perjantai 23. helmikuuta 2024

Vuosi sitten juoksukisa jännitti kun ensikertalaista.

Juoksun yksi tukijoista: Hospital quironsalud tuli matkan aikana kyllä tutuksi.
Viime talvena 26.2.-23 starttasin juoksukisaan Torreviejassa.
Siitä oli kulunut 2 v.5 kk, kun edellisen kerran olin lappurinnassa lähtöviivalla seissyt, siksipä hieman jännitti.
Siinä oli ollut sairastelua ja autonalle jäänti ym. estettä, ettei kilpailuihin ollut päässyt osallistumaan.

Suurin jännityksen aihe oli senhetkiset 'kusiongelmat'.
Olin kuusiviikkoa ollut katetrilla, ja sen jälkeen vessakäyntejä piti tehdä usea kerta tunnissa.
Lisäksi kovat lääkitykset aiheuttivat öisin hirveitä hikoilukohtauksia, mikä myös aiheutti unenpuutetta ja väsymystä.

Kisaan valmistautumisena tein lähes vuorokauden mittaisen nesteennauttimis tauon, ja vielä aimo annoksen suolaa ennen kisaa, ettei kusihädän takia kisaa joutuisi keskeyttämään.
Voitte varmaan arvata minkälainen juoksuun osallistumistila on tällaisella valmistautumisella.
No kisan juoksin, ja olin pirun tyytyväinen kun siitä kunnialla selviydyn.

Nyt viikonvaihteessa kisa taasen juostaan, olisi niin kiva olla mukana!.

No minä katselen tv:stä hiihtokisoja tämänkin viikonlopun kotioloissa pillereitä popsien, semmoista on vanhuus.

Illemmalla katselin  RunRepeat  sivustoa, mitä ne on nyt testailleet.
On erikoiset hommat, päivät pitkät uusia kalliita kenkiä sahailla ja porailla palasiksi.
Meikäläisellä tulisi mieleen, jos tuolla työskentelisin, voisiko muutaman parin heittää laukkuun ja viedä kotiin, ihan vain juosten testattavaksi.

sunnuntai 18. helmikuuta 2024

Päivät menee varmanpäälle ja vakaasti.

Toista kuukautta tuota tubilääkitystä on nyt nautittuna.
Ei sitä oikeastaan nauttimiseksi voi sanoa, mutta suuremmilta osin olen kuitenkin lääkkeiden haittavaikutuksilta välttynyt.

Tarkassa valvonnassa edetään, tabletit käyn ottamassa valvotusti, ja tabletti annoksen tekijää valvoo vielä toinen valvoja, että kaikki menee varmasti niin kun on suunniteltu.
Verikokeilla kerran viikkoon katellaan ettei jätkä potkaise tyhjää, ja lääkityksen kestää.

Kerranviikkoon on myös sairaalalla käynti katselemassa värikirjaa, vissiin sillä ettei elämä niin harmaansävyiseltä tuntuisi.

Noita verikokeita ja värinäkötestejä on tarkoitus hiukan harventaa jatkossa, tabletinsyöntiä jatketaan puolivuotta, sitten tutkitaan onko kuuri tehonnut.
Jos sitten ongelmajätelaitos, tai krematorio ei aikaisemmin miestä omiin käsittelyihinsä ole kutsunut.



Tuossa huomasin jos se kesä tulee, ja täälläpäinkin joitain juoksukisoja järjestetään, minähän en pääse edes katsojaksi...
Se on tuo tabletinotto keskellä päivää.

Mutta tv:stä voi aina urheilua seurailla, kesällähän onkin em kisat ja olympialaiset seurattavana.

tiistai 13. helmikuuta 2024

Nykin hatusta.


Olisipa kesäiset säät.

Vaikka pakkasta onkin lähes kolmekymppiä, en silti tarkoita että hatun reunoja olisin korvien suojaksi yrittänyt repiä.

Ei vaan päivitin vain tuota kotisivujeni sivua, pohjoisen juoksutapahtumia'.
Täydennykset revin lähinnä 'hatusta' sillä perusteella, miten kisat on edellisinä vuosina olleet.

Ikävä uutinen tuli viikonvaihteessa, maratonin ME:n (2:00:35) omistaja Kelvin Kiptum kuoli auto-onnettomuudessa.
Minä odotin, ja olin lähes varma, että kesän aikana näemme ensimmäisen kahdentunnin alittajan maratonilla, virallisessa kilpailussa.
Nyt se taitaa vielä siirtyä myöhemmäksi?.

Hirvittävä järkytys heti aamupäivästä.
Aamusella pistin tiskikoneen pesupuuhiin.
Kun menin keittiöön tuntia myöhemmin, vettä oli lattialla ehkä kahvikupillisen verran.
Nytkö se pe..... hajosi, eikä se ole vielä kun vaivaset 44 vuotta vanha, ostin sen heti tämän asunnon ostettuani.
Takuupapereja ei sitten löytynyt mistään, joten johan siinä järkytyksen aihetta oli ihan riittävästi.

No sehän piti alkaa tutkimaan itse mikä mättää?.
Se olikin vain pesukoneen täyttöluukun saranan ruuvi löyhtynyt, pieni ruuvin kiristys ja sillä taasen seuraavat 44 vuotta peseskelle vellikuppeja.

Niin se astianpesukone on merkiltään UPO Lahtiska.

perjantai 9. helmikuuta 2024

Pakkaset ei kun kovenee.

Jos viimekesänä sää oli kohtuullisen lämmin, ainakin alkukesästä, niin nyt talvella siitä on makseltu oikein korkojen kera.
Niitä yli 30 asteen pakkasiakin on ollut, ja yli 20 asteen pakkanen on lähes jokapäiväinen vieras.
Tänäänkin mittari on -30 asteen pahemmalla puolen, eikä jatkossakaan ole alle parikymppisiä päiviä lupailtu.
Jos ihminen olisi tarkoitettu elämään tällaisissa olosuhteissa, meillä olisi höyhenkerros, tai naalin karvapeite paljaan ihon peittona.


Se olisi ollut talvisarjajuoksun kisapäivä huomenna, mutta pakkasrajat paukkuvat huomennakin.
Vuoden 2005 helmikuun sarjajuoksun aikaan ei ilmeisesti näin kylmää ollut, kun suht runsaasti oli juoksijoita paikalle ilmaantunut.

Itsellä tänään normaalit ulkoilut, kävely terkkariin tabletin ottoon ja sieltä takaisin.
Viikonloppu vapaata viettelen sisätiloissa, kotisairaanhoito hoitaa lääkitykseni.

lauantai 3. helmikuuta 2024

Monesti täälläkin mukana.


Jos kyvyt riittäisivät eikä olisi pallo jalassa, varmaan minäkin huomenna starttaisin

Useana vuona on kisassa tullut juostua kympin tai puolikkaan matkalla.

Suomalaisia löytynee tänäkin vuona useita tuloslistoilta.
Katteeksi käy niitä jotka pääsee ja kykenee juoksemaan.

Itse olen Espanjanmaalla juossut 83 kilpailua, yhteensä 1175 kilpailukilometriä.

Tänään minä kävin tuossa hiihtoladunvarrella nojailemassa sauvoihin, ja katselemassa kuinka toiset hiihtää.
Meikäläisen muu päivä kuluu töllöstä hiihtoja katellen, tänään ei tarvitse kävelylenkkiäkään kaupungille tehdä, kotisairaanhoito käy meillä.
Tälleen mennään tänään..

torstai 1. helmikuuta 2024

Käsky tappaa.

Lupa tappaa, oli yhden Agentti 007:män, elokuvan nimi.

Minä pyörin tuolla urheilukadun pilleriporukoissa.
Siellä on runsaat tarjonnat erikokoisia, värisiä ja tehokkaan makuisia pillereitä.
Noilla minun syömilläni lääkkeillä on käsky tappaa.
Hieman epäilyttää, onkohan käskytys ollut kyllin selkeä, että se kohde on bakteerit, en minä.

Ei nyt oikeastaan vielä mitään suurempaa, kovin vain väsyneeksi olon vetää.

En olisi uskonut että joskus odottaisin että tuleva kevät ja kesä menisi nopeasti ohi.
Mutta jos pilleri rumba tehoaa toivotusti, elokuussa olisin vapaa noista bakteeripuolen lääkkeistä.
Vielä on pitkästi toistatuhatta pilleriä valvotusti syötävänä, plus kotona syötävät muutama sata pilleriä.
Semmoista on nistin elämä.


Soodajärvi jossain Turkinmaalla, 1996 juoksuleirillä kuvattuna. 

torstai 25. tammikuuta 2024

En kait minä enää orjanmuotoa tarvitse.

 Töppöfilmi Öy filmaa elokuvaa 'Jäähyväiset haalareille'.


Tänään lähti roskikseen toistakymmentä kiloa haalareita, osa ei koskaan päällä käytettyjä.

Oikein se rintaa raastoi.

Aikoinaan (-71) kun metsähommista metallialalle siirryin, ja sellaisissa komennusfirmoissa töitä tein, siellä ei työturvallisuuteen paljoa satsailtu, haalareitakaan ei edes joka vuosi saanut, vaikka niitähän hitsaushommissa meni.
Myöhemmin sitten kahdeksan/yhdeksänkymmenluvulla, haalareita tuli kun 'Manulle illallista', eikä siinä kyselty tarvitsetko uusia.
Ei huolta, kyllä komeroihin vieläkin kymmenkunta paria haalariluokan asusteita jäi, vaikka enhän minä niitä enää mihinkään tarvitse.


Se paistoi tänään aurinkokin, ja pirun kylmältä tuntu ilma, kun terveyskeskus/sairaala käyntini suoritin.