Lapissa niitä on harvassa.

 

Että piti tämäkin päivä vielä nähdä, ettei paljon mitään nää.

Harvassa on.

En tarkoita huononäköisiä, vaan juoksukilpailuja lapinläänissä joita on järjestetty 50 vuotta tai kauemmin.

Tänään kerhoon liittyi Lohijärven vappuhölkkä.

Onko niitä muita kun RDS:n sarjajuoksu, Muurolanpiikki ja nyt mukaan liittynyt Lohijärven vappuhölkkä?

Äkäslombolon ympärijuoksu on muistaakseni järjestetty ensimmäisen kerran 1946, mutta välillä on pitkiä aikoja ollut ettei kisaa ole järjestetty.

Monestikko on kisailtu, sitä en tiedä.

Muita pitkään, yli 50 vuotta järjestettyjä kisoja ei tule kyllä mieleen, Ruskamaraton kyllä lähestyy jo tuota rajaa.

Pitääpä itsekkin yrittää tänään ulkoilulenkkiä, ja illemmalla näkee sitten kuinka Lohijärvellä on juostu.

Aloin etsiskelemään, en löytänyt.

 

Eipä tuota muutakaan hommaa ollut, aloin etsiskelemään tietoa kuinka pitkä keskimäärin oli askel Sepastian Sawella ME juoksussa Lontoossa.

Paljon tietoa miehestä, juoksusta ym. kyllä löysin, mutta en maratonilla otettujen askelten määrää löytänyt.

(Hiukan alle kolmentunnin maratoonarin askelmäärä Lontoossa netistä löysin

 n. 32 000 askelta, antaisi askelpituudeksi n. 130 cm.)

Huippujuoksijoiden askelpituus ei ole kasvanut näiden pomppukenkien myötä, vaikka ajat ovat parantuneet.

Palautusenergian täysimääräisesti kengästä saadakseen on täytynyt opetella uusi juoksutekniikka, hiukan nopeammalla askelluksella.

Myös sellaista tietoa harjoittelusta maratonia varten oli, että nykyisin juoksunaikana energian saantia ja imeytymistä harjoitellaan ihan aktiivisesti, 

ja energian imeytymisessä juoksunaikana on saatu huomattavaakin edistymistä.

(Juoksun aikana nautitusta geeleistä ja juomista oli selvitys Sawe osalta myös netissä.)

Sepastian Sawen harjoittelun kerrottiin olevan määrältään noin 125 mailia

(n. 200 km) viikko, tehostettuna toisinaan 150 mailin (240 km) viikolla.

Ja mainitaan vielä tässä se mihin aina kovien tulosten yhteytessä viitataan, Dobing.

Mies on neuvotellut kenkäfirmansa tekemään lahjoituksen testaustoimintaan, jotta saa näyttöä ettei tarvitse epäillä mitään vilppiä hyvien tulosten takia.

 (testattu lähes joka toinen viikko!!)

Tuosta adidaksen kengästä vielä, pompun lisäksi kengän keveys, ajatellaanpa esi 100 g paiavampi kenkä.

Jos tuo kolmentunnin maratoonari  otti 32 tuhatta askelta, joka askeleella tulee ilmaanponnistus, 32 000 x 200 g  = 6400 kg !!, kai sekin våhän vaikuttaa.

Entä jos jätkällä on 5 kg ylipainoa, ilmaan pitäisi ponnistaa n.(160 tonnia).

Sehän olisi esm. penkkipunnerruksessa 50 kilon painolla 3200 toistoa, kyllä siinä salihirmutkin jo hikoilis.

Adidaksen kengän vapauduttua myyntiin kaikki kengät oli myyty alle 4 minutissa.

Bisnes älyisetkin olivat olleet kaupoilla, 'mustassapörssissä' oli kenkävaihtanut omistajaa jo yli 2000 dollarin hintaan.

No niin tämä oli tätä, Salomon oli jo kerennyt tiedottamaan että heiltä on tulossa vielä tuotakin paremmin energiaa palauttava kenkä.

Taian lähteä päivä kävelylle, ennen kun liika paino nosee, sitten se olisi raskaampaa.

Joskus on tehtävä vaikeita päätöksiä.

 

Jossain Kreikassa -93, alkasko repiä tonnin vetoja, vai lähtiskö Ouzolle.

Tässäkin hyvää lenkkitietä, vai menisikö bussilla, vai ihan omalla autolla.?

Kuva-arvoitus, nappasin tämän kuvan tänään, mikä tämä on?, 

Tai paremminkin mistä tämä kuva on otettu?.

Siinä se on tämän päivän puheenaihe juoksukenkämarkkinoilla.

Kenkähän on tullut nyt jo kaikkien hankittavaksi, n.500 euron hintaan.

Jokohan Terwamaratonilla nähdään jonkun jaloissa nämä huippukevyet ennätyskengät?.

Esim. tästä likistä kenkä esittely löytyy.

Ja adidaksen sivuilta tilauslinkki löytyy.

Ei kun tilailemaan kenkää, ja karsimaan sekunteja pois ennätyksistä.

Piti vielä lisätä kun kävin punnitsemassa oman kisakenkäni jota olen kehunut mukavaksi ja keveäksi kisatossuksi.

Kenkä painoi 197 grammaa, eli kaksikertaa adidaksen verran.

Heitetäämpä vettä myllyyn.

 

Kyllä ollikin.

Rhodos 1995 kevättalvi

Muutama blogipäivitys sitten kirjoitin ensimmäisestä treenimatkastani ulkomaille.

Sehän tapahtui vuona 1977 jolloin olin 28 vuotias, ja suuntautui playa del Inglesiin.

Sen jälkeen niitä matkoja tulikin tehtyä lähes joka vuosi.

Parhaina vuosina on tullut tehtyä kolmekin matkaa, kun kerralla ei ole pystynyt olemaa yli viikkoa reissussa työkiireiden takia.

Kaiken kaikkiaan niitä treenimatkakertoja on tullut tehtyä 52 kappaletta,

(siinä ei ole mukana alle viikonmittaiset kilpailumatkat.)

Eniten matkoja on tullut tehtyä Espanjaan 23 kertaa yhteensä 141 viikkoa.

Seuraavaksi eniten käyntejä on tullut.

Marokko 9 kertaa.

Turkki 6 kertaa.

Tunisia 4 kertaa.

Sitten vähän sellaisia kohteita joihin ei monellakaan juoksijalla ensimmäiseksi tule mieleen lähteä harjoittelumatkalle:

Thaimaa

Intia

Jordania

Israel

Gambia

Ja kohteita maista joita ei enää ole, ainakaan samannimisenä.

Neuvostoliitto

Jugoslavia

Siinä vain osa maista jonne olen harjoittelumatkaani suunnannut, olen luonteeltani hiukan sellainen utelias, aina on kiinnostanut nähdä eri paikkoja.

Harjoittelumatkaviikkoja ulkomailla on kertynyt  211 viikkoa, hiukan yli 4 vuotta.

Joten paljon niitä kilometrejä on vieraalla maaperälläkin talsittu, 

mutta niitä en nyt jaksanut alkaa laskemaan (liian kova homma).

Eikä siinä ole mukana kesälomamatkoilla pohjoismaissa autoillessani vietetyt ajat, eikä myöskään ulkomailla työskentelyn aikana juostut lenkit, 

Eikä kilpailutapahtumissakäynnit, joita esim. Ruotsinpuolella on paljon.

Tämä näin siitä mitä juoksuharrastus on elämääni antanut, ei varmaan niin paljon olisi ilman juoksuharrastusta tullut reissailtuakaan.

Johan pamahti.

Hyvä etten eilen kuollut, sain nähdä kuinka maratonilla alitettiin kaksi tuntia, ja reipaasti.

Lontoon maraton

Miehet:

1. Sawe Sepastian KEN     1:59:30

2. Kejelcha Yemif  ETH      1.59.41

3. Kipliimo Jacob  UGA      2.00.28

Naiset:

1. Assefa Tigst   ETH            2.15.41

2. Obir Helen     KEN            2.15.53

3. Jepkoskei Joucline  KEN  2.15.55

Olipa hienoa tulostasoa maailmanennätykset oli ihan paperitavaraa.

Ne jotka aina heti vetävät dobing kortin esiin jos juostaan hyviä tuloksia, voivat nukkua yönsä rauhassa, kaikki nämä pääsevät kyllä testiin ennen kun palkintorahat maksetaan.

Ja puhdas kunnes toisin todistetaan, se on minun kantani.

Hienoja urheilijoita kokojoukko.

Ennen piikkarikauden avausta.

Vuona 2000 kävin juoksentelemassa Goan rantoja ja kyläteitä.

Hotellihuoneeni piti ötökkävapaana tällainen gego.

Kaveri oli hyvin arka, mutta pimeän tullen se vilisti pitkin seiniä ja kattoa, pyydystäen pienimmätkin hyttyset ym. ötökät.

Kaverin käpälissä oli hyvä pito, ei se piikkareita tarvinnut.

Hyvin minä sen kanssa toimeen tulin.

Tänä viikonloppuna juostaan Pyhtäällä Suomenmestaruuksista maantiejuoksussa.

Minäkin tänään aamupäivällä suoritin jo toisen ulkoilun tälle viikolle.

Ihan totta juoksin 10 kilometrin lenkin, eikä aikaakaan mennyt kun vähänenemmän kun kaksikertaa se mitä  Ilona Monosella Aurajoen kympillä eilisiltana.

Kohtahan se on jo ratajuoksukausi juoksijoilla edessä, ja piikkarit saa kaivaa esille.

Mutta seurataan ensin kuinka siellä SM-tiejuoksuissa juoksijoiden tossu kulkee.

Veli Koivu  Lapin Toivot  1:18:37  (50 v.) 

Veijo Honkaniemi  RDS  1:20:24  (60 v.)

Ajokortti 70/70

Se oli vuosi 1970 kun hankin autonajokortin, ja täytettyäni 70 vuotta se otettiin multa pois.

Jotta kaipa se oli ajokortti 70/70.

 Siinä kuva ensimmäisestä ajokortistani, viimeisen ajokortin kuva ei enää läpäissyt ennakkosensuurin tarkastelua.

No kun kortti oli, täytyihän heti mennä auto ostamaan.

Ensimmäinen autoni oli Datsun Bluebird 1300 vuosimallia -65.

Vuona 1970 

Suomessa henkilöautoja oli rekisteröitynä 707 218 kpl.

Autoja kaikkiaan rekisterissä 816 521 kpl.

Eli joka 5,5 Suomalainen omisti auton.

Vuona 2019 kun ajokortti minulta otettiin pois.

Henkilöautoja oli  3 574 570 kpl.

Autoja kaikkiaan  4 253 776 kpl.

Vuona 2025 Suomessa oli rekisteröitynä kaikkeaan 7 425 114 autoa,

 joista henkilöautoja 3 819 975 kpl.

Elikkä autokanta on yhdeksänkertaistunut siitä kun ola auton osti. !

Nykyään jokainen Suomalainen vauvasta vaariin, omistaa 1,3 autoa.

On ne näköjään muutkin käyneet auto ostoksilla, kun autojen määrä on paljon suurempi kun maassamme asuvien ihmisten määrä.

Tämän kaiken tilastokeskus tekoälyn avustuksella minulle kertoi.

Jos tuohon vielä jälkikommenttina lisäisi. 

Syntymävuotenani 1949 henkilöautoja Suomessa oli 12 565 kpl.

Kasvua henkilöautomäärässä vuoden 2025 loppuun on tullut 28 348,68 % 

Aikakivasti...