tiistai 30. huhtikuuta 2013

Eikö elämä koskaan helpotu.

Näin sateisena päivänä kun vanhana miehenä töitä paiskii, vängälläkin mietteet kääntyvät maailman epäokeudettomuuteen.
Vaikka meikäläinenkin on säännöllisesti töitä paiskinut ja eläkemaksut maksellut jo 15 vuotiaasta asti, edelleen on aherrettava hengissä pysyäkseen.
Meikäläisen eläkemaksuilla on ministereiden ym herrojen loistavat eläke edut rahoitettu, ja valtion hommissakin eläkettä kertyy aivan eri tahdilla kun tavalliselle duunarille.
Ja met kouluttamattomat pitkän työhistorian tekevät pienipalkkaiset kuolemmekin pitkästi toistakymmentä vuotta aikaisemmin, kun öykäriluokan kansalaiset. Emmekä näin ole pitkään kuormittamassa yhteiskuntaa työuramme päätyttyä.
Tämän päivän hallituksessa ei ole kun maailmalle rahaa jakavia ääliöitä,
ei ole paljon Suomenmaassa hurraamista.

Jos Kekkonen eläisi ja näkisi miten maatamme hoidetaan,
hän kääntyisi haudassaan.
Perkele mie en ala mithän.

"Menestyneiden on vaikea käsittää, kuinka kovaa menestymättömän elämä on".
 Edear Watson Howe

Minun teoriani on nauttia elämästä, mutta käytäntö panee vastaan.
Charles Lamb

Lisäänpä tähän tuon linkin joka eilen unohtu: Kuntoutussäätiön julkaisu
mihin ja milloin sitä eri ammattiryhmissä kuollaan. 
Julkaisu on parisataasivuinen, mutta sisältää useita mielenkiintoisia tilastoja.

sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Kun ei mikään kiinnosta.

Eipä ole tullut blokiakaan päiviteltyä viikkoon, kun ei reenaile kisoja varten ei oikein mikään kiinnosta.
Olen kyllä tälläkin viikolla ulkoillut päivittäin, mutta kun lyhyimmät lenkit on alle kuuden kilometrin mittaisia ja vauhti etanamaista, täytyy todeta että alas on ihminen vajonnut kun niitäkin lenkiksi kutsuu.
No muuta mainittavaa ei viikkooni olekkaan mahtunut, mitä nyt hampaasta irtosi paikka, mutta sehän on kohdallani niin tavallista.
Paras kai vaipua muisteluihin.

----------------------------------------------------------------
Neljännesvuosisata sitten:
Se olisi viikkokatsauksen aika.
25.4-1.5 viikko no:17 vuodelta 1988

Paniikinpoikasta edelleen ilmassa, edellisen viikonlopun kisastartin jälkeen jalka oli vähintäänkin kipeä. 
Pystyin kyllä viikolla juoksemaan 95 kilometriä, mutta melkoisten kipujen kanssa, määrää paikkailin pyöräilemällä 73 kilometriä.
Sillä epäonnekkaalla Tunisian reissullani jossa jalkavaivan sain, osallistuin juoksukilpailuunkin matkana puolmaraton.
Voitin sarjani ja olin kolmas kokokisassakin, ajallani 1.09.34
Aikani oli hyvä, kisaviikollanikin olin juossut 186 kilometriä, helteisessä säässä.


Kisareissuni oli muuten aika huvittava, tai ei se tosin silloin niin huvittanut, paremminkin harmitti.
Siinä Soussen rantakadulla oli pitkin viikkoa järjestetty nuorison juoksukisoja, kysyin matkaoppaalta mitä kisoja siinä juostaan,

Ja jos aikuiset alkaa kisaileen tahtoo mukaan.
Opas kertoi että kyseessä on Tunisian koulujen mestaruus-skabat, etkä sinä niihin pääse.
Mutta hän oli kuullut Ruotsalaisoppaalta että lähikaupungissa viikonvaihteessa (2.4) juostaan puolimaraton, jonne täällä harjoittelemassa olevia Ruotsalaiskävelijöitä on menossa, niinpä hän hommasi tiedon kisasta minulle.
Niinpä sitten Lauantaiaamuna lähdin taksilla kohden Monastiria, bussivuoro olisi saanut aikataulun liian tiukaksi, ja olisinko löytänyt kisaaluetta kyllin nopeasti.
No kisapaikka ei aivan helpolla löytynyt taksillakaan, mutta aikaa oli riittävästi niin löytyihän paikka viimein.
Sittenhän homma alkoi luistamaan ihan kun elokuvissa, sain ilmottauduttua sarjaani M-35v, numerolappuni ja numerollani varustetun muovipussin varusteitani varten, ja ei kun verryttelyn jälkeen lähtöviivalle.
Juoksu kulki hyvin, juoksin 17 kilometriin kärkiporukassa, reitti oli aika tasainen, sää tuuleton lämpötila lähtöhetkellä 16 astetta, josta se kisan aikana nousi reilusti.
Maaliin saapuessani palkinnot luovutettiin välittömästi, sain hiukan suurikokoisen nahkatakin, ja virvokkeiden nauttimisen jälkeen menin numerolapullani hakemaan varusteitani....
Siellä pojat siirtelivät varustepusseja ja levittelivät käsiään...

Muovipussiani ei vain löytynyt...
Onnekseni minulla oli sellainen pieni vyötärölle asetettu pussi jossa passi ja rahani olivat, joten menetyspuolelle jäi vain reppu, paita, farkut ja vanha verryttelypuku.
Mutta matkabudjettini olisi kärsinyt liikaa jos olisin paluumatkanikin tehnyt taksilla, niinpä sitten matkustelin bussilla lyhkäsissä urheiluhousuissani liian iso nahkatakki päälläni, siististi pukeutuneiden Tunisialaisten joukossa kohden Soussea..
Silloin kyllä hävetti hirveästi.
Maailmalla ollessa tapahtuu, se oli sellainen retki.

sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Oi jospa nuori ois, starttais vaikka Lontoossa.

Komea aurinkoinen päivä, kävin juoksemassa kympin laahustusvauhdilla.
Tällä viikolla on tullut juostua joka päivä, tosin yleensä lyhempiä kun kymmenen kilometrin lenkkejä.
Nyt katselen netinvälityksellä Eurosportilta Lontoon marathonia,väkeä on kun pipoa aurinko paistaa ja lujaa menevät.

Tarkastellaanpa menneitä, olihan kaikki niin paljon parempaa entisinä hyvinä aikoina. Muistaakseni silloin jo huhtikuussa balmut huoju ja linnut lauloi kun ajelin 'luu-ulkona' kemijokivartta avoferralillani???.. 
Vai oliko se?? Miten se nyt oli??... En nyt oikein dementialtani jaksa muistaa..
--------------------------------------------------------------------------------------------
Aika viikokatsauksen no:16 vuona 1988


Kyllä -88 oli jo kannetavia tietokoneita ja kännyköitäkin.
Olivat tämän näköisiä.

Musiikki oli mm. tällaista.






Neljännesvuosisata sitten omaa kohellusta:
Kolmas lähes juoksematon viikko menossa pohjevamman takia, ja olo kävi jo hermostuneeksi. Olimme Tornion Pyryssä edellisenä syksynä päättäneet kevään SM-maratonille asettaa joukkueen, ja meikäläinen senkun vetää ’lonkkaa’.
Viikon päätteeksi sunnuntaina päätin testata jalkaa Lapinlenkillä, olo jäi hyvin epävarmaksi kun jalka kipeytyi jälleen kisan jälkeen.
Viikon juoksut: 45 kilometriä.
Pyöräily: 15 kilometriä, Lapinlenkin verryttelynä.
Työskentely paikkakunnista ei tietoa harjoituspäiväkirjasta löytynyt, mutta ei ainakaan kotioloissa, koska ei pyöräilyä ole viikolla.
Se viikosta numero 16 vuodelta 1988.

lauantai 20. huhtikuuta 2013

Taasen on horsmankukkulat 10 kilometriä lähempänä.

Hölkkäilin aamusella kympin lenkin.

Tuusulassa juostiin tänään maantiejuoksun mestaruuksista.
Lappilaisurheilijat selviytyivät urakasta hyvin,
Ida Haataja voitti N-19 sarjan Suomenmestaruuden ajalla 37.59
Anna Haataja N-17 sarjan viides ajallaan 40.58
Anni Hemminki naisten puolikkaan 7. ajallaan 1.20.53
Elli Hemminki saman sarjan 9. ajalla 1.21.57
Veli-Heikki Koivu miesten puolikkaan 17. ajalla 1.13.09
Onnittelut hienoista juoksuista!!

Muuten päiväni on kulunut lähinnä urheilukirjallisuuden parissa, on kiva lueskella menestysajan juoksijoiden edesottamuksia.

Tässä 1970 – 1980  luvun juoksijoiden harjoittelua, huippuvuotenaan (taulukon koonnut Lippo Juvala)

Harjoittelumäärät on kerätty kunkin juoksijan yhdeltä huippuvuodelta, eivätkä näin ollen kerro kovimmista harjoittelumääristä. 
esim. Virenin kovimmat kilometrimäärät 8129 km vuosi. 
Päivärinnan kovimmat kilometrimäärät 10 700 km vuosi.
Aerobisen ja anaerobisen harjoittelun rajan veto on tunnetusti vaikeaa, missä vaiheessa harjoitus muuttuu aerobiselta alueelta anaerobiseen, (esim. kiihtyvällä vauhdilla tehdyssä 30 kilometriä pitkässä harjoituksessa.)
Lepopäivien vähäisyys osoittaa ettei täydellisiä lepopäiviä harrastettu, lepopäiviä tuli lähinnä sairastelun tai vammojen vuoksi.
Noissa prosenttiluvuissa ihmetyttää Kuhan ja Väätäisen toistasataa prosenttiset.
No tämä oli vain sellainen pintaraapaisu päivän urheilukirjallisuus katsauksestani.
Mutta nyt katsomaan Formuloiden aika-ajoja.

perjantai 19. huhtikuuta 2013

Juoksis jos jaksais eikä aina vain valittais.

Kun neljännesvuosisata on ollut teemana,
tässä minä neljännesvuosisadan ikäisenä.
Kaljatölkin puristelu näyttää olleen kiinnostavampaa kun lenkkeily.

Tälläviikolla juoksulenkkejä on tullut juostua joka päivä, pisiin lenkki tosin vain 11 kilometriä, joten ei aihetta hurraa huutoiohin.

Lumi sulaa ihan mukavasti, vaikka aurinkoa ei ole nähty viikkoon.. Kyllä kai se tästä.

sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Kerkeäävä nuorimies.

Tänään olen jo käynyt 13 kilometrin aamulenkin juosten ja työpöydänverhoilussakin puuhastellut jo aika tovin.
Tuota hierontapöydän verhoilua pitää aika tiheään uusia, tekonahka kovenee rasvojen kanssa kovassa käytössä. Olen kokeillut kaikenlaisia puhdistusaineita ym. ilman suurempaa apua, olempa kerran verhoiluun käyttänyt nahkaakin, eikä yhtään paremmin tuloksin.
Mutta kaippa se kuuluu asiaan...

Nyt pitää siirtyä seurailemaan tv:stä talven viimeisiä hiihtokisoja ja kahville.
----------------------------------------------------------------------------------
Näin neljännes vuosisata sitten, omaakohellusta

Onni Vähäahon idea että julkaisisin "flashback 20 tai 30 vuoden takaa"
Ajattelin että neljännesvuosisata kuulostaisi hienolta, siispä tässä viikon 15 katsaus vuodelta 1988.
Lue ja äimistele.
Suomessa Mauno Koivisto oli valittu toiselle kaudelle pressan hommiin.
Ammattiurheilijat saivat muutamialajeja lukuunottamatta osanotto oikeuden olymppialaisiin.
Matti Nykänen oli voittanut Calgaryn olymppialaisissa kolme kultamitallia.
Suomen singlelistaa hallitsi Pet Shop Boys kappaleella Heart.
LP listaa hallitsi Iron Maiden Seventh Son af a Seveth Son.
Minun kasettisoittimestani työmatkoilla soi ehkä eniten Tanita Tikaram Twist-in-my-sobrety.

Sitten omiin tekemiseeni:
Viikon saldo:  Juoksu 4 km  Hiihtoa 50 km  Pyöräilyä 30 km.
Syy vähäiseen harjoitteluun: Tunisiassa Soussen juoksuleirilläni sattunut pieni huolimattomuusvirhe, astuin katukiveyksen reunalle väistäessäni vastaan tulevaa kamelia, jossa yhdeydessä pohkeeseni tuli lihasrevähdys.
Painoni viikolla pyöri 62 kilon paikkeilla, kovien Sussen harjoitusviikkojen laihduttamana. Leposykkeeni 40 kahtapuolta.
Työreissuillani ko.viikolla olin liikkunut Kuusamossa, Ivalossa sekä Sodankylässä.
Se viikosta 11.4-17.4 vuodelta 1988.

lauantai 13. huhtikuuta 2013

Katselin juoksukisoja kateellisena.

Tänään kävin katselemassa kun toiset juoksee talvisarjajuoksussa.
Olisihan se kiva itsekkin mutta kun...
Keli oli hyvä, tosin pieniä jäisiä pätkiäkin reitiltä vielä löytyi, niin ja se auringonpaiste puuttui.
Unohdin ottaa mukaan oikean kameran, mutta räpsin muutaman otoksen taskussa olleella pikkukameralla, ja jälki onkin sen näköistä, mutta laitan kuitenkin muutama kuva  tänne.
                    Tulokset:



Hiihtokeskuksessa oli muutakin toimintaa mm. nämä sumopainijat.

torstai 11. huhtikuuta 2013

Hullunlailla lappaa juoksijoita tienpäällä.

Tänään tuo lumien sulaaminen on edistynyt ihan mukavasti.
Vesilätäköitä on ilmestynyt tielle, ja räystäistä on vesi valunut.
Tämä ennätyspitkä jääpuikkokin tippui tänään parvekkeen katosta.

Joutessani vaihdoin myöskin autoon kesärenkaat.
Vähän ne suvikumit muistutti kuivankelin renkaita, mutta enhän minä mihinkään sateella.
Ja sliksithän on hyvät renkaat, niillähän ne aina formuloissakin.

Kävin juoksemassakin kahdeksan kilometriä, kymppi oli tarkoitus mutta kun ei jaksanut.... Piti kävellä  kotio.

Lauantaina RDS:n järjestämässä talvisarjajuoksussakin taidetaan päästä kesäkeleille, ellei huomenissa sitten tule takapakkia.

perjantai 5. huhtikuuta 2013

Meikäläinenkin kävi ulkona

Tänään kävin pääsiäisenjälkeen ensimmäisen ulkoilulenkin.
Vaivaiset 17 kilometriä tuli hiihtelyä, juoksulenkillä en ole Torreviajasta tulon jälkeen vieläkään käynyt, vaikka siitä tulee kohta neljä viikkoa.
Sen sijaan katselin juoksijalehden hölkkäkalenteria.
Havaitsin Lapinläänin alueella yhden uuden juoksutapahtuman, 8.6 Torniossa juostavan RajaRun puolimaratonin.
Juoksun järjestelyissä näkyy puuhailevan Arvi Kolehmainen.
Muistan kaverin kahdeksankymmenluvun alkupuolelta, kun hän komealla askelellaan juoksi aikoja joista tämänpäivän poikaset voivat vain haaveilla.
Taitaa Arvin nimissä olla vieläkin Suomen kärkiaika 11 vuotiaiden 1000 metrillä 2.57.6
Tässä kuva RDS:n hallisarjajuoksusta 14.2 1982