Silloin kun ekan maran juoksin.

 

 1977 Suomen maratonjuoksu, historia, hölkkääjien perspektiivistä katsoen.

1977 Suomessa järjestetyn maratonin juoksi 1194 juoksijaa.

- 387 Suomalaista juoksi alle 3 tunnin.

- Suomessa alitettiin maratonilla 3 tuntia 465 kertaa.

-Eniten maratoneja juoksi Martti Moilanen 9 kappaletta.

- Suomessa järjestetyt maratonjuoksut, 16 kpl.

- Eniten osanottajia, 

-Seinäjoki 315 j. -Korso 216 j.  -Jyväskylä 194 j. -Pietarsaari 143 j. 

siinä yli 100 juoksijan maratonit.

- Nopein Lappilainen Matti Karjalainen 2:17:29

-Suomen mestari Hokan Spik 2:14:12

- Nopeinta naistenaikaa ko. vuodelle en löytänyt, mutta -76 Irja Paukkonen juoksi 2:52:33

Eri ikäryhmissä juostuja parhaita aikoja en vuodelle -77 näin äkikseltään löytänyt mutta vuona 1978 lista näytti tältä.

A-poika  Visa Jämsä             2:57:44

Nuori      Timo Jämsä            2:36:34

35-39      Risto Lindström      2:24:51

40-44      Tauno Valasti          2:26 50

45- 49     Antero Rantanen    2:31:24

50-54      Matti Köykkä          2:51:09

55-59      Onni Hokkanen      2:56.09

60-64      Erik Ahola              3:07:58

65-69      Toivo Riikonen       3:31:27

70-79      Lauri Laiho             3:55:37

yli 80      Hjalmar Bäckström 3:55:15     

Noin vuonna -77 tai niihin aikoihin.. 

Silloin ensimmäisen kerran itsenikin maratonin lähtöviivalta löysin.

Tästä linkistä yleistä katsausta kuinka sitä eri osa alueilla on muutosta tullut juoksuun, varusteisiin ja kellolaitteisiin yms. monet asiat jotka kuten esim. gps laitteet, nehän ovat aika uusia varusteita.  

Yleisin kesälomallejäänti aika.

 

Monet aloittavat kesälomansa juhannukselta.

Kyllä se meikäläistä kyrsii..

Ei eläkeläisellä mitään lomia ole, täyttä eläkeläisen duunia saa painaa kesää talvea, ilman pienintäkään lomantapaista, sellaista on eläkeläisen elämä.

Ankea on Suomenmaa ei täällä kasva kun sääsket ja punkit.

Eikä täällä pellotkaan kasva kun kiviä.

Siksipä tänäänkin tyydyin vain urheilua töllöstä seurailemaan ja omat reippailut suoritin sohvan ja keittiön väliä kuljeskellen.

Se kesä meni jo ?.

Hädin tuskin sitä kymmentä plusastetta on mittareihin saatu,

ja vettäkin on sadellut ja tuullut, semmoinen on Lapin kesä.

No päivähän alkaa lyhenemään ihan lähipäivinä.

Niin se meni tämäkin kesä....

Omat liikkumiset on olleet vähäisiä, joka toinen päivä en edes ulko ovea ole avannut, liikuntasuorituksesta nyt puhumattakaan.

Katselin aikuisurheilijoiden SM-kisaan ilmoittautuneita, 

toistatuhatta oli Turkuun Paavo Nurmen stadionille päättänyt hikipisaroitaan luovuttaa.

Aikahyvä määrä.

Niukasti alle nelikymppisenä Israelissa.

Tänäänkään ei ulkoilemaan viitsi lähteä, on niin maha täynnä ja ulkona on kylmää.

Sateinen päivä.

 

Tänään ei uloskaan viitsi mennä, on vähän sateista.

Niinpä innostuin selailemaan naapurimaamme tulevaa juoksutarjontaa, ja veteraanien ennätyksiä.

Kovia tuloksia Ruotsin veteraanitkin tekee.

Tästä linkistä tuloksia, ennätyksiä ym. 

Ennen -80 - 90 luvulla ja vielä kaksituhatluvullakin kävimme useinkin pohjois ja keski Ruotsin kisoja kiertelemässä.

Nykyään aika harvinaista niistä tuloksista on löytää pohjoissuomalaisen nimeä.

Tässä kuvassa 2016 Kivijärven kisan palkintojen jaon jälkeen, muistaakseni vielä arvonnasta sain kävelysauvat.

Kivijärvi lopetissa taisi tulla käytyä kaikkiaan 14 kertaa, jos oikein muistan. 

Kesän tulosurheilut käynnistetty.

 Lahden Motonet Gp:s kisassa nähtiin hyviäkin Suomalais suorituksia.

Minua ilahdutti Saara Keskitalon SE tulos, ja Santtu Heikkisen pirteä paluu radalle.

Itse tänään matelin kympinlenkin hiukan päälle kuuden minuutin kilometrivauhdilla, ja sekin sai ihan väsyksiin.

Tavallisesti, silloin kun vielä näin ja omistin ajokortin usein kesäkuun alkupäivinä kävin Vaatunkin ulkoilualueella juoksemassa pitkospuulenkin.

Aakeeta laakeeta ja pitkospuut.

2017 lenkin reitti.

Vaatunkin lenkin kuvaa etsiessä törmäsin juoksutilasto kaavioihin.

Paljon oli aikanaan ainakin puolitosissaan kilpajuoksua harrastavia.

Tuossa kaaviossa näkyy kun hölkkäkulttuuri Suomessa käynnistyi ja alettiin järjestämään maratonjuoksuja joihin harrastejuoksijatkin voivat tulla mukaan.

Kolmentunnin alittajien määrä yli kaksinkertaistui parissa kolmessa vuodessa.

Kahden ja puolentunnin alittajien määrässä se ei niin näkynyt, koska tämän tason juoksijat olivat jo esim. SM kilpailuissa juosseet ennenkin.

Yhdeksänkymmenluvulla se taso sitten tippui, vähän joka tulostasoilla.

Tutkiskelin minkälaisilla vartaloilla ne tämänhetken parhaat maratontulokset on tehty.
Pituutta jätkällä saisin olla siinä 170 heitteillä.
Paino lähempänä 50 kun 60 kiloa.
Haarojen välistä maahan oleva pituus pitempi kun haaroista päälakeen.
Keskiverto ihmiseen verrattaessa:
Pohkeen ympäryysmitta mahdollisimman pieni.
Akillesjänne, kantaluusta lihasosaan mahdollisimman pitkä.
Jalkaterä etupuolelta sääriluusta varpaiden kärkeen mahdollisimman lyhyt.

Siinä muutamia tämänhetken kärkimaratoonareiden ominaisuuksia. 
Muunlaisen vartalon omaavat voivatkin vaikka pyörähdellä kiivaasti kuularingissä ja ärähdellä äänekkäästi.

(Oma mittani haarojen välistä maahan 82 cm, ylävartalo 92 cm. Ei yhtään juoksijatyyppiä.)

Muistan aikoinaan kun Kuuban Alberto Juantorena hallitsi 800 metriä mielin määrin, kaikki Suomen valmentajat julistivat suureen ääneen 
"Nykyään kasisatanen juostaan jo niin lujaa että juoksijan on oltava suurikokoinen ja voimakasrakenteinen, ei siellä hentorakenteiset pärjää".
No niin, sitten tuli Sebastian Coe.
Maratonillakin aikoinaan esim: Italian Gelindo Bordin, Kenian Doukglas Wakihur, olivat isoja miehiä ja pitkänmatkanjuoksijoiksi aika lihaksikkaitakin, eikä ne Robert de Castellan jalatkaan kovin ripakintut olleet, 

Saa sitä juosta vaikka ei kulloinkin parasta juoksijatyyppiä olekkaan, mikään ei ole niin yksiselitteistä kun joskus ns. asiantuntijat yrittää uskotella.

Ihan kesäiset kelit.

 

Turvat umpeen johtaja syö broileripastaa,
onhan siinä henkilökunnalle kananpääkeittoa.

Tänään hiljalleen hölkkäilin kuudenkilometrin lenkin.

Sen jälkeen paistoin broilerin rintapalan jonka söin riisin kera.

Pienet päivälevot, ja kävelylenkki keskustaan päiväkahville.

Jos vielä illemmalla kävelisi lähikauppaan ostamaan jäätelön, voisi sanoa että ompa eläkeläinen heittäytynyt liikunnalliseksi.

Se tuo aurinko ja lämmin sää saattaa olla osasyyllinen siihen, etten kokopäivää sisällä makaillut.

Kävin Tervolassa.

 

Tänään juostiin Tervolan urheilukentänmaastossa Vesa Kähkölän muistojuoksu.

Vesa ei enää kisapaikoilla voi nähdä, mutta muisto säilyy meidän juoksu urheilusta kiinnostuneiden mielissä aina.

Se sai minutkin aamulla nousemaan junaan, kiva tunnelma oli kisapaikalla ja monia entisajan ja edelleenkin juoksevia kisatuttuja oli kiva tavata.

Ja kun meidät katsojatkin syötettiin hyvällä lihakeitolla ja pullakahveilla, niin järjestelyille täytyy antaa täydet kiitokset.

Minulla tietysti oli kamera mukana, mutta en kyllä yhtään kunnon kuvaa saanut aikaiseksi, sokea mikä sokea, mutta yritän huomenna muutaman surkean kuvan saada laitettua tänne.