Kyllä näin voi sanoa.

 

Syksyn maratonkausi on alkanut.

Kyllä näin voi sanoa, Suomessa juostaan ensiviikonvaihteessa ainakin nämä maratonit.

SM- maraton Jyväskylässä

Tampere maraton

Vaasa maraton

Virpiniemen maastomaraton

Ja meitä Lappilaisia kiinnostava Ruskamaraton Levillä.

Ruskamaratonin reitti on uusittu, menkäähän tutustumaan.

Myös kansainvälisiä maratoneja on joka viikonvaihteelle pitkin maailmaa.

Oma päiväni käynnistyi surkeasti. 

Aamun ensimmäinen motillinen kahvia kaatui lattialle, jouduin siivoushommiin heti herättyäni 4:00

Siinä kävi niin... 

Muistin, minullahan on eilisten vieraiden tuomaa kakkua jääkaapissa, no sen pöydälle nosto epäonnistui, sokeuttani tönäisin sillä kahvit lattialle.

Päivän ainoaksi liikunnaksi jäi, 

kävin kävellen hakemassa akkuliikkeestä akkuja otsalampuuni 40 eurolla.

Nykyään kaikkien muiden valojen lisäksi pitää tehokas otsalamppu olla lisävalona, jos jotain yrittää tehdä.

Pirruuttani panen lumenväristä maisemaa kuvaksi, vaikka mukavan helteiset kelit olikin 2013 marraskuussa suolajärven lenkilläni.

Kaaduin muuten tuollakin lenkillä, vaikka silloin ei vielä näkemisessä ollutkaan vikaa.

Kokemuksesta voin sanoa, ei kannata suolakentillä kaatua, kirvelee mukavasti haavoja.

 

Musiikissa sanoitus kohdillaan:

Aamun säikähdyksestä selvittyäni.

 

Aamukahvin juotuani menin parvekkeelle 'haistelemaan' millainen sää ulkona on, tuntui syksyiseltä +4 asteen lämpötila säikäytti, nytkö se talvi jo tulee...

Päätin on mentävä juoksemaan kesäkauden pisiin lenkki, ennen kun lumi tulee katkaisemaan tämän vähänkin lenkkeilyn.

Juoksin kesän pisimmän lenkin 23,9 kilometriä.

Aikaa kului 2 tuntia 23 minutia, eli kilometrivauhti 5:58

ja se oli kesän nopeinta lenkkivauhtia.

Nopeaa se kunto romahtaa tässäiässä, 11 kuukautta sitten kun lopetin harjoittelun ja kilpajuoksut, viimeisessä kisassani, (RDS:n talvisarjajuoksu), vitonen meni vielä 4:28 kilometrivauhdilla.

Talvikausi meni lähinnä vain muutamakerta viikossa kuntosalilla käyden, nyt sulanmaan aikaan olen pieniä lenkkejä hölkkäillyt ehkä keskimäärin joka kolmas päivä, tai vähemmän.

Kuva vuodelta 2023 viimeiseltä Torreviejan reissulta, katetri oli juuri poistettu, ja ihan yleisille alueelle lenkille uskaltauduin.

Ensi lauantaina juostaan Levillä Ruskamaraton, jota voi pitää Lapinläänin ainoana suurempana juoksutapahtumana, kun ei polkujuoksutapahtumia huomioida.

Miljoona on iso luku...

Sivuni kävijälaskuri lähestyy jo sitä rajaa, siinä olis hyvä vaikka lopettaa blokin pito, tai vähentää päivityskertoja esim: kerta viikkoon.

Mutta nyt kahvinkeittoon.

Tervaskantoja on muuallakin kun metsässä.

 

Joillain on niin huono muisti että eivät muista edes vanheta.

Sawang Janpram Thaimaa 107 vuotta.

Nuorekkaan näköinen mies, heitti maailmanennätyksen keihäänheitossa.

Annoin tekoälyn kertoa minulle että:

Suomen vanhin elossa oleva mieshenkilö on

Ilmari Koppinen 108 vuotta, veteraaniurheilija hänkin.

Vaasan sähkö lähetti ilmoituksen, ensikuun alussa sähkön hinta nousee 60 %

Ei vain semmoista ilmoitusta kuulu, että eläke nousisi 60 %

Liekkö posti hukannut??

Tuokin minua ihmetyttää...

Missä se tietokonenäppäimissä on pinnan merkki, ja minkä näköinen se on?..

Kun puhekielessä tv:ssä kukaan ei puhu prosenteista, aina se on pinnaa.

Tänään olisi ollut aurinkoista, tuuletonta ja ihan sopivaa lämpöä ulkona, mutta ei vain jaksanut ulkoilla, on se kumma vaikka olen 30 vuotta nuorempi kun Janpramin poika.

Siihen aikaan kun isä lampun osti.

 

Siihen aikaan kun isä lampun osti, tai kuitenkin vähän myöhemmin.

Maratonin juokseminen silloin kun minä aloittelin (n.50 v.sitten), touhu oli aika erinlaista kun nykyään.

Haastetta hommassa oli paljon enemmän, esim. ulkomaan kisoista tiedonsaanti ja ilmoittautuminen niihin ennen internet aikaa oli jo suoritus sinäänsä.

Oman juoksuvauhti oli osattava paremmin soveltaa oman tuntemuksen mukaan, kun kellot olivat viisarikelloja.

Kellosihan voi näyttää lähdön aikaan esim. 11:01:37

laske siitä sitten juostessa kilometrivauhteja.

(Kuvan kello Lassen hölkästä palkinnoksi saatu, kellossa on jo käynnistettävä ajanottomahdollisuus, mutta näeppä tuosta pienestä luukusta juostessa käytettyä aikaa.)

Ennenvanhaan reitillä tarjottiin vettä tai mehua, keelit ja urheilujuomat tulivat vasta paljon myöhemmin.

Ennen loppuajat kirjattiin vain bruttoaikoina, joten juostut ajat olisivat nykysysteemeillä hiukkasen parempia.

Kotimaankisoissa joitakin sekunteja tai kymmeniä sekunteja, mutta juoksijamääriltään isommissa ulkomaankisoissa jopa minutteja parempia.

Itsellänikin vielä näin vanhempana kisailijana Espanjanmaalla, esim: Santa Polanssa jossa on tuhansia juoksijoita, omat puolimaratonin ajat nettoaikoina olisivat olleet toista minunttiakin parempia, kun veteraaniurheilijana joutui lähtemään hitaampien juoksijoiden karsinoista.

( Kisasan lähtöalue on aidattu, ja lähtökarsinaan pääsee vain oikeanvärisellä rintanumerolla sen varmistavat portinvartiat.)

Kun minä ekan maratonini juoksin jalassani oli senajan ehdonta huippua oleva tossu Tiigerin sinävuona markinoille tullut nailonpäälinen kisatossu.

Tänänpäivän tossuun verrattuna. (no niin ei sitä voi edes verrata).

Tossusa oli ihan tavallinen ohut kumipohja, senajan kenkiin verrattuna, kenkä oli keveämpi kangas päälisestä johtuen, kun senajan kenkät oli yleensä ympäriinsä nahkaa.

Mutta jokaisena aikana kuitenki kaikki kisailevat samoin säännöin ja välinein, mutta  entisajan ja nykyajan vertailu, silloin ei välttämättä olla aivan samalla viivalla.

   

Se on syksy taas.

 

Jokku eteläsuomalaiset pitävät virheellisesti elokuutakin kesäkuukautena, vaikka kyllähän se on jo selvästi syksyä.

Huomenna se sitten onkin jo syyskuu, eikä kenenkään luulisi sitä kesäkuukautena pitävän.

Viikonvaihteessa kisailtiin Suomi Ruotsi maaottelu, sitä tuli tiiviisti seurattua, ja tasaista taisteluahan paremmuudesta käytiin.

Rovaniemellä juostiin lauantaina myös Coopperin testi, ja jopa 4000 metrin rajakin rikottiin, se on nykypäivän Lappilaissuorituksena jo maininnan arvoinen.

Itsellä ei olo eikä saavutukset kovin mieltä ylennä, otsalamppu otsalla ja suurennuslasi kädessä sisätiloissa suurimmanosan päivästä vietän.

Erinlaisia testejä ja tutkimuksia sairauksien osalta on syksykaudelle taasen runsaasti edessä, on kokeita, magneettikuvauksia, näytepalanottoja ym ym. runsaasti edessä.

Kyllä vanhaksituleminen on yhtä saatanaa. 

Juoksemaan kykenevät, käykää ahkerasti kisoissa, vielä tulee aika teidänkin kohdalla ettei enää kisoihin pysty, vaikka haluja kisailuun olisikin.

Cooperin testi lauantaina.

Ei toki mulla Cooperin testiä ole ohjelmassa, mutta Lapin Toivot järjestää sellaisen lauantaina Saarenkylän kentällä.

Ite olen vain kerran Cooperin juossut, joskus Torressa ihan leikkimielellä.

Siitä sainkin aasinsillan panna juoksukuvia Espanjan talvehtimareissuilta menneisyydestä.

Siinä taas joku nutipää keulii, eikä pysy siististi rivissä.

Tässä taasen Benali ei kehdannut minua jättää reitille hortoilemaan, kun 18 -19 kilometrin kohdilla jouduin kyseleen tästäkö käännytään urheilukentällepäin.

Benali juoksi kotikaupunkinsa kisan aivan vain hölkkäillen, tavallisesti ajat hänellä oli vähintäänkin 10 minuuttia parempia, on sen verran vikkelä jalkainen nainen. 

Itse en tänä vuorokautena saanut muuta liikuntaa aikaiseksi kun, hitaan kävelyn kaupungin  keskustaan ja takaisin, pari tuntia istuskelua tietokoneella, ja lopun aikaa makailua.

Hoh hoijaa, semmosta on meikäläisen elämä.

Huonompi kesä.

Ei ollut tämä kesä viimekesän veroinen, lämpöä oli liian vähän ja sadetta liikaa.

Kohta iskee paniikki, tulee yötä päivää pimeä ja teiden liukkaus luovat heikkonäköiselle suuria lisävaikeuksia.

Se panee useinkin selailemaan aikaa jolloin talvea vietti Espanjan valossa ja lämpimässä.

Mutta sokeus ja sairaudet iskevät kapuloita sellaisten haaveiden rattaisiin.

Espanjan asunnon portailla, leipä ja vesi maistuu, eikä palele yhtään.

Cartagenan puolikkaan jälkeen, (vuotta en muista mutta kauan siitä jo on), uuno jo himoittee salattiannosta, ja näyttää minullakin olevan pokali mukana jospa siihen salattia saisi.

Paella vaatii vielä vähän kypsyttelyä, mutta kyllä se sitten olikin hyvää.

Viikonvaihteessa otellaan Suomi Ruotsi maaottelu, ja sekin on vahva syksyn merkki.

Oma liikkuminen on ollut aika minimissä, laiskuus pukkaa päälle voimalla.

Viimeviikolla oli taasen PSA-testin aika, ja ennätystä pukkasi silläkin saralla, siis siihen huonoon suuntaan.

Ilmankos ei ilmaisia paelloita tarjoiltu, niin kun Cartagenan juoksun jälkeen, joskus ?? ehkä 2010 tai niillä nurkin, ei muista ja vuosilukua etsimään ei nyt jaksa alkaa. 

Olisikohan aika vetäytyä yöpuulle.