Ennen piikkarikauden avausta.

Vuona 2000 kävin juoksentelemassa Goan rantoja ja kyläteitä.

Hotellihuoneeni piti ötökkävapaana tällainen gego.

Kaveri oli hyvin arka, mutta pimeän tullen se vilisti pitkin seiniä ja kattoa, pyydystäen pienimmätkin hyttyset ym. ötökät.

Kaverin käpälissä oli hyvä pito, ei se piikkareita tarvinnut.

Hyvin minä sen kanssa toimeen tulin.

Tänä viikonloppuna juostaan Pyhtäällä Suomenmestaruuksista maantiejuoksussa.

Minäkin tänään aamupäivällä suoritin jo toisen ulkoilun tälle viikolle.

Ihan totta juoksin 10 kilometrin lenkin, eikä aikaakaan mennyt kun vähänenemmän kun kaksikertaa se mitä  Ilona Monosella Aurajoen kympillä eilisiltana.

Kohtahan se on jo ratajuoksukausi juoksijoilla edessä, ja piikkarit saa kaivaa esille.

Mutta seurataan ensin kuinka siellä SM-tiejuoksuissa juoksijoiden tossu kulkee.

Veli Koivu  Lapin Toivot  1:18:37  (50 v.) 

Veijo Honkaniemi  RDS  1:20:24  (60 v.)

Ajokortti 70/70

Se oli vuosi 1970 kun hankin autonajokortin, ja täytettyäni 70 vuotta se otettiin multa pois.

Jotta kaipa se oli ajokortti 70/70.

 Siinä kuva ensimmäisestä ajokortistani, viimeisen ajokortin kuva ei enää läpäissyt ennakkosensuurin tarkastelua.

No kun kortti oli, täytyihän heti mennä auto ostamaan.

Ensimmäinen autoni oli Datsun Bluebird 1300 vuosimallia -65.

Vuona 1970 

Suomessa henkilöautoja oli rekisteröitynä 707 218 kpl.

Autoja kaikkiaan rekisterissä 816 521 kpl.

Eli joka 5,5 Suomalainen omisti auton.

Vuona 2019 kun ajokortti minulta otettiin pois.

Henkilöautoja oli  3 574 570 kpl.

Autoja kaikkiaan  4 253 776 kpl.

Vuona 2025 Suomessa oli rekisteröitynä kaikkeaan 7 425 114 autoa,

 joista henkilöautoja 3 819 975 kpl.

Elikkä autokanta on yhdeksänkertaistunut siitä kun ola auton osti. !

Nykyään jokainen Suomalainen vauvasta vaariin, omistaa 1,3 autoa.

On ne näköjään muutkin käyneet auto ostoksilla, kun autojen määrä on paljon suurempi kun maassamme asuvien ihmisten määrä.

Tämän kaiken tilastokeskus tekoälyn avustuksella minulle kertoi.

Jos tuohon vielä jälkikommenttina lisäisi. 

Syntymävuotenani 1949 henkilöautoja Suomessa oli 12 565 kpl.

Kasvua henkilöautomäärässä vuoden 2025 loppuun on tullut 28 348,68 % 

Aikakivasti...

SM tiejuoksut lähestyy.

Ensi viikonvaihteessa kilpaillaan tiejuoksussa Suomenmestaruuksista, niin yleisissä, nuoremmissa kun veteraanienkin osalta.

Siksi laitankin tähän osoitteen missä laskuri uusimmilla kertoimilla, millä voi vertailla esim: veteraani iän tulosta yleisenikäryhmän aikoihin.

Laskuri:  

Syötä laskuriin matka, aika ja ikäsi, paina Age-grade, (voit myös kääntää sivun kielelle Suomi, paina ikäluokka) saat vertailuajan ja ajan mitä ikäistesi huippuaika vaatisi.

Vertailin omia puolimaratonin aikojani eri ikäisenä, muutettuna yleistä sarjaa vastaavaksi:

                                      

Vuosi    Ikä        Aika       Vasta yleis.s. aikaa

1991  -  42 v. -  1:09:14   -   (1:05:39)

2002  -  53 v. -  1:15:34   -   (1:05:34)

2007  -  57 v. -  1:15:56   -   (1:03:09)

2017  -  68 v. -  1:26:41   -   (1:04:40)

2020  -  71 v. -  1:32 18   -   (1:06:40)

2024  -  75 v. -  1:36:08   -   (1:05:40)

Siinä poimintoja eri ikäisenä tasostani verrattaessa yleiseen sarjaan.

Vuosissa on tietysti isompiakin vaihteluja sairauksien ja vammojen vuoksi, mutta yleistä tasoa tällainen yhteenveto omasta kuntotasosta kyllä kuvastaa.

Vuosi 2007 hiukan poikkeaa, silloinhan tein kokeilun vieläkö lähes kuusikymppisenä tosiharjoittelu tehoaisi.

Kokeiluhan päättyi akillesjänteen katkeamiseen.

Maratonaikani 2008 Frankfurtissa 2:48:48  antoi laskurissa ajan 2:20:13 olin silloin 58 vuotias.

Maratonilla juoksin 1988 ennätykseni 2:29:54 iältäni olin silloin 39 vuotta, ja laskuri antoi ajan 2:24:38

Itselleni ehkä se puolimaraton oli se paras matka, maraton olisi vaatinut hiukan runsaampia kilometrimääriä.

Pitääpä vertailla SM kisan jälkeen, veteraanien tuloksia yleisessä sarjassa juokseviin.  

Hiukan valmistusvirhettä.

 

Sotien jälkeen piti väestöä saada kasvamaan että on niitä sotakorvausten maksajia, siksi varmaan päästettiin tällaista epäkuranttia tavaraakin markkinoille.

Kuva otettu joskus 10 vuotta sitten.

Tämä tuli mieleen, kun eilen talvisarjajuoksupaikalla tuli puheeksi kuinka ratajuoksu sopii toisille, juoksevat siellä parempia aikoja kun maantiellä,

ja kuinka se on toisilla taasen päinvastoin.

Omalla kohdallani ratajuoksussa selkään iskee 'jumi', vitonen juuri meni, mutta kympillä oli aina vaikeaa.

Minulla kun on iso pituusero jaloissani, ja kun se sisäkaarteenpuoleinenjalka on pitempi, ja kun juostessa kallistutaan sisäkaarteeseenpäin pituusero korostuu entisestään.

Se kai aiheutti selkäoireen ratajuoksussa.

Mittailihan se eräs urheilulääkäri röntgenilläkin jalkojeni erimittaisuutta omaan tutkimukseensa, jalkojen erimittaisuuden ongelmista, mutta en muista paljonko hän sai mittaeron jaloissani olevan.

Kunhan tässä vain kirjoittelin odottaessani maratonlähetystä, tänään Susanna Saapungin pitäisi juosta maraton vienna city maratonilla.

Maanantainahan sitten Bostonista tulee maratonlähetys vitoskanavalta.

Myöhäisherännyt.

 

Minä tuohon kilpaurheiluun ja ulkomaanleirit aloitin jo varsin varttuneessa iässä.

Kilpailemisen aloitin vasta 1977 jolloin olin jo 28 vuotias, ja ensimmäisen varsinaisen reenimielisen ulkomaanmatkani tein vuona 1983 silloin vuosia mittarissa oli jo 34.

Talvikauden katkaisun juoksuleirillä katsoin niin mukavaksi että niitä talvileirejä onkin tullut tehtyä lähes vuosittain yli 40 vuotta.

Kotona Rovaniemellä 22.12 1983           *            Playa Del Ingles 23.12 1983

 Varsin miehekkäät kilometrit sain aikaan eka juoksuleirilläni kahdeksassa päivässä, 251 kilometriä tuli teitä tallattua, vaikka lähtökunnossa olikin toivomisen varaa.

Olin kesällä heinäkuun puolivälistä syyskuunloppuun ollut täysin juoksematta, molempien sääriluiden pahojen väsymysmurtumien takia. 

Kotiinpaluun jälkeen oli kisakalenterissani hallikilpailuja.

3000 m. (9:05:1 s.8)  

Pohj.Suomen mest, 5000 m. (15:40:9 s.9)

Lääninm. 3000 m (9:14:07 s.7)

Siihen aikaan oli kisoissa kilpailijoita, ja tasoakin, joten ei meikäläisen ajoilla lyhyemmän matkan kisoissa juhlimaan päässyt.

Laitan vielä tähän huomisesta talvisarjajuoksukisasta painetta itselleni, että saisin yleisöksi lähdettyä.

Jos menen ja kameran muistan mukaan ottaa niin muutaman kuvan laitan tänne.

Ja tulokset kisasta ilmaantuvat juoksunjälkeen  RDS:n nettisivulle .

Sokea laatottaa korvakuulolla.

Tätä en meinannut edes kehdata kertoa.

Keittiön kaappien ja työpöytien välinen laatoitus oli pysynyt uskon ja saumausaineen varassa vuodesta 1980 asti, ja nyt laattoja alkoi irtoilemaan.

Laatoittajalla oli päässyt laasti kuivumaan ja laatan hiertäminen alustaan unohtunut vallan kokonaan.

No minunhan täytyi tietysti asiaa alkaa korjaamaan.

Löysin vielä laattojen kiinitys laastia ja saumausainetta,

jota oli jäänyt joskus -90 luvun alkuvuosilta, kun olin laatoittanut pesuhuoneen.

Paketissa kyllä luki: Säilyy vuodenverran paketin avaamisesta!.

Mitä hemmettiä??

Ei kai se ole tosi että tommonen sementtijauhe menee vuodessa vanhaksi?

No olihan aineet toki olleet kaapissa jotain 35 vuotta, 

mutta päätin kyllä ne mulle välttää..

Ei kun laatottamaan.....

Kun lähes sokea yrittää homman tehdä ihan melkeen korvakuulolla, jälki ei ole lastenkateltavaa, tai ihmisen yleensäkään.

Mutta itte tein, kun olen aina ollut teesseitsemies, en edes kehdannut ketään siihen hommaan palkata.

Aina oon kaiken ite tehnyt, niin pitää vielä sokeanakin yrittää selviytyä kaikista hommista.

Loppu on lähellä.

Loppu on lähellä, nimittäin talvikauden loppu.

Lauantaina juostaan tämän talvikauden viimeinen RDS:n talvisarjajuoksu.

 Piikkikengin ja toppavarustein ei toki tarvitse varustautua, nythän on sulat tiet ja kesäiset kelit, joten on hyvä testailla lähtötasot kesän kilpailukauteen. 

Eilen kävin käveleksimässä Saarenkylän urheilukentällä, kenttä on hyvässä kesäkunnossa, juoksuharjoituksia tekevät juoksijat vain puuttuivat.

Tänään kävin pienen etanahitaan juoksulenkin, väsytti ja mitään liikunnan riemuja en päässyt kokemaan, ja matkaakin taittui vähän vajaa seitsämän kilometriä.

Ilma oli tänäänkin mukavan lämmin ja aurinkoinen.

Ei tää hyvää lupaa kyllä tämä vielä kesällä kostetaan, näin ajattelee pessimisti olli.

Voihan p...... nyt ne ovat tulleet.

Kesän pahimpiin lieveilmiöihin kuuluvat, sääsket ja punkit.

Ne pahimmat ja minulle kalleimmaksi tulevat, vuokrasähköpotkulaudat ovat jo liikenteessä.

Viimekesänäkin toistatuhatta euroa tuli maksettavaa hammasremontista, kun pimeälle jalankulkuväylälle kumolleen jätetty vuokrapotkulauta aiheutti kaatumiseni.

No tänään ei ole vaaraa että niin kävisi, tv:stä tulee urheilua, joten pysyn sisätiloissa.

Aliisa Vainio juoksi jälleen kovanmaratonin Pariisissa 2:21:35

Lappilaisittain ajatellen kovatulos, Juho Latvala Hannoverissa 2:32:11

Onnittelut kovista maratontuloksista.

Tässä viikonvaihteessa  juostaan useita kansainvälisiä maratoneja, pitää tarkkailla hiihtolähetystenjälkeen löytyykö muita hyviä Suomalaistuloksia.