lauantai 29. heinäkuuta 2017

Kaikkea voi testailla.

Analysoiden vai mututuntumalla.
Tänään juoksentelin sellaisen edestakaisen lenkin tuonne Vennivaaraan ja takaisin, juoksumatkaa tuli karvan yli 20 kilometriä.
Juostessa ajattelin kaikkea muuta kun juoksemista, niin varmaan lenkki tuli heitettyä aika tasaisella rasituksella.
Niinpä päätin kotona analysoida hieman tarkemmin lenkkiäni.

Aikoinaan nuorempana testailin useitakin asioita jotka vaikuttavat kilpajuoksun loppuaikaan.
Testit tein aina juoksemalla vauhtikestävyyslenkkeinä, jotta vastaisivat paremmin pitempien matkojen kilpailusuorituksia.
Testasin mm:
Juoksemalla saman lenkin helteellä ja optiimilämpötiloissa,
juoksemalla mäkisen ympyrälenkin molempiin suuntiin, miten mäkien profiilien muuttuminen vaikuttaa aikoihin, 
testasin myös tuulisen sään ja tyynen sään eroa lenkkiaikaan, 
samoin myös testailin edestakaisella lenkeillä tasaisen, ylämäen ja alamäen kilometrivauhtien eroja.

No mitä hyötyä siitä on?,
Ei varmaan niin suuria, mutta oli mukava tietää mitä ne vaikutukset todella olivat, eikä tarvinnut turvautua siihen mututuntumaan.
Olen joskus kuullut kisan jälkeen mm. selityksen "Matkalla aukesi kengännauha kaksi kerta, siitä tuli lisäaikaa ainakin pariminuttia". 
Niin.. kuka jaksaa kotona sitoa kengän nauhoja pari minuttia?.
Huonostimenneen kisan jälkeen se henkinen kantti tahtoo suurennella niitä ulkoisia tekijöiden vaikutusta lopputulokseen.

Mutta tämän päivän lenkkianalyysi:



Juostu matka 20,260 km käytetty aika 1 t 49 min 40 sek
Menomatka 57 min 24 sek  Paluumatka 52 min 16 sek
Menomatkalla noustaan 144 m palattaessa tietysti laskeudutaan sama matka.
Menomatkan keskim. kilometrivauhti 5.40  Paluumatka 5.10
Yhtämittaisen ylämäen/alamäen pituus 3890 metriä
Ylämäen keskim. km vauhti 5.39  Alamäen keskim. km vauhti 5. 04
Lenkillä otettu 18040 askelta keskim. askelpituus 1 m 13 sm
Keskimäärin 164 askelta minutti.
Sydän löi lenkin aikana 13750 kertaa, keskisyke 126
Epoc, kokonaisrasitus arvo 136 ml/kg

Syke nousee normaalistikkin lenkin edetessä, nyt lopussa jo nestehukkakin vaikutti, kun oli lähes helteinen keli.
No niin olisihan noita mitattuja parametrejä lenkistä lisääkin, mutta eiköhän tämä nyt tästä riitä.

Hamassa nuoruudessa kun yliopistoaikoina urheilulisenssillä, vai oliko se osanottomaksulla kisoja juoksenneltiin, en nyt niin tarkkaan muista kun onhan siitä jo niinpaljon aikaakin.
Olisiko ollut joskus 2016 tai jotain sinnepäin.

perjantai 28. heinäkuuta 2017

Tulihan se kesäkin.


Lähes viikon on lämpötila pyörineet hellerajan tuntumassa,
Ei oikein keksi miten säistäkään valittaisi, on se kurjaa.


Olen jo jonkin aikaa työskennellyt yrityksessä johon jo muutaman vuoden olin keikkaa tehnyt sivutoimisesti.
Tuossa työpaikassa työntekijöiden vaihtuvuus on aika suurta,
siksi kai ne minuakin joukkoonsa pyysi.
Pakkohan se oli tarttua tilanteeseen kun päätoimista virkaa tarjottiin.
Työ on kivaa ja työilmapiiri oikein hyvä,
Jos nyt jotan negatiivista pitäisi keksiä niin palkka ei kovin kummonen ole,
ja työ on niin kuluttavaa ettei monikaan jaksa palkkalistoilla kovin pitkään olla.

Niin se firma joka palkkani maksaa,
Olen vakuutusyhtiö Ilmarisella päätoimisena eläkeläisenä.

Mutta nyt pitää kiirettä työt jatkuvat.

sunnuntai 23. heinäkuuta 2017

Nyt on se päivä.

Nyt on kulunut 68 vuotta kun synnyin tähän maailmaan.
No tosin virallinen syntymäpäiväni on vasta 24 päivä.
Olen syntynyt kotonani Runkauksella, en missään laitoksessa,
Kun äitini oli seuraavan kerran kirkonkylillä Tervolassa käynyt, oli kirkkoherranvirastiossa ilmoittanut että meille on syntynyt poika 24.7
No kotiin päästyä hän huomasi että tuli sanottua väärä päivämäärä, ja päätti että seuraavan kerran kun Tervolassa pistäytyy käy korjaamassa asian.
No kun äiti myöhemmin yritti asiaa korjata, sanottiin ei niitä päivämääriä voi noin vain mennä muuttelemaan,
Täällähän kirjoissa selvästi näkyy että on syntynyt 24 päivä.
Heh, heh, mustekynäkaudella tietoja olisi ollut muutenkin vaikea muuttaa, tulis niin epäsiistit kirkonkirjat.
Niinpä olen siis saanut elämääni viettää päivää nuorempana.

Vähän tietoa maailmasta ja Suomesta ajalta jolloin synnyin:
BBC NEWS: kertoi tällaista.
Syntyessäni olin maailmassa noin. 2 503 425 091 ihminen.
Nykyään maailman väestön 7 miljardin raja juuri rikkoutui.
Olin 75 600 921 877 ihminen joka maailman polkuja tallaamaan oli syntynyt, ihmettelen vain mihin ihmisen ja apinan raja piirretään?.
Suomen mestaruuden 10 000 metrillä voitti Viljo Heino 29.35.8
5000 metrillä Väinö Koskela 14.26.8
Pesäpallon Suomen mestaruuden vei Lahden koripalloilijat
Jalkapallossa puolestaan TPS
Maailman musikkilistojen kärkikappale syntymäni aikaan oli.


No tätä listaa ajalta jolloin synnyin voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään, mutta onneksi niihin aikoihin ei enää paluuta ole, ja hyvä näin.

perjantai 21. heinäkuuta 2017

Kalevankisat.

Tänään Kalevankisojen parasta antia oli 100 metrin juoksut, 
Muutempa jäi vähän lattea tunnelma.

Kova kato on käynyt Suomen yleisurheilussa, eteenkin tuolta naisurheilijoista kovat lupaavat kyvyt ovat vammojen tai sairauksien vuoksi poissa, 
osa jo useampia vuosia peräkkäin.
Äkkiä tulee mieleen: Johanna Peiponen, Alisa Vainio, Ona Kettunen, Minttu Hukka, Noora-Lotta Nezir, ja onhan noita nimiä joita kisoissa haluaisi nähdä.
Miehissä taasen keihäskisassa puuttuu Antti Ruuskanen, Söderberikin taitaa parannella selkäänsä, ja kun kansainvälisen tason urheilijoita meillä muutenkin on niin vähän, jää tulostasot kovin heikoiksi.

Eikä meikäläistä paljon kiinnosta katsella tuollaisia suorituksia kun tänään miesten tonniviisisatanen.
Vaikka Suomenmestaruudestahan siellä kilpaillaan, ja kisat ovat usein taktiikkakilpailuja, niin juoksu niin hitaalla vauhdilla jota SM-kisoissa on juostu viimeksi 99 vuotta sitten, ei innosta.

Toivottavasti seuraavat kisapäivät tuovat parempaa tulostasoa ja kilpailua.

Itsekkin yritin pienen lenkin juosta, ja siinäkin vesisade yllätti, piti yrittää lopussa juosta lujempaa kun jaksokaan, ettei palellu, kun hulluuessani lyhkäsessä paidassa ja housuissa lenkille olin lähtenyt.

Siksipä listasin nuo Espanjassa juoksemani kisat, että kun sateessa ja kylmissään täällä lenkillä rämpii, voi lämpimikseen vaikka niitä katsella, ja auringosta unelmoida.
Vaikka on se kyllä joskus kisan jälkeen vesisateessa sielläkin palellut.

sunnuntai 16. heinäkuuta 2017

Raha panee juoksemaan.

Kenian juoksuurheilu lähti kovaan nousuun aikoinaan kun Kipchoge Keino osoitti että juoksemalla voi rikastua.
Keino voitti Meksikon olympialaisissa kultaa 1500 metrillä ja hopeaa 5000 metrillä.
Munchenissä kultaa estejuoksussa ja hopeaa 1500 metrillä.
Keino osoitti olevansa hieno ihminen lopettaessaan 1973 juoksu uransa, 
hän perusti orpokodin Kip Keino Childres Home, jossa tarjosi sadoille orpolapsille kodin ja koulutuksen.
Vuona 2000 hän perusti koulun Kip Keino Schoolin, 

Vuona 1975 Keniassa ei ollut yhtään alle 2.20 maratoonaria,
Vuona 1985 juoksijoita alle tuon rajan oli jo 17, 
Suomessa 12 eli olimme lähes yhtä hyviä kun Kenialaiset.
1995 sitten Keniassa rajan alle juoksi jo 86 tossunkuluttajaa, 
Suomessa 4 kappaletta.
2000 Keniassa 2.20 alittajia olikin jo 296, 
Suomessa  yksi mies kipaisi rajan alle.
2005 Niitä kenian juoksukoneita oli jo 490 jotka rajan 2.20 alittivat.
2015 Ei enää niin pitkiä tilastoja netistä löytynyt että olisin Kenialaisten 2.20 alittajien määrän pystynyt laskemaan, siispä 2.10 alittaneet Kenialaiset 92!!
Lisäksi net jotka juoksevat edustaen muita kansallisuuksia, eikä sekään joukko ole pieni.

Kyllä raha liikuttaa Afrikan maaperällä, sillä Etiopian huippujuoksijoiden määrä kasvaa myös räjähtävää tahtia.

Kävin aamupäivällä pienen 12 kilometrin juoksulenkin. Tuli vain mieleen olisi se ollut hyvä jos Pekka Peltokallion ehdotus että hölkkä yli 50 vuotiailta pitäisi kieltää olisi tullut voimaan, ei tarttis kärsiä tuolla etanalenkeillä.

torstai 13. heinäkuuta 2017

Älytön mies ja älykännykkä.

Minähän en ole omistanut koskaan älykännykkää, tai siis olen minä kaksipäivää.
Kerran kun puhelimeni heitti toimimasta, menin liikkeeseen että ostan sellaisen tavallisen pienikokoisen peruspuhelimen jolla voi soittaa ja vastaanotta puheluja.
No liikkeesä oli joku älypuhelin tarjous, pitkät jonot ja useilla useampiakin puhelimia käsisään, Niinpä minäkin ajattelin että, tuo puhelin on hyvä ja halpa, ostin sitten sellaisen minäkin.

Kotiin tullessa sitten jatkoin työn tekoa.
Puhelin soi, siinä kun sitten kosketusnäyttöä hierojan rasvaisilla käsillä käpältäen ja sain puheluun vastattua, löin rasvaisen puhelimen poskeanivasten, totesin ei hyvä.
Puhelinta jouduin työn takia mukana kantamaan mm. hiihtolenkeilläkin.
Aika kohtuuttoman vaikea olisi siihen vastata, verrattaessa liukukansi puhelimeen jonka käyttö onnistui kintaat kädessäkin.
Niinpä myin puhelimen toisena omistuspäivänäni eräälle asiakaalleni puoleen hintaa siitä mitä olin itse maksanut, ja kävin ostamassa Nokian liukukansi puhelimen.
Sellaiset oli minun ensikokemukseni kännykän ja älyn yhdistelmästä.

No nyt kun en enää ole työelämässä voisi vaikka älykännykkäkin olla käyttökelpoinen, mutta kun nyt en enää kuljeta kännyä mukanani.
Tuolla se seisoo pöydällä ja saattaa olla päiväkausiakin etten siihen koskekkaan, usein on akkukin loppunut ja puhelin sammunut. 

Viime talvena Espanjassa kylmänä sateisena aamuna, kun ei viitsinyt lenkillekkään mennä, yritin tablettiani käyttää pulsiooksiometrinä ja sykemittarina, ei oikein onnistunut kun tabletin kamerassani ei ole salamaa.
Älykännykkä kyllä siitäkin selviytyisi, ilmaisia ohjelmia sitäkin varten on mielin määrin.
Sormenpäästähän se sairaalassakin happikylläisyys ja syke mitataan, eri allonpituuksia sisältävillä säteillä.
Normaali happisaturaatio on 96%  alle 88% hapetusta pidetään keskivaikeana tai vaikeana tilana.
100% happisaturaatio puolestaan kertoo hyperventalaatiosta eli ylihengittämisestä.

Näppärä urheilijanuorukainenhan voisi tuollaisella sovellutuksella vaikka seurailla vetoharjoittelun muutoksia veren hapetuksessa.
Täysiä tietokoneitahan älykännyt ovat, joten niin matkat, sykkeet, palautumiset, askelrytmit ym. ym urheiluarvojen mittauksetkin onnistuvat puhelimella lähes siinä kun urheilukelloillakin.

Eihän sitä tiedä vaikka joskus mielenhäiriössä sellaisen laitteen itsellenikin hankkisin, vaikka vihaankin kosketusnäyttöjä yli kaiken.
Eikös Egyptin vitsauksissakin joita ihmiskunnalla lähetettiin ollut, heinäsirkat, myrsky, sammakot, sääsket, paarmat, paiseet, raesateet ym. taisi siinä olla kosketusnäyttökin, vai.

tiistai 11. heinäkuuta 2017

Hävettävän huonokuntoinen.

Syytä on pukeutua säkkiin ja ripotella tuhkaa päällensä, niin on huonoksi kunto vajonnut.

Tänään kävin hiukan pitemmän lenkin, (siis nyky hetkeeni verraten)
Juoksin sellaisen puolentoistatunnin lenkin jona aikana etenin 18 kilometriä.
Ylinnä kuvassa keskisyke joka oli 127,
Keskimmäinen käppyrä osoittaa kadenssia, eli tässäyhteydessä askelpareja 82 /minutti, 
Alimpana sitten sykkeiden välinen aika keskimäärin 476 millisekunttia.
Hengitysrytmi keskim. 36 kertaa /min.
Askeleenpituus keskim. 1,22 m.

No siinä muutamia arvoja, vauhtituntemus itsellä oli se, että oltiinn jo aikalähellä vauhdikestävyysalueen alarajaa.
Olisin odottanut hengitysrytmin olevan lähempänä 50 -60 kertaa minutissa, mutta ehkä se juoksuvauhdin ylläpito oli enemmänkin kiinni lihasten tottumattomuudesta juoksuun, kun hapensaannista.
Askelrytmini 164 /minutti, oli näin ikääntyneelle harrastelijalle ihan kohtuullinen, Huippumaratoonareiden askelrytmi on yleensä reippaalla lenkillä 175-185 askelta minutissa, ja kilpavauhdissa 200 kieppeillä. 
Tietysti vartalon koko ja tyyliseikat hiukan hajontaakin askelmääriin tekee.
Liian pitkä askel aiheuttaa kuitenkin maakosketusajan pitenemisen, ja näin ollen kimmoenergian hyväksikäyttö vähenee, mikä aiheuttaa myös energian lisäkäyttöä. 
Vaikka kilpailtaisiinkin matkoilla joissa energian riittävyys ei ole ongelma, niin happenkulutusta tietysti lisäenergian käyttö lisää.

No tämä oli vain yksi oma testaukseni, kuinka se kunto laskee kun liikkumiset ovat aika minimissä.
Voisin vielä lisätä asteikolla 1-10 
Polvenkipu 3, Rintakivut 1 ja väsyttihän se juoksu ihan omiksitarpeiksi.
Valmennukselinen tosiasia, väsymys lisää väsymisen vastustuskykyä, no sitähän tuli kuitenkin reenattua.

perjantai 7. heinäkuuta 2017

Suurempi on töllöttimen oltava.

Liikunnasta olen vetänyt 'lonkkaa', maanantain lyhyen juoksulenkin jälkeen.
Naama verissä olen harrastellut muita hommia.
Vanhuuttaan näkö on huonontunut, silmälasitkin pitäisi jokaiselle etäisyyden metrille olla erit, niinpä päätin suurentaa TV:n kuvaruudun kokoa.



Se että suuremman tv:n liikeestä hakee ei niin iso homma ole, mutta että sen sai johonkin sopimaan aiheuttikin parin päivän ahertamisen verissäpäin.
Kirjahyllyä piti muotoilla uuteen uskoon, yläkerrassa sijaitsevasta modemista kaapelin tuonti tv:hen, vaati jos jonkimmoista poraamista ja kiroamista.
Ja kyllä se tv:n virittely ja säätäminenkään oman aikansa otti.
Sama homma sitten jatkui vanhan tv:n kanssa yläkerrassa.
Niin se verissäpäin, yhdessä ahtaassa nurkassa ryömiessäni, nousin varomattomasti ylös ja johonki levynreunaan se pää kolahti, ja kohta tippasi veri nokanpäästä.
Ei tää helppoa ole, nykyään pitäisi olla jo kypärä päässä kotonakin.

Niin eikä kukaan tällaisia boonuksiakaan maksanut.
On se hienoa että joku firma toimii näinkin, yleensä vain ylimääräistä rahaa käytetään eri pippaloissa alkoholiin.

No laitetaan tähän vielä eilistä kuvaa Lapin kesästä.

sunnuntai 2. heinäkuuta 2017

Rovaniemi Marathon on juostu.

Rovaniemi Marathoniin osallistujia oli vähemmän kun edellisinä vuosina.
Samoin tulostaso ei aivan edellisten vuosien tasolle yltänyt, osasyynä varmaan oli meidän katsojien mieleinen kisasää. 
Lämpötila taisi pyöriä siinä +24 asteen tietämissä, ja tuulikin juoksijoille lisähaastetta antoi.



Kisojen ensimmäisenä lähtönä oli alle 4 vuotiaiden pyrähdys.



Aikuisten lähdöistä starttasi ensimmäisenä täysimaraton.



Puolikas on juostu, Anni oli naisten nopein käyden kovan kisan Marja-Riitta Ojalan kanssa. M-R uhkaili että se oli uran päätöskilpailu. No onhan noita udelleen aloittamisia ennenkin nähty, Se on vähän niin että, kerran kilpajuoksija, aina kilpajuoksija.
Eikä se ensimmäinen ura ole Jarmollakaan, ja tossu kulki tänäänkin toiseksi nopeiden, Teppo Ronkaisen jälkeen.
Niin no mitä minä tuloksista kertomaan nehä löytyy tästä linkistä:

Meikäläinen viihtyi hyvin katsojan osassa, enkä osattomaksi jäänyt tässäkään kisassa, tarjoiluna sain niin ruokaa, juomaa kun kahviakin, kotiin tuomisina vielä kirja ja paitakin.
Kuviakin ottelin varmaan joitain otoksia laittelen nettiinkin, ehkä huomenna,
tai myöhemmin, tiiä miten ne eläkeläisellä kiireet painaa päälle.

Video puolikkaan lähtö:
En jaksanut käsitellä kuvia, vaan ajoin ne erämuokauksena, Kuvat:
Video matkanvarrelta: