Siihen asti on kivaa, kun enää ei ole kivaa.

Olen oma itseni vain silloin kun olen lohduttoman onneton. (Franz Kafka)

Joulu on kärsitty, muutama päivä jäljellä ja sitten vaihtuu uusi kärsimysten vuosi.

Minä olen vissiin ollut niin kilttinä, että joulupukki toi paketin jo paripäivää ennen aattoa.

Yritin palauttaa lahjan, ja kertoa etten niin kiltti ole ollut että lahjoja ansaitsen, mutta pukki kirmasi karkuun ja sanoi, 

"Olet mitä parhaassa iässä saamaan tällaisen lahjan".

Avattuani paketin suupielet vetäytyi kyllä alaspäin.

Vielä näin vuoden parina viimeisenä viikkonakin ikäviä yllätyksiä tuli terveyspuolelle, kaukaa menneisyydestä.

Tämän tautiasian suhteenhan me ennen vuotta 1950 syntyneet olemmekin myöhemmin syntyneitä huonommassa asemassa..

Tälle vuoden lopulle on vielä pari lasarettipäivää ohjelmassa, eikä tahti hidastu vuoden vaihduttuakaan, jokaviikkoisilla lasaretti käynneillä uusivuosikin käynnistyy.

Ei oo kiva olla vanha, sairaudet käy kimppuun kun rakkikoira.

Suosittelen kaikille ennen ikääntymistä hankkiutumaan eroon elämästä, niin on parasta.

Kovaa oli meno Suomessa kolmekymmenluvullakin tuberkuloosi tappoi keskimäärin yhden henkilön joka ainut tunti.

Tuli vain mieleen, kun lueskelin sivustoa, tuberkuloosi.fi.

🌞🌞🌞🌞

Jos nyt sitten jotain positiivisempaakin yrittäisi keksiä.

Vaikka nyt se että, minäkin olen ollut joskus nuori.

Joskus -60 luvun alun ensimmäisinä vuosina, ikä hiukan toisella kymmenellä.

Joulun pyhinä tuli selailtua tilastokeskuksen sivuja, minulla on tapana seurailla tilastojen kautta kuinka Suomi makaa, ja tulee ihmiselle niin tutun 'musta tuntuu' ajatteluun niitä korjauselementtejä.

Vuona 2022 kuoli 63 219 henkilöä, syntyneitä oli 44 951 henkilöä.

Yleisin kuolinsyy oli sydän ja verenkiertoelinsairaudet, seuraavana kasvaimet, ja kolmanneksi suurin ryhmä dementia ja alzheimer, neljänneksi suuri tappaja olikin sitten covid 4349 henkeä.

Alkoholin kulutus 8,9 litraa 100% alkoholia jokaista yli 15 vuotiasta kohden.

Tosin on siinä luvussa turistienkin hörppimät janojuomat.

Sillä saralla meikäläinen ei ole oikein kunnostautunut, taitaa olla elämänvarrella reippaasti yli neljäsataa litraa 100% alkoholia jäänyt kaatamatta kurkusta alas.

Tupakanpolttajia Suomen kansasta on enää 11 %, se on hieno suuntaus.

👍 Ja sitähän meikäläinen ei ole harrastanut koskaan.

Olen vapaa ajallani aina ollut enemmänkin liikunnallisiin harrastuksiin taipuvainen.

Samoin kaikenlaiset käsillä tekemiset, niissä aika vierähtää mukavasti.

Samoin myös sellainen oleskelu ja kuljeskelu, onhan se mukavampaa kun aistit ei ole jollain kemiallisilla aineilla kyllästetty.

Hyvää joulua.

Blogini vaikenee joulunajaksi.

  HYVÄÄ JOULUA !  kaikille blogini lukijoille.

Oma läskikin on lisääntynyt joulukuussa.

Oma painonikin on nousussa, joulukuunalun 'puukotuksen' takia,

liikunta on ollut lähinnä tv:n kaukosäätimen painelua.

Sellainen liikuntahan aiheuttaa vain läskinlisääntymistä.

Ihmiset joulunaikaan mässäilee, ja painokin nousee.

Otin ihan tämöisen nykyaikaisen laskuvälineen laskeakseni kuinka se  kymmenen kilon laihduttaminen sitten lisää CO2 päästöjä.

Jos ihminen laihduttaa kehostaan 10 kiloa rasvaa, uloshengitettävää hiilidioksidia muodostuu 28 kiloa.

Oikealla autolla, siis bensa autolla, tuohon CO2 määrään saa ajella n. 300 kilometriä.

Ihan pirruutani panen tähän vanhaa tietoa, siksi ko olen itekkin niin vanha.

 Siinä ne pahimmat ilmakehän hiilidioksidin lisääjät.

Ihan pakko panna tähän kuva hiilidioksidin tuottajista Tervolassa 2018. 

Koska kesäinen kuva on saatava tähänkin päivitykseen.

Pula-ajan juoksuja, rintanumerotkin noin pienikokoisia.

Kohden piteneviä päiviä.

Päivä alkaa olla lyhimmillään.

Muutama kilomeri pohjoisensuuntaan napapiirille, siellä ei tänään päivää enää ole.

Mutta siitä se sitten lähtee homma etenemään.

Tammikuun viimeinen päivä, ja Rovaniemelläkin päivä on jo elukkapitkä, yli kuusituntia.

***

Näin joulunaikaan kustantaisi viikko Rovaniemellä, hotelli + lennot Helsingistä edestakaisin n. kymppitonnin.😟

Trivagolla katselin hintoja, tosin hotellin joutuisi vaihtamaan useastikin viikonaikana, on näet täyttä.

Sillä hinnalla kirkkaasti elelee yli puolivuotta Torressa matkoineen.😎

Ei ymmärrä kuka ja miksi haluaa tänne???

No minulla ymmärryksen kanssa on vaikeuksia monessa muussakin asiassa.

***

Tänä aamuna päätin että tuon vanhimman ja heikkotehoisimman kannettavan käyttöjärjestelmä on päivitettävä pois windows xp järjestelmästä.

No se Linux järjestelmähän tuli koneen käyttöjärjestelmäksi, kun siihen ei rahapussia tarvitse raottaa.

Kone on 86 bittisellä järjestelmällä toimiva, joten sekin rajoitti sopivan Linux vaihtoehdon valinnassa.

Itse käyttöjärjestelmän asennus on minulle tuttua puuhaa, olen niitä aikaisemminkin vanhoihin koneisiin asentanut.

Mutta kyllä koko prosessi, käyttöjärjestelmän imurointi, dvd:lle polttaminen ja itse asennus vei aikaa enemmän kun päivässä on pituutta tällä hetkellä.

***

Pimeiden talvipäivien piristykseksi kesäinen kuva RDS:n porukasta, Veteraanien Pohjoissuomen mestaruuskilpailuista Oulun Kaukovainiolta (1993).

Siihenaikaan halukkaita kisoihin lähtijöitä löytyi helposti linja auton lastin verran.

Onko kallonsisällä järjellistä elämää.

Pakkaskelikin lauhtui ihan siedettäväksi, mutta vähät se lohduttaa, kun pimeyden keskellä joutuu aikaansa kuluttamaan.

Joulu lähestyy, meikäläistä tympii, ja sekin niin luonnolleni ottaa, etten koskaan ole päässyt juoksemaan 'kotikaupunkini' pääkallojuoksua.

Päivän kauppareissun päätin tehdä tuonne etäämmällä olevaan Lidliin, että saan päivälle kävelyä yli viisi kilometriä.

No niin se kauppareissu.

Kun pääsin kaupan ovelle huomasin, rahat ei ole mukana.

Per är kele, ei kun kotia ja myöhemmin tein uuden kauppaan menoyrityksen, nyt City markettiin ja rahojen kanssa.

Sitä se dementia teettää, mutta tulihan päivälle kävelyä täysi kymppi.

Paljon tuolla kaupungilla turistia näkyy, eikä juurikaan Suomenkieltä kuulu.

Kyllä sitä ulkomailla esiintyy runsaasti kallonsisäistä vikaa.

Ei kai kukaan täysjärkinen tänne, pimeyteen ja pakkaseen keskelle kaamosta?. 

Maratonkatsaus 2023

Maratonvuosi on ollut maailmanlaajuisesti tarkasteltuna kova.

Varmaan osaltaan on vaikutusta ollut edelleen nopeammiksi kehittyneissä juoksukengissä.

Naisten ME, Tigst Assefa 2:11:53

Miesten ME, Kelvin Kiptum 2:00:35

Näin ne maailmanennätykset nyt kirjoitetaan, ja kovia ne on.

Suomessa naiset vuodenaikana kohensivat SE:tä kahteenkin otteeseen, 

ja kahden eri juoksijan toimesta.

Alisa Vainio 19.2 Sevillassa SE 2:27:26

Camilla Richardson 3.12 Valenciassa SE 2:24:38

Miestenpuolella ei niin hyvin, SE:stä jäätiin 7 minuutin 34 sekunnin päähän.

Panen tähän Suomen harrastemaratoonareiden osalta kaavion, miten siellä on edetty vuosien kuluessa.

Kaavion saa suuremmaksi 'klikkaamalla'.

🏃🏃🏃🏃🏃🏃🏃🏃🏃🏃🏃🏃🏃🏃🏃

Omat päivät ovat kuluneet lähinnä tv:stä urheilua seuraten, ja pikkusen huolestuttaa Suomen hiihto.

Niin ja ampumahiihto.

Ollaankohan fluorittoman voitelun loputtua vähän ongelmissa, vai onko koko hiihtojoukkue vielä hiukan keskenkuntoisia?.

Nuoret yhdistetyn ja mäkihypyn naisurheilijat ovat hiukan parantaneet edellisten talvien tasostaan.

Nyt kakkosaamukahvin hammasta pakottaa, pitänee vetäytyä keittiötä kohden.

On se ihminen sitkeä otus.

Kannattaa katsoa.

Katselin areenasta ohjelman "Invisible Demons" tuhon merkit.

Ei voi käsittää kuinka ihminen voi elää tuommoisessa paikassa, ja säilyä vielä hengissäkin, ainakin vähänaikaa.

 

Ikävää aikaa tämä pohjoisen Suomen päivätön päivä, mutta sellaista on Intiassakin.

Ei hyvältä näytä.

Itellä kun ei näköä juurikaan ole, eikä tällaista infrapunavalon näkökykyäkään, 

joka poroilla on, on se kumma vaikka sukulaisiahan me.

Joulun kukka sinnittelee vielä hengissä, vaikka valoa sekin varmaan kaipaisi.

Vaihtoehtoja elämässä.

 

Illalla syödään loimulohta, tai sitten käristemakkaraa.

Ainahan ihminen voi valintoihinsakin vaikuttaa, ei tosin kovin paljon, jos on syntynyt neljäkynnenluvulla Lapin syrjäiselle maaseudulle.

Ei toki voi valittaa omaa osaansa, oli yleinen toteamus kun vierailin aikanaan Kunta Kinten vankilasaarella Gambiassa.

Saarelle kerättiin Amerikkaan vietäviä orjia.

No yhden valinnan elämässäni olen tehnyt jota en koskaan ole katunut, kestävyysjuoksun ja ihan kilpailumielessäkin, tosin vain kyläkisatasoilla.

Tässä kuvassa kilpailuaamun aamupala Tunisiassa 1988

Eli tässä olen vielä 39 vuotta nuori, ja valmiina juoksemaan puolimaratonin ennätykseni (1:09:14),

 jota varmuudenvuoksi myöhemmin parikin kertaa sivusin.

Kisareissu oli kaikin puolin erikoinen, varustekassiani ei löydetty säilytyksestä, ja niinpä matkustelin bussilla pimeässä illassa kohden kotikaupunkiani, palkinnoksi saadussa parinumeroa liianisossa nahkatakissa ja urheilushortseissa, vähän hävetti.

Pelastukseni oli että rahat ja passi oli juostessa mukana vyötäröllä olevassa pussukassa.

No maailmalla tapahtuu, kokemuksia on tullut myöhemminkin.

Vaikka olen jo ikäloppu, vieläkin juokseminen ja kilpaileminen kiinnostaisi.

Tässä RDS:n juoksuporukkaa Torniojokilaakson ympärijuoksussa 1997

Suurin osa porukasta vielä elossa on, ja moni hyvässä hapessakin, mutta ei kisojen starttiviivoilla enää näy.

Aika tekee tehtävänsä, ja juoksemista estäviä vaivoja ilmaantuu vähän jokaiselle.

Itse ajattelen, jos sairaudet sallii, ja nuo remppaleikkaukset auttaa, niin kyllä minä ensikesänäkin...

No saahan sitä ajatella...

Elämä on, mutta ei laiffii.

Vanhana voi vain harmitella sitä mitä ei tehnyt nuoruudessaan, kun se olisi ollut vielä mahdollista.

Elämä on menetettyjä mahdollisuuksia.

Nyt kun omaliikunta on tv:n tuijottelun lisäksi olohuoneen ja keittiön välistä kävelyä, tuntuu aika ähkyltä tuo olo.

Eilinen meni ampumahiihtojen ja ist.tv:n SM nyrkkeilylähetyksiä katellen.

Tälle päivälle ski classcik hiihtoa, ampumahiihtoa ja ennen kaikkea EM-maastojuoksu kuuluu päivän urheilu ohjelmiini.

Huomiseen omaan liikuntaani kuuluu kävely letkunpoistoon.

Vanhetessa nuo liikkumisen rajoituksetkin lisääntyy.

Tästä yleistä vanhenemisen biologiaa, jolle kukaan meistä ei voi mitään, korkeintaan voi yrittää hidastaa etenemistä.

Eläimetkin on kiinnostuneet urheilusta.

Norjassa lenkinjälkeen kun pysähtyi jostain aina ilmaantui vuohia ja lampaita tervehtimään.

Taka ajatuksiakin niillä taisi olla, hikisestä ihonpinnasta suolan nuoleminen.

Vaikka tykkää ne muutenkin jututtaa ihmisiä.

Intiassa vesipuhvelit oli kyllä jänniä, kävellen kun kulki ohi ne ei välittäneet yhtään, mutta kun juoksi, silloin ne hölkkäsivät katsomaan outoa ihmettä.

Kulkukoirista voisin vaikka kirjoittaa paksun kirjan, ne on aina minut adoptoineet laumaansa, ja usein juoksulenkeille lähteneet mukaan.

Olenkin aina sanonut kyllä rakki rakin tuntee.

Ja eihän parempaa lenkkiseuraa olekaan kun vierellä hölkäävä koira.

Elämä edessä.

Ei siis nyt, mutta tässä kuvassa.

Tässä alle kolmekymppisenä Thames joen maisemissa, silloin oli vielä tukkaa päässä, ja uskoa että elämä on kiva asia.

Silloin ei kännyköistä eikä internetistä ollut tietoakaan, kartasta näki suunnan minne suunnistaa, ja ihan ilman lasejakin.

Toisin on nyt.

Evoluutiohan muokkaa ihmistä tarkoituksenmukaiseksi.

Sadoissa ja tuhansissa vuosissa olemme muuttuneet ulkoisilta olemuksiltamme kulloinkin tarvittavaan suuntaan.

Tulevaisuudessa ihmisen peukalot ja etusormet ovat vain teräviä piikkejä, jotta niillä voi kännykän kosketusnäyttöjä hyvin tökkiä.

Minussa evoluution vaatimat muutokset ovat tulleet näkyviin jo muutamassa vuodessa.

Muutos näkyy jo vasemmankäden etusormessa, vaikka yritän puhelimenkäyttöä karttaa kun ruttoa.

Tai sitten se on tuon käden hermovamman syytä, joka tuli autoilijan ajaessa päälleni suojatiellä, reilu parivuotta sitten.

Niin jouluihminen.

Punainen on joulun väri.

Olen niin jouluihmisiä että näin joulukuussa kusenkin vain punaista kusta, ja oikein kivun kanssa väännän tulemaan.

No niin... Joulu on mielestäni vuoden ikävintä aikaa.

Omat vuoden liikunnat on suoritettu, vuodelle 2023 tuli:

Pyöräilyä      243 km

Hiihtoa         147 km

Juoksua       3127 km

Kuntosalia   143,5 t

Harjoittelua yhteensä  468 t

Katselin tuossa myös Lapin maratonin ja puolimaratonin tilastoa, vuosihan ei vielä ole lopulla, mutta ei taida kuitenkaan enää parannuksia olla tulossa.

Maratonilla tuli vain kuusi kolmentunnin alitusta.

Puolikkaalla ehkä vieläkin huonommin vain kolme 1:20 alitusta.

Täytyy mennä taaksepäin aina vuoteen 2015 kun viimeksi on yli kymmenen (11) kolmentunninalitusta maratonilla.

Eniten kolmentunnin alittajia Lapissa on ollut 1984 silloin 28 rajan alitti,

Tältä se näyttää tuolla pitämässäni tilastossa Lappilaisia maratoonareita. 

Se urheilunosalta tältä päivältä.

Iltalehdestä tänään luki että Rolstigen Norjassa, on yksi Euroopan vaarallisimmistä teistä.

Voihan se talvikeleillä ja isommilla autoilla vaarallinen ollakin, tai niin ei sille tielle henkilöautoa isommilla autoilla tainnut ajo-oikeutta ollakaan.

Kesäkelillä 1982 kun siellä Honda Acordin kokoisella autolla liikuin, ei mitään vaikeutta tiellä ollut, kunhan ei tiukimpiin mutkiin tunge kahta autoa yhtä aikaa.

Jossain Norjassa -82 Heinäkuussa.

Iltapukunaiset ja hännystakkimiehet.

Tänään pitkään läninkiin pukeutuneet naiset lakeri kenkäisten pingviinimiehineen tepastelevat shamppanjalasit kädessään linnanjuhlissa.

No näillä porukoilla ei osaa eikä arpaa ole Suomen itsenäisyyteen, ovat vain itseään maankermana pitäviä.

Tässä kuvia meille itsenäisyyden hankkineiden ajalta.

Sota on julmaa, kiitokset ja kunnioitus kaikille sodanajat kokeneille ja meille oman itsenäisen valtion hankkineille.

*******

Suomen kansasta nykyään on 1,2 miljoonaa ylipainoisia ja yli puolet kansasta on vyötärölihavia.

Yleisin kuolinsyy Suomalaisilla on sydän ja verisuonitaudit, hyvänä kakkosena syöpätaudit, ja syövistä keuhkosyöpä pitää edelleen ykköspaikkaa.

Ruotsalaistutkimuksen mukaan, lapsuus ja nuoruusajan ylipaino, altistaa vielä aikuisiässä ja vanhuusiässäkin eri syöpätautien sairastavuuteen.

Joten helppo ja makea elämä, ei sekään aina hyväksi ole.

********

Omasta olosta sanoisin, "Olo on kun osuuskaupan hevosella".

Sellaisen sanonnan nuoruudesta muistan, en kyllä tiedä mitä se tarkoitti, mutta jos hevosen olo oli kun minulla nyt, ei se hevosellakaan hääppöstä ollut.

Itsenäisyyspäiväviikko.

Viikko alkoi maanantai aamuna leikkaukseen menolla.

Kotona taas.

Tuolla sairaalanpuolella tuli vierailtua.

Kävin tuolla heräämönpuolella vähän sykkeen alarajahälytyksiä vinguttamassa.

Tiistai iltana vaihtoehtona oli jäänti vielä sairaalaan, tai katetrin kanssa kotiin pääsy.

Valitsin kodin, sairaalassa oli niin sairasta porukkaa.

Se on huomenna itsenäisyyspäivä.

Espanjassa on myös juhlapäivä, perustuslain päivä.

Sitä tietysti juhlistetaan juoksukilpailuilla, mm. Guardamarissa juostaan.

Itsekin olen siellä useasti kilpaillut. 

 Siinnäkin on ihan juoksuhaluisen näköistä joukkoa.

 Torreviejassa talvisin viihtyvää porukkaa.

Minulle ehdottelivat seuraavaksi kuukaudeksi korkeintaan hidasta käveleskelyä.

Varmaan toteutuukin keittiön ja olohuoneen sohvan väliä kulkiessa, tv:tä tuijotellen.

Ei muuta kun hyvää itsenäisyyspäivää, juosten tai ilman.

Upeeta mahtavaa.

Valencian maratonilla juostiin lujaa.

Camilla Richarsson kovaan SE-tulokseen 2:24:38

En ole vielä kaikkia Suomalaistuloksia nähnyt, mutta ei kovanluokan tuloksia muita ollut.

Tänä aamuna sitten tuli kiire aamulenkille, heräsin kyllä kolmenaikoihin, mutta siinä kaikenlaista värkkäiltyäni huomasin kellon käyneen jo yli kuuden.

TV:stä alkoi yhdeksänaikaan suora lähetys Valencian maratonilta, ja sitähän piti tietysti ennättää katsomaan.

Minun lenkkini oli ajallisesti kaksi tuntia ja pituudeltaan 19 kilometriä, ja kyseessähän oli minun tämän vuoden viimeinen juoksulenkki.

Näinhän ne ovat minua ohjeistaneet loppuvuoden osalta.

Juoksulenkin jälkeen hiihtojen seurantaa tv:stä, ei vain Suomalaisten alkuvuoden hiihtelyissä kovin hurraamista ole ollut.

Naisten yhdistetyn valopilkkuna on tosin ollut vasta 16 vuotias Minja Korhonen.

Huomenna onkin sitten erinlainen päivä.