Ei tule lunta.

 Pitikö lumisateita lähteä ihan vierailtamailta etsimään, kun ei Rovaniemellä lunta saada vaikka kohta on jo joulukuu.

Uuno Torressa 18.1 217

Se oli virallisten tietojen mukaan edellisenkerran lunta satanut Torreviejassa vuona 1926, ja taas sato.

Minulla oli tuolloin hammaslääkäriaika, hammaslääkärin vastaanottoapulainen kuitenkin muisteli että leijui se muutama lumihiutale ilmassa myös 1985, eli 32 vuotta sitten.

No oli miten oli, harvakseen kuitenkin lunta on noillaseuduin satanut.

En minä muuten siitä lumisateesta, mutta voisi kokeilla hiihtämistä.

Viimetalvena hiihtoyrityksiä vaivasi nuo poikkiolevat kylkiluut, eikä sauvoilla juurikaan muutavirkaa ollut kun varmistella tasapainon säilyminen, sauvatyönnöt otti kylkiluihin.

Nyt tilanne jo parempi, juoksua ei haittaa enää juuri nimeksikään, tiiä vaikka voisi hiihtokin luonnistaa.

Vaikka eihän nyt ole käsissä yhtään voimia jäljellä, joten sauvain mukanakantamiseksi se taitaa mennä nytkin.

Niitä lumisateita ootellessani lähenpä pienen hölkkälenkin köpöttelemään.

Päivällä sitten tv:töllötystä, Rukalla ne hiihtää,  Kläbö ja koko Norja hallitsee miesten hiihtoa, Ruotsi vähä pyristelee vastaan etenkin naisissa, kun se Johaug lopetti,

Normipäivä.

 Tämäkin päivä alkaa olla illassa, ja päivä oli ihan normipäivä.

Aamun avaukseni on aina aika samanlainen, kello neljän ja viidenvälillä kaksi jänismotillista kahvia.

Senjälkeen nettiselailua mitä yönaikana on tapahtunut, tai jäänyt tapahtumatta.

Niinä päivinä jos juoksemassa yritän käydä, köpötelemäänlähtö tapahtuu yleensä kello seitsämän aikoihin.

Tänään jaksoin hiippailla tunnin ja viisikymmentä minuttia, kilometriä tuli vaivaiset seitsämäntoista.

Loppupäivä menikin sitten toipumiseen, tv:tä töllötellen, vasta kello kuudentoistaaikoihin senverran jaksoin että sain kaupasta ruokatarpeita haettua ja jotain syötävääkin värkkäiltyä.

Aika tavallinen normipäivä....

Nyt viikonloppuna, huomisesta alkaen onkin talviurheilulajien seurantaa Rukalta, siis töllöttimestä.

Saapa nähdä onko Suomalaisista monikaan kykenevä kisaan, tuntuu tauti ja vaivat kaatavan porukkaa aika laajasti.

Niin ja pelaahan ne jalkapalloakin tuolla maailmalla.

Miten lie potkupallonlaita Rovaniemellä, kuulostaa että on rahat loppu ja velkaakin ihan riittämiin, ja liekkö rahoista osa vielä mennyt vääriintaskuihinkin?..

No ei se minua niin tuo potkupallo kiinnosta.. Oli miten oli..

Aurinkomielessä.

Tänään aamupäivällä sumuisessa ja pimeässä töpötellessäni omaa lenkkiäni, 

oli aurinkoinen Espanja mielessä.

Kotiin päästyä kiinnostus heräsi, paljonkohan olen Espanjanmaalla kilometrejä juossut.

Ei kun laskemaan, vaikka se kyllä kova urakka olikin, olihan siihen selattava harjoituspäiväkirjaa 37 vuoden ajalta.

Kilometrejä Espanjassa on tullut juostua 12 577

Joista kilpailuissa 1133 kilometriä, ja kilpailuja määrällisesti 83 kappaletta.

Suurinosa Espanjan juoksuistani (10 882 km), on suoritettu Torreviejassa ja sen lähikaupungeissa.

 Espanjan kilpailuni:

Torreviejan puolimaraton 2007, minä no:250

Mut ulkomaan 'leirikilometrit' ovat lähes Espanjanmäärissä.

Lisäksi niihin pitää lisätä kisakilometrit Ruotsin ja Norjanpuolella, sekä ko. maihin tehtyjen lomamatkojen yhdeydessä juostut kilometrit.

Niin ja työskentelinhän minä aikoinaan yhteensä noin 9,5 kuukautta Norjanpuolella.

Tuli silloinkin jonkinverran kilometrejä juostua, vaikka pitkät työpäivät ja laiskuus rajoittivatkin juoksuharrastusta.

Joten on useampia lenkkikenkiä vieraissa maissa kulutettu, ja onhan niitä sieltä kyllä hankittukkin.

Mitenhän se on? onnistuisikohan se Torren kilometrien ja vaikka kisojenkin määrän nosto 2023?. Toivottavasti.

Tänään ei jaksanut kuvata.

 

RDS:n marraskuun talvisarjajuoksu.

Tulokset:

Liian nopea.

Olen aina pitänyt itseäni kestävyystyyppinä, mutta kesällä kuvatessani hävittäjen lentoja totesin että olenkin nopeustyyppi.

 Lähes kaikissa kuvissa olin ollut liiankin nopea, eikä kokokuvaa koneesta taaksejäävineen ilmavirtauksineen ollut suurempanakuvana muistikortille jäänyt.

Sokealla kuvaajalla juoksijan kuvaansaantikin on työn ja tuskan takana, tai ainakin niitä otoksia pitää ottaa runsaasti, että edes joku kuvausalueella on kun laukaisijaa painaa.

Ei se ole hääppöstä sokean elämä.

Ei tiiä näkevä kuinka pieni kuoppa voi olla huononäkösen kohtalon kuoppa.

Eilisen lenkin jälkeen laastarointia riitti, molempien polvien osalle.

Kävisin minä ulkonakin, jos..

 

Kaikki konstit on otettava avuksi että edes jonkinlaisen hymyn kasvoille saisi taiottua.

Ei saa itseään ulos taiottua, pimeys ja talvinen maisema masentaa.

Aika heikoilta näyttää tämänvuoden maratontilasto, Suomessa ja niin myös Lapissa.

Suomessa kahden ja puolentunnin alittajia vain 4 miestä ja yksi nainen.

Eikä kolmentunnin alittajiakaan kun 186, juoksijalehden maratontilastosta katsottuna.

Tilastopaja on kyllä yhden kahen ja puolen alittajan enemmän saanut, mutta kyllä Sebastian Conrad Håkansson (2:23:57) on aito norski, ja edusti Oslonmaratonilla Norjalaista Svorkmo seuraa.

Ei ole Lapin tilastokaan kovin lohdullista luettavaa, vain neljä kolmentunnin alittajaa löytyy.

Tietysti vuotta on jäljellä vielä toista kuukautta, mutta tuskin kovin moni enää tällevuodelle maratonille starttaa.

No muistutukseksi, lauantaina juostaan talvisarjaa Rovaniemellä.

Kyllä minäkin juoksisin, jos, jos, jos...

Menisin vaikka kisaankin, jos, ja jos...

"Kaikki syyt paitsi kuolema, ovat tekosyitä"

Tässä kympin kisa Elchen kaupungin Vinalopo joen rantapenkereellä, joskus takavuosina.