Hyvä etten itkuavääntäny.

 Tänään Santa Polassa juostiin puolimaraton, sitä seuratessani pahalta tuntui kun en itse ollut mukana.

Tästä video juoksusta:

Tänävuona oli vähän kostea keli jota oli tullut uhmaamaan noin 7000 juoksija, ja lujaa mentiin tänäkin vuona.

Itse olen ko. juoksun juossut viisi kertaa.

Sarjani olen voittanyt neljä kertaa ja kerran jäin neljänneksi.

Vuona 2020 olin ilmoittautunut 70 vuotiaisiin, mutta juoksua edeltävän yön yli 40 asteen kuume piti minut kämpillä peittojen alla.

Juoksureitti on tasainen eikä turhia mutkiakaan ole mukana, joten tuloksentekijät kannataa harkita tätäkin vaihtoehtoa.

Omissa juoksuissani ainoa hidastava tekijä olen ollut minä itse, ja tietysti tällaisena vanhempana hölkkätason juoksijana vähän tasotusta joutuu antamaan lähtöpaikassa, kovienmenijöiden karsinaan kun näillä vauhtivaroilla ei ole asiaa.

Lähtöviivan ylitykset kohdallani ovat olleet 8 sekunnin ja 1 minutti 14 sekunnin välillä.

Katsokaapa video pääsette juoksun tunnelmaan.

Kisakalenterit kuntoon.

 Tuossa tuloksia etsiessä selailin vanhoja lehtileikkeitä menneiltä ajoilta, kisoja ainakin näytti Lapissa olevan aikalailla enemmän kun nykyään.

Tässä tarjontaa vuodelta 1983,  (kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla.)

Paljon oli viellä lisänä maantie ja maastokisoja, joita ei kalentereihin ollut ilmoteltu, lyötiin kisa pystyyn, lehteen urheilumuistioon tieto kisasta ja kymmenittäin juoksijoita löysi aina paikalle, vaikka silloin ei vielä nettiä ollutkaan.

Aika usein kisassa tuli itselläkin mukana oltua.

Uusi nimi Lappilais maratoonareihin.

 

Täydenssin sivuillani olevaa listaa Lappilaiset maratoonari alle kolmetuntia, miehet.

Markku Hilden Keminmaan Urheilijat, 

2:54:53 Vantaalla 2010.

Seuraava kolmentunnin alitus olisikin sitten 200 alittaja miesten osalta.

Naisia on Lapissa kolmentunnin alle juossut 7.

Markkuhan oli kovanluokan maratoonari nuorempana Lontoossa -96 ennätykseensä 2:18:36 juostessaan, mutta edusti silloin etelänseuroja.

Itseltäni puuttuu vuoden 1979 Suomen maratontilasto.

Jos joku tilaston omistaa ja siellä Lappilaisia kolmentunnin alittajia löytää, joita tilastoissani ei näy, olisin kiitollinen jos viitsisit laittaa vaikka sähköpostilla tiedon minulle. 

Näiden maratontilastojen kokoaminen vaatii sitä että urheilustakiinnostuneet tekevät yhteistyötä. 

Omat liikunnat on vähissä, sillontällöin olen pienen hiihtelylenkin suorittanut.

Suksen ei sovi lipsua, poikkinaiset kylkiluut ei tykkää, etusormi nyt jotenkin menee kun ei purista sitä sauvan ympärille, mutta kun käsissä ei ole voimaa, homma on tosiaan vain sellaista hiihtelyä.

Pahasti Suomettunut.

 Sokea autoilija, sairaudet ja korona on aiheuttanut minulle Suomettumista.

Olen nyt ollut yhteenmenoon jo 21 kuukautta kotimaankamaralla.

Tätäpitempi jakso on tullut viimeksi vuoden 2008 tammikuun jälkeen akillesjänteenkatkettua, silloin tuli 24 kuukauden pätkä yhtämittaista kotonaoleskelua.

Aikaisemmat näinpitkät pätkät yhtämittaista Suomessa vietettyä aikaa löytyy useiden vuosikymmenten takaa.

Vasemmankäden voima on käynyt jo niin heikoksi että viisitoista hauiskääntöä pystyn tekemään enää 4.7 kilon käsipainolla.

Senjälkeen lihas kramppaa ja iskee kipu ja väsy.

2017 kuntosalilla vastaavaa liikkettä tein useita sarjoja peräkkäin 14 kilon painolla.

Tämän on saanut aikaan tuo kolarin hermovamma ja hermostosairauteni.

Ei tää hyvältä näytä.

Alempikuva kuntosalikäynniltä 2017

Tänään yritin pienen pakkaslenkin juosta, huonosti kävi siinäkin.

Oikea pohje kramppasi, ja nyt sisälläkin kävely pitää suorittaa nilkaa ja varpaita taivuttamatta muuten heti kramppi iskee.

Nyt joulunjälkeen hermojen johtumisnopeusmittauksissa käsistä mitattiin 38 m/s, ja jaloista 34 m/s nopeuksia.

Toki nopeudet hiukan vaihtelee eri lihaksia hermottavissa hermoissa.

Yläraajojen hermojen johtonopeudet eri lähdeteoksissa hieman vaihtelevat, mutta nopeudet 50 -70 m/sek. katsotaan normaaleiksi.

Jalkojen osalta normaaleiksi lukemiksi ilmaistaan 40 - 60 m/sek.

Suomessa pidetään sairaudenmerkkinä, jos nopeudet alittaa 40 m/sek.

Tuli vain mieleen, minkähänlaisella nopeudella nopeiden pikajuoksijoiden, virta kulkee hermostossa?. Esim: Kreetta Hurske, on ilmiömäisen nopea reakoija lähtölaukaukseen.

No meikäläinen varmaan ei ennättäisi irrota telineistä ennen kun nopeimmat olisivat jo maalissa.

Mukana on lisänä niin paljon sitä luontaista hitauttakin.

Vuosi uusi, minä vanha.

 

Hyvää uuttavuotta blogini lukijoille !

Kohta vaihtuu vuosi.

Tulevana lauantaina on jo vuosi 2022

Minulla tämävuosi on ollut niin ikävä, etten yhteenvetoa vuodesta tee, kuten yleensä on ollut tapana.

Kirjoittelin tässä aikaisemmin Rovaniemellä järjestetystä tiejuoksun SM-kisasta vetraanien osalta.

On täällä juostu SM-mitalleista yleisessä sarjassakin, 1999 ratkottiin maratonin mestaruudet Rovaniemellä.

Juoksu suoritettiin perinteisellä siltojenlenkillä.

Noin 1,2 kilometrin lenkki alkuun ja senjälkeen viisikierrosta siltojenlenkkiä, siitähän se maratonin matka muodostui.

Ja reitti sai jopa kiitoksiakin juoksijoilta.

Silloin oli erikoinen kesänalku, juoksunaikaan oli ihan lämpöinen keli, juottohommissa ollessanikin tarkenin ihan T-paitasillaan, mutta seuraavana aamuna oli nilkkoihin asti lunta.

Juoksun tulokset:

Tästä linkistä sitten, miksi se harppa lyhenee ja vauhti hidastuu, kun siirrytään veteraanisarjoihin, tai siis vanhenemisesta yleensäkin.

No niin.... nyt rupes tympimään nämä kaikki vuodet mitä olen elänyt.

Heitämpä kirjottamisen ja menen kahvinkeittoon.

Hyvää joulua 2021 blogini lukijoille.

 

Hyvää ja rauhallista joulunaikaa kaikille blogini lukijoille.

Joulunaika ei minulle ole kovin mieluisaa aikaa, on pimeää ja pakkasia, näin kun sen joudun täällä kotimaanperukoilla viettämään.

Koronan lisäksi on nuo omat terveydelliset syyt jotka estävät meikäläisen valoisampiin ja lämpimämpiin paikkoihin lähdön.

 Mielummin viettäisin jouluaattoa näin kun tässä vuoden 2014 kuvassa.

Mutta toivossa on hyvä ellä, päivä pitenee jokapäivä, tosin vain kukonaskeleenverran kerrallaan.

Jatkus edes vuohenaskeleenverran, 

Hyvällä harpalla ilmaantuivat heti paikalle kun auton pysäytti tuolla Norjanmaalla, kuva vuodelta 1982.

Ompa se Honda Acord kiinnostava biili.

Joo eipäse auta kun kärvistellä päivä kerrallaan.