perjantai 14. joulukuuta 2018

Vähän on päivällä pituutta.

Huomenna juostaan RDS:n talvisarjajuoksun joulukuun osakilpailu.

Ennen juoksua vietetään hiljainen hetki Jorma Suonansalon muistoksi.

Jorma oli pitkäaikainen RDS:n jäsen ja tuttu näky talvisarjajuoksuissa, samoin kun muissakin Pohjois-Suomen kisoissa.

Kuvassa Jorma juoksemassa 5000 metrin kisaa Saarenkylän urheilukentällä viime toukokuussa.

Itse olen avannut hiihtokauteni kaksikertaa 8 kilometriä olen ladulla madellut, lisäksi olen vetelehtinyt lähes päivittäin kuntosalilla, ja lopun ajan olen maannut sohvalla tv:tä tuijotellen.

Huomenna onkin taasen urheilua töllöttimessä yllin kyllin, ja pitäähän sitä talvisarjaakin ennättää katsomaan, vaikka nythän päivät ovat kyllä niin pimeitä ettei mitään näe.

lauantai 8. joulukuuta 2018

Penkkiurheilijan juhlapäivä.


Aamulla käveleskelin kuntosalille jo ennen viittä.
Normaalisti salille menen vasta kuudenaikoihin,
Nykyään viikonloppuisin tulee niin tiiviisti urheilua tv:n kautta, että omat liikunnat on paras tehdä ajoissa pois alta, että voi keskittyä täysillä tv:n tuijotukseen.

Huomenna sama tahti jatkuu, tulee hiihtoa, ampumahiihtoa ja maastojuoksuakin.

Kyllä se hermoston reaktioaika hidastuu näin vanhetessa, ei tasapainolaudalla tahtonut pystyssä pysyä sitten huonostikkaan.
Nuorempana pystyi silmätkin sulkemaan yhdellä jalalla seistessä, eikä tasapaino juurikaan horjunut, mutta suljeppa silmät nyt, lähtö tulee välittömästi.
Ei se hermotus kerkeää enää lihasten pitenemistä ja lyhenemistä tarpeeksi nopeasti kontroloimaan.

On se tuo Mäkäräisen Kaisa kova, voitto tuli taasen, se oli muuten 78 mailmancupin palkintosija, ja onhan niitä arvokisamitallejakin kuusi kappaletta.
Huomenna taasen jännätään, tuleeko mitalleja lisää.

lauantai 1. joulukuuta 2018

Kuntosalikäynti ja penkkiurheilua.

Kävin aamulla kuntosalilla jotta jaksaa päivän penkkiurheilu session.
On taasen tämä viikonloppu tiukkaa penkkiurheilua tv:n ääressä.
Lillehammerissa hiihdetään ja sunnuntaina lisäksi vielä Valenciassa juostaan maratoniakin.

Valencian maratonilla on kova pyrkimys päästä yhdeksi kovatasoisimmasta ja arvostetuimmista maratoneista maailmalla. Tulevaisuus näyttää kuinka tässä onnistutaan.
Aimon sivuilla juttua Valencian maratonista, niin eipä siitä sen enempää juttua tälläkertaa.

Itsellekkin sähköpostiin on monia Valencian kisailmoituksia tullut, sekä 70%:n alennus tarjouskin osallistumismaksuihin.

Espanjassa kun kisailee sen jälkeen kisailmoituksia sähköpostiin kyllä tippuu jatkuvalla syötöllä.

Itse en koskaan ole Espanjassa täyttämaratonia juossut, mutta puolimaratoneja on hispanjojen maalla tullut taivallettua yhteensä 34 kappaletta, ja kaikki veteraani-ikäisenä.
Paras Espanjanaikani puolikkaalla on 1:10:03 (1987)
ja huonoin 1:34:49 (2018)

Tässä kuva akilleksen kateamisen jälkeen, seuraavan vuoden Kullervomaratonilta.
Olin ensimmäistä vuotta 60 vuotiaiden sarjassa, puolikas taittui 1:21:20
Jotain juoksusta on jäänyt hampaankoloon, kun noin mietityttää, vai kipuileeko akilles.

Mutta nyt TV:n ääreen.