Vuosi 2017 alkaa olla takanapäin, jos
tarkastelisin vuotta oman liikuntani kannalta,
tuli huono vuosi.
Juoksua vuodelle tuli 2033 kilometriä, joka
tekee päivääkohden vain 5,5 kilometriä.
Näin vähän juoksukilometrjä on
ollut viimeksi vuona 2008 kun akillesjänne katkesi (275 km).
Jos tuota akilleksen katkeamisvuotta ei
huomioitaisi pitäisi mennä 41 vuotta taaksepäin, vuoteen 1976
asti, että pienemmäksi vuotuiset juoksukilometrimäärät ovat jääneet kun kuluneena vuona.
Harjoittelua viimevuodelle tuli 533 tuntia, keskimäärin 1,5 tuntia päivässä.Pitkää kakkua lusitaan.
Tasaluku syntymäpäivät lähestyy 3.1 2018
Silloin olen 25 000 päivää vanha
Silloin myöskin täyttyy 600 000 tunti
elossaoloa.
Kyllä tuommosten päivien määrää
on raskasta kantaa tämmöisillä harteilla.
Jos arvioisin monenako päivänä
elämässäni olen lenkillä käynyt, arvioni asettuisi noin 14–15
tuhannen luokkaan.
Lapsena olo ja elämän alkuajan
kiivaat työvuodet + vammat vähentävät päiviä.
Tarkkaa kirjanpitoa lenkkeilystä on
tallessa noin 42 vuoden ajalta.
Näiden laskelmien perusteella
juoksulenkkeilyä on takana 198-200 tuhatta kilometriä.
Kokonais harjoittelutuntimäärän
arvioisin ylittävän 20 000 tunnin määrän kun mukaan lasketaan,
juoksut, hiihto, pyoräily, kuntosali, yms. kunnon urheilu.
Nuorempana lenkkien pituus ei juuri
koskaan alle 12 kilometrin jäänyt, yleisimmin 18-21 kilometriä ja
vauhti lenkillä ainakin kesäisin useimmiten oli neljää minuttia
tai vähän alle.
Nykyään normilenkki on jo hyvä jos
10 kilometriä ylittyy ja vauhti kuuden minutin rajan alittaa.