Pitää taasen muistuttaa.

Pitää taasen muistuttaa RunRepeat on hyvä sivusto, juoksijan käydä kuolaamassa. 

Käyn useinkin sivustolla katselemassa uusimpien juoksukenkämallien esittelyä ja testejä, sivustolla ei vain päälisinpuolin esitellä kenkiä, vaan tutkitaan myös mitä ne sisällään pitää.

Myöskin tutkitaan minkälaiseen juoksutyyliin kenkä parhaiten sopii, ja vähän hintavinkkiäkin sivustolta saa, mihin hintaan kenkää löytyy.

Ja luonnollisesti sivun voi googlekääntäjällä kääntää Suomenkielelle, niin on joustavampaa tutkia kengän testejä.

Siinä taasen ilmainen mainosvinkki sivustolle, ja juoksukansalle.

Itsehän enää en kisakenkiä tarvitse, mutta on se kiva seurata kenkien kehittymistä aina vain paremmiksi ja paremmiksi.

Itse olen harkinnut...

Pitäisikö liittyä kuntosalille, ulkoliikuntaa ei juurikaan näin talviakana tule tuon näkökyvyttömyyden takia..

Pitää nyt kuitenkin vielä odottaa tuo koepalajuttu, ja siitä toipuminen,, ja tietysti se mitä niissä näkyy.

Tietysti sekin... kuinka sitä on sidottuna tutkimuksiin ja hoitoihin, vai olisiko sittenkin uskallusta vieläkö kerran pienen talvenkatkaisureissun tehdä.

No se taitaa olla vain utopiaa..

Tänään pitäisi kävellä apteekkiin, lisä lääkeitä silmänpaineeseen hakemaan, josko nyt löytyisi sellaista jota pystyisi käyttämään. Travtanin lisäki.

Tulikohan piirinennätys.

Tänään oli ihan talvinen tunnelma, pakkasta 9 astetta ja aurinko paistoi kirkkaasti, tai ainakin se tuntui siltä kun maa oli puhtaan valkoinen, kun kävelin laboratorioon.

Piti käydä verikokeessa PSA arvon mittauksessa, tuloksethan ovat tupanneet olemaan ihan ennätyskorkeita, tuleekohan taas uusi ennätyslukemani.

Huomenna sitten pitää käydä kusipulloja viemässä.

Eilen puolestaan LKS:ssä kävin näkökenttätutkimuksessa ja silmänpainemittauksessa.

Ensiviikolle ovat tilanneet minut LKS:ään  pistooliammuntojen elävänmaalin ampumatauluksi, on taasen aika ottaa näytepaloja.

Näissä merkeissä paljoltaan marraskuu menee.

Muuta liikuntaa ei sitten viitsi harrastaa, kun nuo tietkin ovat jo jääpinnalla ja näkörajoitteiselle kaatumavaara suuresti kasvaa.

Pitänee kaivaa nastalenkkarit esiin, kävelylenkkejä varten.

Kaatuminen johonkin?, en tiedä mihin kaaduin, eikä aikaa ollut jäädä sitä ihmettelemään, oli juoksukisa menossa.

Tuon kaatumisen tulkitsin ensimmäisen kerran johtuneen huonontuneen näön vuoksi.

Oliko siinä tiellä jotain estettä, vai oliko se jalkakäytävän reuna, liikennemerkki, vai mikä lie, johonkin minua kovempaan kuitenkin törmäsin.

En siinä kisanjälkeen ensiapuun viitsinyt mennä, olisivat mihin lie sairaalaan ommeltavaksi kuljettaneet.

Seuraavana aamuna piti sitten vetäytyä paikaliseen terveyskeskukseen, kun tuota verenvuotoa oli yölläkin ollut ja tulehduksen oireitakin oli.

No ei sitä enää voinut ommella, sain antibiotit ja viikoksi jokapäivä siteenvaihtoon ja haavanpuhdistukseen.

No nyt se asian tärkein pointti.!

EU kansalaisena hoidon sain samanlaisella hinnottelulla kun Espanjalainen sen saa.

Elikkä:: Lääkärikäynti ja viikon hoitajanluonakäynnit tasaraha 0 €.

Antibiotit tosin maksoivat, 1 euro kuusitoista centtiä.!!

Tosin Espanjalaisella eläkeläiskortilla maksettavaa olisi ollut vain 23 centtiä.

Tuo 93 centtiä ylihintaa lääkeestä, se on korventanut mieltä kohta seitsemän vuotta.

Nyt olen päättänyt, kestän sen kun mies... Enkä enää murehdi niitä 93 centtiä.

Talvi tekee tuloaan.

 

Tänään veti maan valkoiseksi, jokohan se tekee talven?

Ainakin säätieteilijät ova kylmenevää ennustaneet.

Rautaviesti Raahesta Ouluun 75 km.

Minäkin kerkesin olla mukana 1987 ja 1988 Tornion Pyryn joukkueessa.

Myöhemmin kisa järjestettiin vuorovuosin Raahessa ja Oulussa, niissäkin viesteissä ainakin parissa olin mukana, mutta kisa ei enää ollut mielenkiintoinen, ja menetti huippujoukkueidenkin kiinnostuksen tapahtumaan.

Niin taas tapettiin yksi hyvä tapahtuma.

1987 Pyryn aika oli 4:00:27 ja sijoitus kolmas.

Joukkueessa juoksivat, Jorma Salmela, Arto Vanha, Erkki Anundi, Vesa Kähkölä, Minä, Jarmo Rundgren, Raimo Tolonen, Juha Juopperi

1988 Pyryn aika 4:01:06  ja sijoitus neljäs.

Itselläni oli kummassakin juoksussa sama 10,1 km osuus juostavana.

 -87 aikani 32:47  ja  -88 aikaan 31:32 

kumpanakin vuotena olin osuuteni kolmas.

Minulla ei vuoden -87 osuuskohtaisia aikoja/sijoituksia eikä lehtileikettä ollut.

Ja tästä vaikka hyvää tekoäly musiikkia.

Maratonin loppuajan ennustaminen.

Maratonin viimeisellä kilometrillä
ja molemmat jalat yhtä aikaa ilmassa

Itselläni aikoinaan kun maratoneja juoksin, määritelmänä mihin aikaan maratonilla on mahdollisuuksia käytin puolimaratonin tulosta.

Minulla toimi aika hyvin määritelmä 2 x puolimaratonin aika + 10 minuttia. 

Mutta eihän se aina aina ihan riittänyt.

Panen tähän vertaukseksi (selityksin) maratonin / puolimaratonin vuoden parhaan ajan, siltä ajanjaksolta kun maraton alle 2:35 kulki.

Vuosi   Ikä      ½ tulos       Maraton

________________________________

1981    32 v.    1:16:46       2:34:07

1982    33 v.         -             2:34:47

1983    34 v.         -             2:37:07

1984    35 v.    1:11:02       2:33:31

1985    36 v.    1:10:30       2:30:36

1986    37 v.    1:09:17       2:34:47

1987    38 v.    1:09:55           -

1988    39 v.    1:09:14       2:29:54

1989    40 v.    1:12:05           -

1990    41 v.    1:09:31           -

1991    42 v.    1:09:14       2:30:22

1992    43 v.    1:10:20       2:47:22

1993    44 v.    1:10:29       2:34:11

Ja sitten säälittävä, seli, seli, seli, osio.

Yleisesti ottaen, puolikkaita vuodessa tuli runsaammin juostua, joten niitä onnistumisiakin helpompi saada, maratonilla enemmän vaikuttaa reitti ja sääolosuhteet kun puolikkaalla.

Vuodet 1981 - 1983 silloin ei vielä puolikas ollut yleisesti juostava matka, juostiin kahtakymppiä ja piikkiä.

1983 Napapiirin maratonilla selvisin voittajana maaliin, mutta kesän kilpailut oli sitten siinä, seuraavana päivänä todettiin säären rasitusmurtuma.

1987 maraton jäi juoksematta, pyöräillessä kaatuessa katkaisin lapaluun ja solisluun välisen siteen.

1989 Leikkasin kulmahiomakoneella vasemmanjalan isonvarpaan jänteen poikki. Vaati kaksi leikkausta ja kaksivuotta jalkapöytä turposi pitkällä lenkillä, 

mikä esti 89 ja 90 maratonia juoksemasta.

1992 Buudenissa maratonilla helle ja ukkoskeli, jouduin kävelemään 40 km 41 kilometriin, jonkinlainen lämpöhuimaus, en pystynyt juoksemaan suoraan vaan ojanpenkat kutsuivat, kun yritin juosta.

Nykyään Lapinläänissä juostaan vain yksi puoli ja kokomaraton vuodessa!!.

Ennen vanhaan jo Rovaniemellä juostiin kolme koko ja puolimaratonia kesässä.

Lapinlääninalueella puolikkaita taivallettiin ainakin Kemissä, Simossa, Keminmaassa, Posiolla, Ylitorniolla, Tervolassa, Utsjoella, Torniossa, Rovaniemellä, ??

No näissä ainakin, ja monessa näistä kisoista mukana oli myös maraton.

Oi niitä aikoja, ei ole ihmekkään jos juoksukisojen taso oli korkeampi kun oli kisoja missä voi juosta.

Marraskuun talvisarjajuoksu.

Kolme nopeinta naisjuoksijaa.

 Ei niin talvinen juoksu, mutta katsojanosassa kylmältähän tuo tuntui.

Tuli vain mieleen.. Niitä oli aikoinaan paidatta juoksevia pitkin Suomenmaata.

Kyllä meikäläistä hirvitti kuka hullu tuollaisesta nauttii.

(Eipä noita enää näy, lieneekö kaikki paleltuneet kuoliaiksi?)

Ilmojen kylmetessä juoksukisoissa kilpailijat yleensä vaatettavat kovasti ylävartaloaan, ja juoksevat lyhkäsissä urheiluhousuissa.

Mutta tehdäänkö tässä ehkä väärin päin?

Tutkimukset osoittavat että kehon lämpötilan nousu lisää hapenkulutusta, 

ja suorittavissa lihaksissa lämpötilan nousu puolestaan vähentää hapenkulutusta.

Elikkä onko se paidatta juoksu pitkissä rikoissa parempi vaihtoehto.?

Itse olen vähän sellainen ylipukeutuja, en tykkää kylmästä, 

kerronmpa tapauksen, sattui lähes parikymmentä vuotta sitten.

Olin varhainen kevät, ja kovin lämpimiä ilmat eivät vielä olleet ollu.

Olin kokopäivän työskennellyt sisätiloissa käymättä ulkona, iltapäivällä tuli sopiva väli, päätin mennä juoksemaan pienen lenkin.

Pukeuduin totutusti verryttelyhousuihin ja puseroon, pipo päähän hanskat käteen ja ei kun lenkille.

Havaitsin kyllä ulos astuessani "täällä on tullut kesä", mutta kun varustus oli puettupäälle menin juoksemaan.

Vastaan tuli tuttu juoksukaveri hihattomassa paidassa ja lyhkäsissä juoksuhousuissa.

Seuraavana päivänä näin saman kaverin kauppareissulla, hän sanoi.

 "Sulla oli eilen kovasti vaatetta päällä lenkillä".

Onneksi mulla pokka piti ja vastasin, "Harjoittelin kesän hellemaratoneja varten".

Saahan sitä yrittää harhauttaa... 

No päivän sarjajuoksu suoritettiin hyvissä  juoksuolosuhteissa, kun huomioi että nyt eletään kuitenkin jo marraskuuta.

Kisan tulokset ilmaantuvat varmaan tänne.

Ja ehkä jokusen kuvan laitan tänne. myöhemmin

Ei hele.....,  Pittääkö täsä vielä vanhan miehen lähtiä Espanjassa käyhmän.

Huomasin tuon tekstin tuosta 2019 Bigastrosta saamani palkinnon kisan vanhimpana juoksijana.

Käänsin se gogle kääntäjällä, se käänsi, Nuorimmalle hengelle !!.

Eihän tämmönen käy, pittää vishin lähtiä sinne raivoamhan.

Pittää kuitenki uunolta varmistaa ettei se google ole yrittäny minua mielistellä, ja nuorimmaksi nimittää, että evästeet hyväksysin.

Ollin suosituksia.

 

Jätkänkynttilän silta marraskuulla.

Minä suosittelen.

Kun vielä ei ole jokikaan jäässä, eikä lunta maassa, suosittelen menemään lauantaina RDS:n talvisarjajuoksuun.

Sunnuntaina sitten voikin katsella tv:stä Malagan maratonia, ja keskittyä viettämään isänpäivää.

Olen joskus itsekin juossut Malagassa kilpaa, 

olin silloin vielä 35 v. sarjalainen.

Olimme Tornion Pyryn porukalla talvileirillä 1987 Benalmadenassa, ja kävin puolimaratoninkisassa Malagassa.

Tänään sain käytyä 9 kilometrin lenkin 6:30 kilometrivauhdilla.

Epäilen hakkereita, jääkaappini on aivan tyhjä.

 

Nälkä pakotti pakkaseen.

Oli pakko mennä syötävänostoon.

Etsiskelin tekoälyn avustamana minävuona syntyneistä Suomalaisista löytyy eniten henkilöitä jotka voi huippujuoksijoiksi nimetä.

Tulimme Älyn Tekon kanssa pienen pähkäilyn jälkeen siihen tulokseen, että se vuosi on syntymävuoteni 1949.

Tässäkin maratonlähdössä 1977 ainakin yksi -49 syntynyt, minä ite.

Muutama kovan luokan nimi 1949 syntyneistä juoksijoista.

Lasse Viren, Pekka Vasala, Pekka Päivärinta, Tapio Kantanen, Jukka Toivola, 

101 Suomalaista on alittanut maratonilla 2:20 rajan, siitä joukosta löytyisi vielä lukuisia -49 syntyneitä.

Lappilaista seuraa edustaneita alle 2:20 listalla on kaksi Matti Karjalainen ja Vesa Kähkölä.

Lappilaisia 2:30 alittajia on kymmenen.

No siinä se päivitykseni maraton osuus.

Eikä sitten tänäänkään mitään liikunnaksi laskettavaa.