittävä.
Tosin heti perään oli jo lausuntoonsa lievitystä hakemassa, ettei meillä ole harrastajapohjaa niin paljon kun Norjalla, joten ei ihan niihin määriin ja tehoihin uskalleta lähteä.
Eli tarkoitaako tämä että yritetään vain pysyä siinä mitallien tuntumassa,
ilman pyrkimystä maailman ehdottomaan kärkeen?.

MM-maastoissa puolestaan jatkui sama meno, Afrikkalaiset vastaan muu maailma.
Ei siellä lakananvärisille juoksijoille sijoituksia lähellekkään kymppikärkeä jaeltu.
Mielenkiinnolla odotan kevään kaupunkimaratoneiden alkua, kyllä taasen mennään lujaa.

Lapin juoksu - hölkkäkalenteria katsellessani havaitsin että paljon on taasen päällekäisyyksiäkin tapahtumissa, jotkut viikonvaihteet näyttävät vain olevan paljon suositumpia kun toiset.

Olen taasen kalenteriini muutamia juoksutapahtumia keräillyt, paljon perinteisiäkin juoksuja siitä vielä puuttuu mutta täydentelen sitä pikkuhiljaa. 

Mutta nyt onkin valmistauduttava päivän työrupeamaa varten.

tiistai 24. maaliskuuta 2015

Risuparta tuulenvastuksena.

Kaikenmaailman risuparta ratikaaleja.
Etsiskelin netistä tuloksia kaukaa ennen nettiaikaa, yllätys, yllätys, tämmöiseen kuvaan törmäsin 31 vuoden takaa.
Tuolloin on karvaa lykänny vielä lähes koko nupin alueelta.

Omassa ulkoilu ohjelmassani ei ole kehumista, laiskkuus on ollut hallitsevin luonteenpiirteeni viimeaikoina.

Ampumahiihdon maailmankup päättyi, ja Mäkäräisen Kaisa oli kokonaiskilpailun kakkonen, se on kova suoritus.
Kaisa on tällähetkellä ylivoimaisesti Suomen paras urheilija, joka muuta väittää ei ymmärrä urheilusta mitään.
Tämä on minun mielipiteeni...

Kesäurheilukausi lähestyy, ja sitä mukaa erinlaiset puoli ja kokomaraton kisat, minulla vain taitaa tämänkesän hölkkätapahtumat jäädä käymättä, terveyskunto ja sen mukana tullut laiskuus asettanevat liikaa esteitä.
Ehkä se Ruskamaratonin jonkun matkan taivaltaminen voisi olla kesän kilpailutavoitteeni.

tiistai 17. maaliskuuta 2015

Hikipilleriä ootellessa.

Onko tälläinen näkymä pian historiaa.


Eipä ole paljon viitsinyt liikuntaakaan harrastaa, mutta onneksi kehitteillä on pilleri joka korvaa kaiken turhan hikoilun.
Pian kaikki kilpaurheilureenitkin voi suorittaa ruokapöydässä istuen, siinä taitaisi olla Suomen tulosurheilun pelastus.

No humpuuki on humpuukia, mutta tämä aikaisempi kuntopilleri on kyllä takuuvarmasti toimiva.
Käyttöohjeessa neuvottiin viemään pillerirasia noin 10 kilometrin päähän kotoa alueelle jonne pääsee kulkemaan vain jalkaisin tai talvisin suksilla, mielellään reitille saisi olla runsaasti mäkiä ja lisäksi suo-osuuksiakin.
Sen jälkeen pillereitä nautitaan suoraan rasiasta noin 12 tunnin välein.
Ensiarvoisen tärkeää on se ettei yhtään pilleriä jää väliin, toki silloin tällöin voi pillereitä nauttia kolmekertaakin päivässä.
Näillä kuntopillereillä oli kyllä selvä vaikutus kuntoon, kunhan pillerit muisti vain säännöllisesti ottaa.

maanantai 9. maaliskuuta 2015

Menneitä muistellen.


Kolehmaisen Hannes jalkalenkillä.
Hieno mies on hieno harjotellesakin.
Ennen 'lakerikengät ja pikkutakki olivat yleinen harjoitus asu tiellä harjoitellessa.
Ei sitä katsottu niin sopivaksi aikuisen miehen urheilukamppeissa yleisen liikenteen seassa 'vouhkassa'.


Ilmat vaikuttavat siltä että kevät lähestyy, teiden sulattua käynnistyy myöhemmin myös kilpajuoksukausi.
Jos nyt enää juoksijoita löytyy, 
Ennen löyty.
                         Ennen oli Kalevan Kisojen kympillä porukkaa ja vauhtia.

Kympin ratajuoksuista ei voi puhua, puhumatta samalla Mr. kymppitonnista, 
vai mitä mieltä olette tästä?
Martti Vainio juoksi kilpailu urallaan 75 kappaletta kymppejä, joista 68 alle 29 minutin, ja heikoin kymppikin otti aikaa vain 29.22.6!!..

Oli harjoittelukin kovimmillaan ihan miesmäistä. esim. -76 Floridan leirin tyypillistä viikko ohjelmaa..
Ma: aamu: 13 km ilta: 20 km
Ti: aamu: 13 km ilta: 37 km
Ke: aamu 13 km ilta: 19 km + ratavetoja
To: aamu: 13 km ilta: 28 km
Pe: aamu: 13 km ilta: 20 km
La: aamu: 13 km iltaa. 28 km
Su: aamu: 13 km ilta: 27 km

Toinen esimerkki; 1979 vuodelta Arthur Lydiardin kotimaassa 
Uudessa Seelannissa 4 kuukauden leiriltä:
Ma: aamu: 18 km ilta: 20 km
Ti: aamu: 20 km ilta: 26 km
Ke: aamu: 21 km ilta: 21 km
To: aamu: 21 km ilta: 33 km
Pe: aamu: 18 km ilta: 20 km
La: aamu: 18 km ilta: 26 km
Su:  38 km
Tuosta tulee viikkoa kohden kilometrejä 300, Vainion kertoman mukaan vauhdit harjoittelussa olivat jo kohonneet sille tasolle että ne muistuttivat enemmänkin kilpailua.
Uuden Seelannin tehokuurin Marttikin sanoi menneen jo vähän liiallisuuksiin.


Tuolloin Rovaniemen kentän juoksurataa pidettiin yhtenä parhaista.
Kenttää kiertävien ratojen määrä on nykyään Rovaniemellä tippunut 1920 luvun tasolle, kun kenttä on pyhitetty potkupallolle...
Vuosisadan vaihteen korkeushyppykilpailut Kaisaniemessä.
Huomaa pehmustekasan korkeus... ja ylioppilastason toimitsijat...

lauantai 7. maaliskuuta 2015

Kyllä minäkin jaksaisin, jos olisin hullu.

Nyt se on viimeistään todistettu että minä en ole hullu!!.
Vaikka sitä voi blokiani seuranneiden olla vaikea uskoa.

On niin väsyttänyt viimeaikoina ettei juurikaan ole lenkkeilyä jaksanut harrastaa.
Täna aamunakin kun yrittelin hiihtolenkille piti jo muutaman kilometrin jälkeen palata takaisin, kun ei vain oikein jaksanut hiihtää.

Niin että mitenkä tämä todistaa etten ole hullu?.

No Franz Kafkan novelli Lapsia maantiellä kertoo lasten juoksentelusta ja se päättyy näin.

"-Minkä takia ne eivät sitten väsy?
-Koska ne ovat hulluja.
-Eivätkö hullut sitten väsy?.
-Kuinka hullut voisivat väsyä!."

Tänään on ollut kova penkkiurheilupäivä, ja viellähän se jatkuu EM-hallien merkeissä.
Ei saatu tänään juhlia ampumahiihdossa mitallia, mutta luotto Kaisaan kyllä säilyy, onhan tässä vielä lajeja jäljellä.

Halliyleisurheilussa ovat veteraanitkin aloittaneet Suomenmestaruuksien ratkomisen, mutta siitä nyt ei se enempää, kun ovat Veteraaniurheilun nimenkin niin typeräksi vaihtaneet kun 'Aikuisurheiluliitto'.
Siinä nimenvaihdossa on typeryys ollut huipussaan, ja sitä nimeä minä en suostu veteraaniurheilusta käyttämään.

keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

Ei ole helppoa poroila ei Peuroilla.

Pahhaa se tekkee ko sukulaisia kuolee.

Hyvin menee Suomella?
Suomi ei sijoitu EU alueen vertailuissa kärkipäähän kun nekatiivisia asioita listataessa.
No niin on Suomi EU-alueen viidenneksi suurin maa pinta alaltaan, jos niitä listattaisiin, 
Mutta sekin on ominaisuus jonka esiisämme ovat aikoinaan kauan ennen EU:ta hankkineet.

No hyvännäköstä räntäsadetta on ulkona, lähdenpä lohdutukseksi ostamaan itselleni kahvia, pulla ja suklaata ja lihotan itseni EU alueen lihavimmaksi hemmoksi.
Varmaan kyllä senkin tilastoykkösen paikan minulta ryöstää jonkun rikkaamman EU maan kansalainen, jolla on varaa ostella isompia suklaalevyjä...
Perkele...


tiistai 3. maaliskuuta 2015

Sellaista elämä on.

Pakko on tehdä jonkunlaisia tyhjennys / tankkaus harjoituksia erinlaisten ruutujen äärellä, ensiviikonlopun kovaa koitosta varten.
Perjantaina alkaa TV:n tuijotus yleisurheilun halli EM kisojen, ja Salpauselän kisojen merkeissä.
Lauantai ja sunnuntai ovatkin jo sitten kellon ympäri tuijotettava ampumahiihto, Salpauselkää ja hallikisoja, ei penkkiurheilijota kyllä helpolla päästetä.

Itseppä ei tuota urheilupuolta ole pahemmin tullut harrastettuakaan,
Ollut tuo unipuolikin niin kortilla, kun ei tahdo happi riittää yöaikaan.
Viime yönäkin piti ikkunoita aukoa ja puoli-istuvassa asennossa yrittää makailla, kun ahistaa ja rinnasta otta.
On se perkele kun nukkuessakin hengästyy...
Päiväaikaan niinkin pärjäilee ja jaksaa jopa töitäkin tehdä, ja hiljaa hölkkäilläkkin jos viitsii vain ulos lähteä.

Tällaisia teurastamovideoita on tullut viimeaikoina kateltua tuntitolkulla.