Jos joku tuntee että jalka meinaa sutiaraapia vetojarepiessään, tai haluaa muuten vain pelastaa piikkariparin jäteastiaantutustumiselta, hakkee pois.
Ei tartte edes kiittää.
Numerosta ei ole tietoa ehkä 42-42½.. Takuuta en voi antaa että kengillä kymppi alle puolentunnin taittuu, mutta 33 alle menee kirkkaasti murskaradoillakin.
Tänään yritin pyöräilemään, mutta kun siitä ei tule mitään, purista ja pistää ja hengästyy jo alle 20km/t pyöräilyvauhdilla.... Piti palata kotiin surkuttelemaan.
Oisko se aika viikokatsauksen vuodelta 1988
----------------------------------------------------------
Neljännesvuosisata sitten:
2.5-8.5 1988 viikko no:18
Eihän se juokseminen tälläkään
viikolla kivutta sujunut,
mutta kuitenkin 74 kilometriä
viikolle juoksin.
Pyöräilyä viikolle tuli 132
kilometriä, lisäharjoitukseksi.
Lauantaina sitten kisastartti
Torniohölkässä puolimaratonilla.
Aikahan olisi ollut ihan hyvä
1.09.14… mutta, mutta.
Minulle jäi kyllä vahvasti tunne
että matka oli hiukkasen vajaa, en ole itselleni koskaan tätä aikaa kirjannutkaan
täyden puolikkaan ajaksi.
Muuten juoksu kulki kyllä aika
rennon oloisesti, ja ilmeisesti kilpailutilanteessa kipukynnys on niin paljon
korkeammalla, koska suurempaa jalkakipuakaan ei juoksun aikana ollut.
Työviikon olin tehnyt Kemi
Tornio alueella.
Se siitäviikosta neljännesvuosisata sitten.
Tigerithan on ihan legendat! Älä vaan Olli heitä noita piikkareita roskiin, hieno pala historiaa. Jos todella tarvit tilaa kaappiin niin malta hieman ja säästä ne mulle. Haen pois kun tulen Espanjasta!
VastaaPoista-Ossi P
Jep,täältä ne löytyy ja joutaa pois, on niin jokapaikka täynä rojua.
VastaaPoistaTuolla rujulla on kyllä ihmeelline voima lisääntyä....en tiije mistä Se kailenlaine "tarvekalu" tuon lisääntymisvoiman ammentaa...kotona ku ei enää roinaa tarvi, sehän Sitte viijää meillä mökille ja mökin kautta kaatopaikalle...helpompijaki tapoja saattasi Kyl olla?
VastaaPoistaMie olen sitä mieltä että ihminen tarvitsisi vähintään 500 nelöimetrin varastotilat,tavaroille joita joskus vielä voi vaikka tarttea.
VastaaPoistaJa asunnoissa pitäisi olla komerotilaa enemmän kun asuintilaa, johan T-paitojakin juoksijoilta kolme komerollista löytyy.
80-luvun alusta tai taitteesta on nuo piikkarit. Todistettavasti tuollaisilla taivaltaa kostealla murskaradalla kilometrin 2.31 :)
VastaaPoistat. Outo
Ne oli nuo murskaradat nopeampia, tai sitten nykyään on kellot nopeampia.
VastaaPoistaTai sitten se johtui siitä että oli niin paljon parempia piikkareita.
Ennen pitkällä lenkilläkin vauhti oli kovempi kun mitä nyt pystyisi 60 metrillä.
Eihän tuo vastaa kuin vähän yli 2 minuutin väliaikaa 800 m:n matkalla. Peter Snell muistaakseni pisteli saman matkan aikaan 1.43,8 murskalla. Nyt ennätys on 1.41 paikkeilla.
VastaaPoistaHelsinki City runin voittoaika 1.11 olisi ollut Ollille aikoinaan kevyttä kauraa.Juoksutaso on Suomessa lässähtänyt-
VastaaPoistaKGB
Täytenä puolikaanmatkana pitämissäni kilpailuissa juoksin 9 vuotena alle 1.11.02
VastaaPoistaEnnen oli vain pakko jos halusi vähänkään sijoittua.
Ja tuloksethan tulevat harjoittelemalla, jos olis enemmän reenaillut olisi se varmaan kulkenut paljon lujempaakin.
Tässäpä esimerkkiä harjoitelleista.
Lueskelin tänään maratonilla ensimmäisen 2.10 alittaja (Fukokassa-67 2.09.36) Austraalialaisen Derek Claytonin harjoittelusta,
300 km viikko ja joka lauantai maraton alle 2.25
Antwerpenissä -69 paransi aikaansa 2.08.36
Sitä se harjoittelu teettää,ei siinä sitten tarvi kokopäivää yhtä maratonia irvistellä.
Olen lukenut netissä käytyä keskustelua City Run juoksukisan oikeanmittaisuudesta, siihen en ota kantaa mutta.
VastaaPoistaEsim: Sportti.com sivulla vakuteluissa ja kerronnassa puhutaan kyllä puhasta paskaa:
Mitataan "sähkömekaanisella mittarilla"??
Kyllä se IAAF ainoa hyväksymä mittari on mekaaninen(Jones Counter).
"Mitataan vähintään kaksi kertaa, jos kahdella kertaa ei saada samaa tulosta mitataan vielä kolmas kerta ja lasketaan näiden keskiarvo"??.
Ei mittaustulos ole mikään keskiarvo joistain mittauksista, vaan lyhiin mittauksessa saatu matka.
Mittaria kalibroidessa ajetaan kalibrointirata neljä kertaa, näistä lasketaan keskiarvo, johon lisätään IAAF määräämä varmuuskerroin (Short Course Prevention Factor) 1.001% (metri kilometrille) Sitten mitataan reitti.
Mittauksen jälkeen mittari jälleen kalbroidaan samalla menetelmällä kun ennen mittausta, ja näistä lasketaan keskiarvo, joka on vasta lopullinen mittarin näyttämän arvo.
Jolla arvolla lopullinen reitin pituus lasketaa, ja tehdään mittauksessa saatuun mittaan lopulliset korjaukset.
Ne keskiarvo käsitteet, niikuin muukin mittaustapahtuma ei jutun kirjoittajalle ole oikein näkynyt avautuvan.
http://www.sportti.com/uutinen.asp?CAT=4-4&ID=241081
Tuossa osoiteessa kisan järjestäjä selitellyt:
SUL:n kouluttama ja valtuuttama maantiereittien mittaaja Olavi Peura