keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Vanhana voi vain muistella vanhoja aikoja.

Niin sitten minäkin ilmoitauduin Rovaniemi Marathonille, tosin vain 10 kilometrin matkalle.
Ei se vanha sairas mies muuta jaksa.


Ennenvanhaan maratonilla oli usein tapana seppelöidä voittaja.
Ei paha tapa.
Kyllä ne aikonaan allekirjoittaneenkin useamman kerran seppelöi.

Aikoinaan nähtiin myös näissä Lapin kisoissakin kovatasoista joukkoa, olisiko palkintopolitiikassa, reitinsuunnitteluissa ym. tehtävä muutoksia, että tasokkaita juoksijoita edelleen viivalle saataisiin runsain joukoin?.
Vai onko kilpailutarjontaa tänäpäivänä vain niin paljon enemmän, ja tasokkaita juoksijoita niin paljon vähemmän?.

Tässä kuvassa kovaa vetraaniporukkaa Rovaniemen Koskenkylän tiellä, 1993 vetraanien tiejuoksun -25 km. SM-kisassa.
Mukana kisassa oli mm. Sulo Halonen, Risto Laitinen, Juhani Lakso, Heimo Kärkkäinen, Tuomo Panttila, Håkan Löfgren, Pentti Torni, Viljo Kirjavainen, muutamia mainitakseni.
Itsekkin toki mukana touhussa olin, niin juoksijana kun jonkinlaisen ratamestarin ominaisuudessakin.
Olin ennen kisaa veikannut voittajan radan kiertävän 1.23.30 pintaan.
Voittaja oli muuten Juhani Lakso ajallaan 1.23.30 




Tässä näytteeksi tuloksia kuinka tasokasta porukkaa oli mukana esim. Napapiirin Maratonin puolikkaalla 1982

Kolmenkymmenen parhaan joukossa lähes kaikki ovat myös 2.40 alittajia maratonilla.
Noin puolet joukosta on myös alittanut maratonilla kahden ja puolentunnin rajan.
Nopeinpana, Esa Tikkanen 2.11.15 
Myös 2 t 20 min alittajia joukossa useitakin.

Joten on niitä tasokkaita juoksijoita nähty Lapin teilläkin.

Nyt sitten lähden hölkkäilemään täysin tasottoman lyhkäsen lenkin, vanhoja aikoja muistellen.

************************************
Väsytti lenkillä, 10 km, Ja alkoi janottamaankin olispa, ...


sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Juhannus oli ja meni.

Juhannus sää oli hyvä, Lapinläänissä tuli toki vettä ja rakeitakin oli ukkosta, mutta oli myös lämmintä ja aurinkoistakin.
Juhannuksena jos säät suosii tulee myös enemmän kuolemantapauksia, näin se vain jokavuosi menee.
Oma juhannus kului samoin kun muutkin viikonloput, eikä alkokaan sentin hyrrää minusta rikastunut.


Tämänpäivän lenkkini sai näytellä viikon pitkän lenkin osaa.
Niin on ajat muuttuneet, ennen nuorempana pitkänlenkin nimen sai 30 kilometrinen tai sitä pitempi lenkki, nykyään 25 kilometrinen on jo hyvinkin pitkä.

Ensi viikonvaihteessa olen ajatellut juoksevani Rovaniemi-marathonilla joko 10 kilometriä, tai puolimaratonin, riippuu vähän keleistä ja omista tuntemuksista.
Seuraavassa viikonvaihteessa olisi tarkoitus osallistua Kemissä Satama Runin puolikkaalle.

Niin yleisurheilun EM-kisatkin alkavat puolentoistaviikon kuluttua, niitä tällainen penkkiurheilija voi pitää vaikka sellaisina tyhjennysharjoituksina enne Olympialaisia.
Kyllä tulee tiukka kesäkausi tv ruudun äärellä.

lauantai 18. kesäkuuta 2016

Lehti yllätti.

Lapinkansa yllätti, tai ei se mikään yllätys ollut olin saanut vihiä jo aikaisemmin että lauantain lehdessä on juttu Johanna Peiposesta.
Niinpä suunnistin heti aamusta kaupungille baariin kahville ja lukemaan lehden, kun itselleni ei enää lehteä tule. Lopetin lehden tilaamisen jo muutama vuosi sitten, kun totesin että lehden urheilusivut täyttyivät pelkästään Rop:sin edeottamuksista tai jääkiekko tuloksista.

Arvelin että juttu tarkoittaa palstan kahden muutaman rivin juttua, yllätys oli suuri kun olikin oikein enemmänkin kun yhden sivun juttu.
Kerrankin oli juttua oikein urheilijasta, ja ihan hyvän jutun Pyykkö olikin kirjoittanut.
Suurin kiitos tietysti Johannalle että ajatuksiaan meidän urheilunälkäisten luettavaksi oli kertonut.
Niin se piti sitten vielä ostaa lehden irtonumerokin, että saa jutun lukea uudelleen vielä kotonakin.

Me kaikki Lappilaiset kestävyysjuoksun harrajastajat tulemme jännittämään suorituksiasi niin EM kun olympia kisoissakin peukut pystyssä.

Oma päivän lenkki tuli juostua asfaltilla, ja vuorossa oli vähän pitempi mutta toki alle kolmekymppinen hölkkäily. Väsytti loppumatkasta ihan s..tanasti.

torstai 16. kesäkuuta 2016

Jostakin se päivän masennuskin on saatava.

Niin se alkaa jo esivikolla päiväkin lyheneen, kesä alkaa olla ohi.


Kun minulla ei mitään maksullisia tv kanavia näy ei pysty katselemaan Tukholman timanttiliigan kisojakaan.
Jotta jotain urheilua sai katsella, katselin suunnistuskisoja Kouvolasta ja FST kanavan puolelta Lasso ohjelman.
Ihan mielenkiiintoinen ohjelma juoksemisesta, eteenkin Pekka Aallon ajatuksia juoksemisesta.
Pekka Aalto jos kuka on sopiva puhumaan pitkänmatkan juoksusta, onhan mielikilpailukin 6 päivän juoksu.

Pitkistä juoksuista hän sanoi "Pitää vaientaa ajatukset, ja juosta sydämellä".

Hyvä neuvo harjoitteluunkin.
Kyllähän yleensä asetamme itsellemme juostaville määrille ja koville harjoituksille sellaisia omia määritelmiä mitä jaksamme, ja kun aivoille on rajat annettu, 
niitä lähestytäessä tuntuu ettei yhtään enempää enää jaksaisikaan, 
vaikka keho pystyisi paljon kovempiinkin suorituksiin.

Aallon lisäajatuksia, "Vaikka elämässä voittaa kuinka monta kilpailua, jossain vaiheessa tulee vanhaksi ja kuolet. Uskon että henkisen edistymisen saa mukaan, mutta voittoja ei saa". 

Mielestäni hieno ajatus, vaikka minun ajatusmailmassa, kun kuolee on niin kuollut, ja mitään ei ole.
Mutta näin vanhenevana, sairauksien ja vammojen lisäntyessä huomaa, että ne nuorempana kirmatut kilpailut ja harjoittelu on hienoa henkistä kapasiteettia.

Se Lasso ohjelma on katsottavissa YLE Arenalla. jos kiinnostus heräsi.
Niin Suomenkielinen tekstitys ohjelmaan on klikattavissa.

Ite tänään juoksentelin 19 kilometrin lenkin Ounasvaaran ulkoilureiteillä.

tiistai 14. kesäkuuta 2016

Kotimaan pitkä.

RajaRunin tasoltaan kovin tulos oli naisten puolikkaan voittoaika,  Suomentilastossa tämänvuoden  kymmeneksi paras.

Kuvia RajaRun tapahtumasta:

Niin sitä ihminen nukku, mihin sattuu sammumaan,
Ite sammuin eilen illalla kymmenen aikoihin, ja nukuin aamuun kuuteen saakka.
No 'normaaleille' se olisi normaalia, mutta minulle lähes huippusuoritus.
Koskahan viimeksi olen nukkunut 8 tuntia putkeen.
Nyt onkin aika pirteä olo.

Niin se Suomen vahvistettu SS-miesten, eli kolmen SSS (Sipilä,Stub,Soini) holokausti hallituksen kansanmurhan yritys epäonnistui, ja niinpä päädyttiin kansainväliseen avunhuuto hallitukseen SOS- (Sipilä,Orpo,Soini) .

No niin no, ite aamusella kävin pisimmän lenkin sitten Torreviejasta tulon jälkeen 28 kilometriä.
Paripäivää pitikin ennen sitä pyhittää lenkkeilystä vapaaksi.
Se on viimeksi meikäläisellä kotimaassa yhtäpitkä lenkki tullut juostua 31.8 2014 että silleen.

Mutta nyt lähden ponsoroidulle korruptio lounaalle, heh heh, paistaa se aurinko risukasaankin.



Ei se kauan risukasaan paistellu, se aurinko.
YPY:n oviin, ilmeisesti auton ovella oli saatu tällaista jälkeä, ja tietysti nykytapaan poistuttu paikalta vähin äänin.
Saatanan kusipäät, tuollaisilta tolloilta pitäisi ottaa ajokorttikin pois, ja heittää loppuiäksi tyrmään.
Minähän en tiedä kuka tämän taasen teki, mutta jos kyseinen henkilö vahingossa näille sivuille eksyy, tässä minun mielipiteeni sinusta.
Täys älykääpiö ja oikea kusipää pahinta laatua.
Ugh.. olen puhunut.!!

sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

Krapula ilman viinaa.



Tänään Saarenkylän kentällä kisailtiin yleisurheilun merkeissä.
Sellainenkin ihme nähtiin että katsomossa oli yleisöä, kuten yläkuvasta näkee.
Johanna Peiposen hyvät alkukauden juoksut olivat saaneet ihmisiä katsomaan kuinka lujaa tänään kulkee.
Hiukan oli Johannalla ollut huonoa tuuriakin, kun oli ollut polkypyöräonnettomuudessa, kuten vasemmanjalan reiden iso mustelma osoittaa.

Juoksusää oli lähes ihanteellinen, ja Johanna juoksi uuden ennätyksensä 15.56.87, ehkä odotukset olivat hiukan parempaankin aikaan, mutta sitten seuraavassa startissa.

Alemmassa kuvassa miesten nopein Aleksi Härkönen 15.56.77 ja Jani ylisaukko-oja 16.51.41, sekä Kauko Tuisku (66v.) 18.59.31

Oma päivä on kulunut kun krapulassa, viimeyön valvomisen jälkeen.
En vai pysty nukkumaan puolikkaan kisajuoksun jälkeen, tähän on tultu.

Huominen on aika työvoittoinen päivä, jospa pitäisi senkin vielä lenkkeilystä vapaana. Ehkäpä se sitten siitä taas...

lauantai 11. kesäkuuta 2016

Saahan sitä aikoa.

Terwamaratonin jälkeen pohdiskelin että jos juoksis puolikkaan RajaRun kisassa Torniossa, vähän tasaisemmalla vauhdilla kun Terwassa.
No juoksinhan minä sen puolikkaan, mutta en kyllä tasaisemmalla vauhdilla.
Juoksin kyllä ihan tarkoituksella alussa reippaampaa tahtia kun kunto edellyttäisi, ihan vain hyvän juoksuseuran vuoksi.

Eka vitonen taittui 20.06 pari seuraavaa vitosenpätkää jo tuntuvasti hidastelin vauhtia, ja vitoset taittuivat aikaan 20.54 ja 20.51
Neljäs vitonen sitten jo hidastui 21.22 siihen sitten viellä 1.1 kilometrin pätkä aikaan 4.37 
Armahtavan maaliviivan saavutin ajassa 1.27.49

Kilpailussa kun kierrettiin kaksi kertaa sama kierros, niin jälkimmäinen oli minutin ja viisitoista sekunttia hitaampi kun ensimmäinen,
Niin se alun hurjastelu jälleen maksatti veronsa.
Oma Garminini tänään sai juoksemakseni matkaksi 21.33 kilometriä, siinäpä ne omat kohellukset juoksuni osalta.

Tulokset:

Sijoitusten tasolla tasaisinta vääntöä käytiin 50 vuotiaiden puolikkaalla, tässä mitallikolmikko.



Nyt taasen väsyttää, ja on aika jopelo olo, ei jaksa nyt enempää.

torstai 9. kesäkuuta 2016

Kesäsäätä.

Myrskyä ja lumisateita.
Tämmöstä on Lapin kesä.
Pistää katselemaan ikkunasta viitsiikö edes lenkillelähtöä harkitakkaan.

9,6 2016 ja lunta.

Urheilullista mielentilaa voi pitää yllä lueskelemalla hierontojen välillä, uutta vastajulkaistua kirjaa urheiluvalmennuksen alalta.

Suosittelen.
Pitkiin aikoihin ei Suomenkielisenä ole tullut asiallista valmennukseen liittyvää kirjallisuutta, täsää nyt ihan tältä vuodelta uunituoretta tavaraa.

Paljonhan teksti nojautuu jo aikaisempiin tutkimustietoihin, mutta jotain uuttakin löytyy, ja ihan nykyurheilun huippujen valmennuksestakin,

Teksteissä paneudutaan kaikille osa-alueille urheiluvalmennuksen näkökohdilta, niin taidon, tekniikan, hermoston, ravinnon, elimistöntoiminnan ym. kohdilta.

Suosittelen luettavaksi kaikille urheilunharrastajille, niin vanhantiedon kertaukseksi kun uuden näkemyksen omaksumiseksi ja tietojen päivitykseen.

Itsekkin löysin kirjasta paljon mielenkiintoista tutkittavaa, vaikka olenkin ahkera erinlaisten lääketieteellisten tutkimusten ja valmennusmenetelmien ja opinnäytetyö tutkimusten lukija.
Minulla vain tuo netistä erinlaisten väitöskirjatutkimusten ym. lukeminen on vain aikaa vievää kielitaitopuuteiteni takia, googlen kääntäjällä tekstin ymmärtäminen vaatii jo jonkinlaista pohjatietoa asiasta, muuten ei välttämättä kaikki asiasta aukeaa.

Mutta nyt jatkan jälleen työpäivääni hierontojen muodossa.

tiistai 7. kesäkuuta 2016

Tuntis varmaan vauhdin hurmaa jos etanan ohittas.

Aamupäivän lenkilläni vauhti oli niin hidasta että lenkkipolkuni varrella olevat kivetkin häpeästä punasteli.

Vaatettakin piti olla, väsytti eikä minkäänlaisesta liikkumisen riemusta ollut tietoakaan.



Huomiselle ja ylihuomiselle onkin luvattu oikein myrskyä, vesi ja ehkä räntäsateitakin.
Hillankukat ei siitä tykkää, harmi jängät ovat ihan valkoisina hillankukkia.

lauantai 4. kesäkuuta 2016

Taparikollisen arkea.


Aamun lekki todisti taasen sen että pohjoisen poikia ollaan.
Lenkkivarusteiksi olin varannut pitkät trikoot, t-paidan, verkkatakin ja lippalakin sekä ohuet puuvillasormikkaat,
Ja paleli.
Oli kova kylmä pohjoistuuli, lapintuntureilla oli sadellut luntakin, että tämmöistä on pohjolan kesä.

No on muuallakin ilmoja pidellyt, Ranskanmaallakin on sadellut niin että Seinejoen pintakin on 7 metriä normaalia korkeammalla.

Meikäläisen syytähän sekin varmaan on, ajelen vanhalla autolla ja saastutan ilmakehän olen saanut käytökselläni aikaan otsoonikadon.
Taidan olla ihan taparikollinen,
Melkein aina olen vanhemmanpuoleisella autolla ajellut.

Mutta, mutta, taijan silti ajella viikonpäästä Tornioon juoksemaan RajaRunissa puolimaratonin.

Lisäilin tuonne pohjoisen juoksutapahtumiin, muutamia Norbottenin läänin juoksutapahtumia.

Mutta nyt kannibalismin harrastamiseen, on poronkäristys uunissa.

torstai 2. kesäkuuta 2016

Retkeilyjuoksua.

Tänään oli taasen vaikeuksia motivoida itseä lenkillelähtöön.
Aikani vetkutellessa lenkillelähdön kanssa, totesin ettei se ilman lisämotivaatiota onnistu, niinpä päätin ajella Vaatunkiköngään retkeilyreiteille, jospa se motivaatio siellä lymyilis.


Se vain tulee hintoihinsa, tuo lenkkeily jos joka lenkkiä varten pitää ajella motivaatiota etsiskelemään vähemmän liikutuilta reiteiltä.
Alkaskohan se tuo Hieronta Olavi Peura sponsoriksi juoksuharrastukselleni.?


No tuommoinen kiemura tuli, pitkospuita metsäpolkuja ja osa maantietäkin oli juoksualustana.


Vaatunkiköngäs oli lenkkini lähtöpiste.


Pitkospuita oli kiva juoksennella hillankukkia pongaillen.


Aurinko lämmitti mukavasti, paitakin tuli jo heitettyä pois päältä.


Suoniitty ja lato, ennen on jokivarsien ja soiden heinikotkin hyödynnetty.


Ladon edustalla oli hyvä vähän leputella jalkojaa, ja nauttia aurinkon lämmöstä.

Tuollaiset retkeilyreitit ovat kivoja, ei sitä monellakaan muuten tulisi suolle mentyä ulkoilemaan.
Suomessa taitaa prosenttuaalisesti maa-alasta olla eniten suota, muistan jostain joskus lukeneeni.
Joten Suomalaisena siihen on aina silloin tällöin tutustuttava.
Ja näin ennen hyttysiä ja sääskejä se on hyvä tehdä.

Se miten huomenna itsensä lenkille saa jää nähtäväksi.