perjantai 30. joulukuuta 2016

Kuka niitä jaksaa aina kerää.

Aamulla juoksua vajaa 18 kilometriä, luonnonpuiston poluilla.
Kahvia koneeseen, ja pienen kävelylenkki,
Oli kyllä markkinapäivä mutten sinne ruuhkaan viitsinyt poiketa, vaan ohitin alueen, ja tein kävelylenkin kansojen puistoon.
                                  Viellä oli kivi ylhäällä.
Päivä pysyi sitkeästi pilvisenä, mitä nyt vähä pilvenraosta pilkisti muutaman kerran, niin en muutakaan keksinyt kun lähteä hiljaiselle pyöräilylle, 
vailla mitään suuntaa.
Ajelin Guardamarin suuntaan sieltä sitten Ciudad Guesada ja Los Montesiinosin kautta kotia. No poikkesin siinä välillä kyläilemässäkin.
Pyöräkilometrejä tuli jotain 40 nurkille.


              Tienvarsinäkymää pyöräilylläni, kuka niitä aina jaksaa kerätä.

Sen verran oli viileämpi päivä että liikenneympyrän vahtikin oli ihan toppatakkiin turvautunut. Sille linjalle ei pitäis lähteä jos haluu että kauppa käy.

Huomenna onkin sitten vuoden 2016 viimeinen päivä.
Tänä vuona jätän uudenvuoden hölkän väliin, vaikka se täällä ollessa on aina ohjelmaan kuulunutkin.
Seuraava kisastartti minulla on sunnuntaina 8.1, tuolla Sant Fulgencissa.

Hyvää uutta vuotta blogini lukijoille!!

torstai 29. joulukuuta 2016

Päivät kyllä menee liian nopeasti.

Tänään aamupäivällä arvoin, lähtiskö juoksulenkille vai pyöräilemään.
Pyöräily tuntui ajatuksena helpommalta joten uunon kankee ulos ja ei kun veivaamaan.

                               Tommosen kiemuran kävin ajelemassa.


Näitä Torneja täällä rannikolla piisaa, Torre de la Horadadan kaunista rantapulevardia ajellessa, tällainen torni siellä näkyi.

San Pedro del Pinatar, ja tie lähtee merelle eikä mene mihinkään.
Tuli vain mieleen, olisko tätä tietä mukavampi lenkkeillä. vai pimeässä liukkaalla jäisellä tiellä Rovaniemellä.

Ihan vain pirruuttaan toinenkin kuva, juoksuvaihtoehdoista Suomen talvikeleille.


Sitten koukkasin viellä La Pagaaniinpäin, siellä piti pysähtyä kuvaamaan tämä Santa Maria laivan kopio.
Tai kopio mikä kopio, ei siitä alkuperäisestä mitään tarkkoja piirroksia ole olemassa.
Kristoffer Kolumbus tällaisella Amerikansuunnille kuitenkin purjehti, laiva haaksirikkoutui johonkin Haitin seuduille vuona 1492 joulun aikoihin.

Sitten ajelinkin kanavan varteen jota sitten kohden Torreviejaa,
Siellä golfkenttien kohdilla pienen bananin mittaisen tauon vietin.
Enhän toki itse olis taukoja tarvinnut, mutta uunon pyörä,,, alko valittelemaan että satula tässä jo puutuu.

Kotona sitten runsaasti kahvia koneeseen, ja iltpäiväkävelylle rantapulevardia aallonmurtajan juurelle, kissoja rapsuttelemaan.


                  Kovin olivat mirritkin väsyneitä päivän joutenolosta.

Sitten käveleskelin kotia, ja keitin täydenpannun kahvia, kun siellä kadunvarren baarin kyltissäkin sanottiin että ei se tapa.


Juoksemassa en sitten tänään viitsinyt käydäkkään.

keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Pilvisen päivän velttoilua.


Torreviejan jalkapallostadion, 
Meinasin juuri valittaa ettei siellä koskaan pelejä näe pelattavan,
mutta enhän koskaan sunnuntaisin sielläpäin lenkkeilekkään, olen useimmin itse jossain kisoissa.

Tänä aamulenkilläni oli tarkoitus juosta hiukan pitempi lenkki, mutta jostain syystä kengänkärjet joka risteyksessä tuppasivat kääntymään siten että huomasin vajaan kympin juostuani olevan jo kotikadulla.
No niin siinä se pitempi lenkki 55 minuttia 9,750 km keskisykkeellä 109, 
tähän on tultu.

Päivä meni makaillessa ja Rion TV lähetysten uusintojen Espanjalais versioita katsellen.

Iltasela päivän alkaessa hämärtymään sain kun sainkin pakotettua itseni toiselle juoksulenkille.
Hölkkäilin urheilukentälle, ja jäin ihan mielenkiinnosta hölkäämään ulkorataa hiljallen.
Mielenkiintoni nosti se kun kentällä oli pari pikkupoikaa luultavasti isänsä valmennuksessa tekemässä harjoituksia.
Pienempi pojista venytteli ja pompotteli jalkapalloa äärimmäisellä taidolla, 
ja se suurempi ei paljon minun vyötäröä korkeammalla ollut senkään pää, 
mutta sitkeästi veteli 200 metrin vetoja, narulla vyötäröstä 5 litran vesipulloa perässä vetäen.
Niin sitä ennen Suomessakin juoksijoita tehtiin, 
vedettävänä useimmin oli vain autonrngas.
Kun tarkemmin kuuntelin kolmikon komentohuutoja, taisivat puhua Venäjää.
Pikkuhiljaa kentälle alkoi kerääntymään muutakin lapsiurheilijoita vanhempineen, 
niinpä katsoin parhaaksi haihtua pois paikalta, jatkamaan omaa lenkkiäni.
No juoksua ei nytkään paljon tulluu, tunti ja 11 kilometriä keskisykkeellä 111.

Siinäpä se on vetelehditty tämäkin päivä, viellä kun potut keittää ja possun kyljykset paistaa, voi vetäytyä vaikka yöpuulle.

¨********¨¨¨¨¨¨¨¨^^^^^^^^^^^^^'''''''***********************¨¨¨¨¨¨*****
Yölä kun se ei oikein jaksanut nukuttaakkaan katselin uutisia ja selailin nettiä.

Espanjan kaduilla tapahtuu.
Alicanten suunnilla oli näköjään käyty kanamunasotaa, on niillä kovin eri käsitys mitä kanamunilla oikeastaan tehtään, mikä minulla on ollut.



Tomatin käytössäkin näillä Espanjan immeisillä on vähän eriävä käsitys kun minulla, 
Olen täälläollessa lähes joka aterialla niitä syönyt, mutta pitänee kai ottaa muutama taskuun kun lähtee kaupungilla käymään.



Ja sonnejakin nämä veijarit ulkoiluttavat ihan katukäytävillä.



Täässä vain muutamia kulttuuri poikkeaavuuksia Suomeen verrattuna.
Täällä Torreviajassakin on helmikuulla enemmän perinteisentyylin karnevaalit, 
joita kulkueita on itsekkin useana vuona tullut seurailtua.
Tämä tästä nyt tälläkertaa.

maanantai 26. joulukuuta 2016

Eletään vuoden viimeistä viikkoa.

Aamulla juoksentelin sellaisen 17 kilometrin aamulenkin.


Palauttelua lenkin rasituksista tein parvekkeella makaillen, tämän päivän musiikkivalinnat olivat Tom Jones, CCR:ä, Kirka ja Eric Capton.

Palautusjuomapullon korkki hävis, jouduin katselemaan pullon ihan pohjaan asti.
Kuulostaa keksityltä, selittelyltä, mutta aivan oikeesti, sellaista sattuu ihan aikuistenoikeesti.
Niinpä en sitten toiselle lenkille lähtenytkään, ja tuskin olisin jaksanut muutenkaan.


Kauppareissulla kävin banania ostamassa.
Mutta mikä perr..se tuossa varjossa roikkuu.

Yritin kauppareissulla käydä urheilukenttääkin katsastamassa, mutta kenttävahdit viettivät vielä joulua kaikki ovet ja portit olivat lukittuna.




Tuossa kotini lähistöllä olevassa 'helvetinkone' puistossa, kävin viellä vemputtamassa jalkoja.

Nyt kun tuo vuosikin on jo niin lähellä loppua niin panempa tähän vielä yhteenvedon omasta vuodestani 2016.

Eletään vuoden viimeistä viikkoa, joten on aika tehdä pientä yhteenvetoa omasta vuodestani 2016.
Aloitin vuoteni täällä Torreviejassa, kuten tulen sen myös päättämään.

Vuoteeni mahtui tänä vuona paljon kilpailustarttejakin, kaikkiaan 21 kappaletta joista nykyisin päämatkanani pitämiä puolimaratoneita oli 10 kappaletta.
Vuoden ensimmäinen puolikas otti aikaa 1.29.19 ja vuoden viimeinen 1.29.29
Paras aikani oli 1.27.15 ja huonoin tuo1.29.29, 
Kesällä tosin Kemissä juoksin kyllä ajan 1.34.32 
Tämän juoksun juoksin parasta yrittämättä, koska olin kuumeessa tulehdusarvojen ollessa yli 80, ja päällä oli kahden antibiotin kuuri. 

Juoksua vuodelle tulee noin 4700 kilometriä, Hiihtoa 209 kilometriä ja muutenvain pyöräilyä noin 1500 kilometriä.
Kuntosalilla kävin noin 30 kertaa, tunteina n. 27 tuntia.
Siinäpä ne kuntoliikunnat.

Noihin puolikkaisiin mahtuu monenlaista reittiä ja säätä, ihmettelenkin usein kisapaikoilla kun kuuntelen juoksijoiden juttuja, kun heille se reitti tai sää, tuntuu aiheuttavan minuuttitolkulla huononnusta aikaan.
Kyllä se 2-3 minuuttia on jo melkoinen olosuhdelisä, joka kattaa lähes kaikki normaalireitit ja säät.

Niin no omasta vuodestani oli tarkoitus puhua.
Vuoteen mahtui myös muutakin kun juoksua, 
Marraskuun lopulla jäin sitten viimein päätoimiseksi eläkeläiseksi, 
Johan sitä työelämää olikin takana reilut 52 vuotta.
Viimeiset 22 vuotta olin toiminut hierojana, ja kun omasin sellaisen vakioasiakaspiirin oli asiakkaistani tullut hyviä tuttuja ja ystäviä, joiden kanssa on monet yhteiskunnan ja urheilun asiat keskusteltu uuteen uskoon. 
Siksikin sen täyspäiväiseksi eläkeläiseksi jäänti, siirtyi ja siirtyi, mutta joskushan se on tehtävä, mies vanhenee, sairaudet lisäntyy ja kunto huononee.

Tuolla sydänpuolella ei juurikaan huonontumista vuodenaikana tullut, jatketaan vuosittaisia kontrollikäyntejä ja tutkimuksia kuten tähänkin asti.
Lisäksi tällekin vuodelle löydettiin uusi sairaus, joka tulee minua seuraamaan kuolemaani asti, 
Se kai kuuluu tähän vanhenemiseen, toivottavasti noita lääkekuureja ei kovin usein tarvitse syödä, tai suoraan suoneen tiputella.

Uuteen vuoteen 2017 lähden kuitenkin edelleen toiveikkaana, mitä se sitten tuokin tullessaan, ne vain täyty ottaa vastaan tyynen rauhallisesti.

lauantai 24. joulukuuta 2016

Jouluaatto ja auringonpaiste.

Pullo Bigaveria päivässä, pitää lääkärin lähistöllä. (Espanjalainen vanha sananlasku)


Kilpailuviini maistuu, ne on realiteetit siinä, vai mitä realiteetti juomaa tuo lieneekään.
Musikki jota korvakuulokkeista tänään tuli oli, Suzi Quatroa, Smokieta, Deep Purplea ja Holliesta


Kävelylenkilläni aamulla aurinko nousi pilvettömälle taivaalle.

Jos jouluna juoksee,  joutaa juhannuksena jo juopottelemaan. (Espanjalainen vanha sananlasku)


Iltapäivän kauppareissulla piti välillä istutua Parisikadun aidan varteen, aurinko lämmitti niin mukavasti.

Tuntuu että taitaa olla jo aikalailla pallo hukassa, kun piti tuollainenkin animaatio värkätä.

Pallo hukassa, on muuten vanha Espanjalainen sanonta, kun puhutaan Suomalaisesta jalkapallosta.

Paras lopettaa, tuli jo niin monta vanhaa Espanjalaista sanontaa, josta he eivät ole koskaan kuulleetkaan.
Ei muuta kun aattopäivän jatkoa.

perjantai 23. joulukuuta 2016

Se liikkuu sittenkin.

Tänään jo kävin tekemässä pienen liikuntasuorituksenkin, pyöräilin hitaasti runsain pysähdyksin sellaisen maisemankatselu lenkin.

Aluksi pyöräilin tuonne Guardamarin majakalle, katsomaan kissatilanteen, onko lisäntyneet vai vähentyneet, entisissä kissamäärissä pyörittiin.
Majakalle mennessä ajelin kaunista balmutietä.
Majakkakierroksen jälkeen ajelin tuonne San Fulgencioon, missä on tarkoitus seuraava kisastartti suorittaa, sitten ensivuoden puolella.
Fulgenciossa oli aika syödä mukana ollut matkaeväs, banani.
Ja eikun Rojalesin ja Benijofarin kautta takaisin kämpille.

Ja huomenna on sitten jouluaatto, että eikun Hyvää Joulua blogini lukijoille.



keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Flu iski täydellä voimalla.


Tällaista se on ollut tänäpäivänä, no pienen kaupassakäyntikävelyn suoritin.
Ilma olisi kyllä ollut kauniin aurinkoinen, mutta kun on tämä flu.

Jatkosuunnitelmista sen verran, ensin parantelen tätä tautia,
Tämänvuoden puolella en enää kilpaile, nyt on pidettävä harjoitustaukoa, kunhan tästä lenkille tokenee.
Ensivuodelle olen ilmoittautunut näihin kilpailuihin:

 8.1   San Fulgencio
15.1  Elshe
22.1  Santa Pola
29.1  Murcia
12.2  Orihuela

Yhden kilpailun 7-8.tammikuuta tuohon voisi lisätä, 
ja ehkä toisen helmikuulle 4-5 päivän aikoihin.
Jos sopivia kisoja lähistöltä löytyy, yleensä löytyy.

Tälle vuodelle kilpailuja tuli 21 kappaletta, joista puolimaratoneja oli 10 kappaletta.
Jatkampa tässä oloni surkuttelua sohvanpohjalla, toivoen että kyllä se huomenna jo vähän hellittää.

Lisäsin tuohon listaan 8.1 käytävän San Fulgension 5 km kisan, kisapaikka tuossa lähietäisyydellä.

tiistai 20. joulukuuta 2016

Me kärsälliset.

Eilispäivänä en edes yrittänytkään lenkille, oli niin jalkalihakset kipeät ja lähes nukkumaton yö takana.

Tänä aamuna kävin pienen 9 kilometrin hölkän, joka jääkin päivän ainoaksi suoritukseksi.
Viime yön aikana alkoi nokka vuotaa ja nyt onkin jo kunnon flunssa päällä,
Taitaa olla niitä Aspen tuliaisia.

Tänään nyt sentään on jo kunnon aurinkoinen päivä, kuten balmukuvasta näkee.
Tuuli tuntuu kyllä vähän vilpoiselta kun tulee sieltä pohjoisen suunnilta.

Aurinkopaiste aiheutti sen että piti pestä tuo parvekkeen oven ikkuna, myrskyävä sade oli sen niin paskasen näköiseksi piiskannut etteihä sitä kattellut sikakaan.
Kävin myös hitaasti kävellälöntystelemässä kaupungilla, nyt oli jo rantakadullakin vilskettä, muutamaan päiväänhän siinä ei juuri ihmisiä ole näkynytkään.
Pirttipäiviähän se myrkyävä sade sai muutkin viettämään kun vain minut.

                              Komeasti pärski viellä aallot rantakallioihin.

Tuo flunssa painaa päälle vahvasti, kyllä sitä on saanu meikäläinen elläisään paljon kärsiä.
Olis viisainta muuttaa sikalaan asumaan, siellähän ne on muutkin kärsälliset.
Mutta ootellaan päiviä parempia, ei tää nyt oikein käynnisty.

maanantai 19. joulukuuta 2016

Aurinko voittaa aina.

Myrskyn ja auringon välinen ottelu alkaa kääntyä auringon voitoksi.
On aika tarkistaa aineelliset ja henkiset vauriot.
Asunnon parvekeessa ollut myynti vai vuokrauskylttikö se nyt oli, on häipynyt teille tietämättömille, muita vaurioita asunnon osalta ei näy, no mitä nyt moppihommia oli kun parvekkeen ovi vuosi vettä sisään.
Itselle henkisenpuolen vaurioista on tehtävä valitus ja korvaushakemus EU:lle, eivät ole hoitaneet päästörajoituksia, sitä se otsoonikato ilmastolle tekee.

Ainakin kolmien yökahvien säestämän aamun valjetessa, totesin että mikään ei ole muuttunut, puolimaratonin juoksun jälkeistä yötä ei pysty nukkumaan, ei huonostikkaan, elimistö on vain niin väsynyt.

Päivän valjetessa ja vesisateen loputtua lähdin aamupäiväkävelylle, ei siellä vielä kuivinjalon selvinnyt, mutta kyllä se nyt näyttää että aurinko voittaa, kyllä tämä tästä.

Teillä oli vielä paikoin runsaasti vettä, mutta paljon vähemmän kun tässä alla olevassa eilisessä kuvassa.



                  Eilisiä voitto viinirypäleitä voi jo parvekkeella nautiskella.

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Kisasäätä lupailee.

Aamun sääennuste Aspeen luvassa tuulta 12 m/sek +12 astetta, (tuntuu kun + 4 astetta)  runsasta vesisadetta, siinäpä se mitä on luvassa.
Ei kö se ollu joku Espanjalainen Don Quijote joka taisteli niitä tuulimyllyjä vastaan, mennään sen jalanjäljillä.
''''''''''''''''''''*********************''''''''''''''''''''''''''''''''''***************
Vettä tulee taivaan täydeltä ja ukkonen möykkää ulkona, 
Kun tulimme tuolta Aspen kisasta oli Torreviejan katujakin jo suljettu tulvien takia.
Aspessa oli huomattavasti suopeampi sää, kun täällä Torressa
Oletteko muuten koskaan juosseet estejuoksua jossa on 21,1 kilometriä pitkä vesihauta?.
Ai olette.. No enpä sitten ala olosuhteista mitään puhumaan.



Siinä palkintopöytää numeronhaun yhdeydessä otetussa kuvassa, eikä paljon olis tarvinnut numeroa levitellä, siinä yhdeydessä se jo katosikin.
Hanne jo siinä kerkesi kohdeliaisuudenkin lausua, "Sullahan on kohta kaikki hukassa niin kun uunolla".
No se oli kyllä melkoinen kohteliaisuus minua kohtaan, kyllä minä ja tavarani ollaan paljon enämmän hukassa kun uuno konsanaan.



Hannen kanssa fiilistelimme ennen kisaa urheilutalon liikenneympyrässä, voitothan tässä otetaan.




Minä jossain matkanvarrella, oma juoksuni meni ihan kohtalaisen hyvin, vaikka pitempien lenkkien ja kovempivauhtisten juoksujen puute tuli kyllä vastaan siinä että reisilihakset kipeytyivät jo matkan varrella.
Palkintojen jaon aikaan jo portaiden alaspäin kävely oli vaikeaa.
Suunnon kello sai juoksemakseni matkaksi 21.290 km

Ja märkää oli.


                                         Hyvin nousee ylämäkeen.
                        Aikani oli 1.29.29 ja 60 vuotiaiden  ykköspalli oli minun.


                                   Hanne pokkasi myös ykköspallisijoituksen.


              Vesa juoksi lyhyemmän 11 km matkan, ja pallilla tietenkin.

Viellä kun tähän lisään kuvan mitä juoksukassista löytyi niin eiköhän se ole juttu siinä, ja jään ihmettelemään mihin näiden sadeiten kanssa joudutaan.



Tulokset:  
Ei täällä lenkkeillessä kantapäät pääse kuivaamaan-

lauantai 17. joulukuuta 2016

Ken tänne käy voi kaiken toivon heittää.

Lähettäkää kumivene ja kumisaappaita, mielummin kahluumalleja.
Ei oo kyllä tullu tämmösiä kelejä nähtyä ainakaan täälläpäin.
Illalla sade loppui, tai ainakin väheni, voi mennä aaltoja katselemaan.
No tuulta oli ihan riittävästi.
Joistakin se oli vain mukavaa.
Ja tuollaista oli autoilu Alicanten suunnilla tänään.

torstai 15. joulukuuta 2016

Buenos Días.

Sade kasteli minun kuivumasaolevat pyykit.
Aamulla sateli vettä, ja muutenkin noita pilvisempiä aamupäiviä on ollut enemmän kun yleensä minun täällä ollessa.
Kuka lienee suututtanut tuon heimoveljen Lappalaisen Sylyvin.
Tommosta säätä se tänä aamuna lupaili.

No sunnuntaina on taasen kisapäivä, olisi tarkoitus juosta Aspessa puolimaraton.
Täälläpäin useimmat puolikkaat juostaan aika tasaisilla reiteillä, mutta Aspen kisa on jonkinverran mäkisemmässä maastossa.
Yritin tuosta kuvasta korkeuseroja tiirailla, mutta olivat niin pienellä etten ihan metrilleen niitä erottanut, mutta yli 30 metriä kuitenkin, ja niitä kun sahaillaan useampaan kertaan niin tuleehan siitä sitä ylä ja alamäkiäkin.
Tässä kisassa on kuitenkin omaa ikäluokkaa lähempänä oleva sarjakin,
eli  60 vuotiaille, niin ei kai se auta kun asettaa kisaan jo sijoitustavoitteitakin, pallille olis päästävä.

Alkaa se siitä kirkastumaan, pitää alkaa päivän lyhkästä juoksulenkkiä suunnitelemaan.

Niin jos joku ei vielä tätä juttua Risto Ulmalan ajatuksista ja omasta harjoittelusta ole lukenut, on jo kiireinen aika likata tätä lenkkiä.
Pelkällä ajatuksella että jos vaikka huomenna aloittaisin harjoittelun kesää varten, ei niitä tuloksia tehdä.
Se on vain yksinkertaisesti mentävä lenkille.

maanantai 12. joulukuuta 2016

Hei Suomi ihmine tule tanne talla paista aurinko.

Kun on lueskellut noita iltasanomien nettilehteä, pahoinpitely ja tappouutisia näkyy näin syksyisin ja alkutalvesta lähes jöka lehdessä.
Pimeys masentaa jo muutenkin synkkämielisen kansan mielen,
Puukkoon, pyssyyn tai nyrkkeihin silloin on turvauduttava, ja jälki on surullista uutisoitavaa.

No meillä täällä Torressa tänäänkin on aurinko paistanut koko päivän täysin pilvettömältä taivaalta.


Siinä kuvaa auringon noususta, kun lenkin kävin heittämässä tuolla La Matan ja Guardamarin välisellä rannalla.
No oli tarkoitus päivällä yrittää ihan toistakin lenkkiä, mutta siinä kävi nyt niin että innostuin katselemaan TV:stä maastojuoksun EM-kisalähetystä, kun se jäi eilen katsomatta.
Siinä katsellessa tuli sitten niinpaljon kahvia kitattua, että päätinkin korvata juoksulenkkini kaupunkikävelyllä.


Siinä rantakatua kävellesäni nappasin älyttömällä kännykälläni kuvan, Komeansininen taivas, eikä lumisaetta yhtään.

Kun en enää itseäni milläänlailla kilpaurheilun harrastajaksi laske, noiden sairauksieni tähden, on se harjoituslenkin väliinjättäminen niin helppoa, aina löytyy sopiva syy.

No kaunista aurinkosäätä on luvattu huomiseksikin, jos sitä jotain liikuntaa yrittelis huomenna harrastella.

*******************************
Panen tuohon kuvan tuosta minun kännykästä.
Olen kyllä kuullut puhuttavan jostain älykännyköistäkin, niissä on kuuleman vain lasi tuossa puhelimen pinnassa jota naputellaan ja hivellään???

En kyllä ymmärrä, miten se puhelin sitten tietää mihin soitetaan jos siinä ei edes veiviä ole jolla voi keskukseen hälyttää?.
Eikä niissä ole kuuleman edes numerolevyä jolla numeroita valitsis?.

On tuossa minunkin puhelimessa kamera, mutta iltaisin sitten menee pimiötyöskentelyssä tunti jos toinenkin, jos sillä selffieitä nappailee.
Olen kuullut että niissä älypuhelimissa se kuva olis heti valmis.
En kyllä usko, pitäähän se filmi ainakin kehittää...
Mutta jos näin on, on se tekniikka mennyt eteenpäin, olen tainnut pudota kelkasta.