Kuva:Wikimedia/Savamah |
Tai siis eihän niissä mitään 'jujua' ole, meidän aivomme vain ovat niin yksikertaiset että ne olettavat jotain ja pidättäytyvät itsepäisesti näkemyksessään, eikä enää pyri vaihtoehtoja etsimään.
Aluksi yritin tätäkin kuvaa tulkita vain joksikin ötökäksi.
Ikä tekee senkin etteivät aivo toimi enää niin 'elastisesti' vaan tyytyvät näkemäänsä, eivätkä muita vaihtoehtoja etsi.
No nämä äijjät on tietenkin samankokoisia, vaikka aivomme haluaisi ne erinkokoisina nähdäkkin.
Nämä pari kuvaa panin esimerkiksi siitä kuinka ihminen luo ennakkokäsityksiä oppimiensa asioiden tai oletuksie pohjalta.
Lapsilla näitä valmiita ajattelumalleja on vielä vähemmän, useimmiten tämäntyylisissä tehtävissä lapset oivaltavat asian, mennen tullen nopeampaa kun varttuneempi kansalainen.
Aivojen ja kehon eri ominaisuuksien kehittämisen kannalta on ihmisen lapsuudessa jo hyvin varhain kausia, jolloin jolloin jokin ominaisuus on parhaiten harjoitettavissa.
Tarkastellaanpa asiaa urheilun kannalta.
Lihas solujen (nopeat hitaat) määrä määräytyy geneettisen perimämme mukaan.
Osa soluista on myös sellaisia välimuotoisia soluja, joiden mukautuminen tapahtuu ennen murrosikää, joko nopeiksi tai hitaiksi soluiksi, lähinnä liikuntatottumusten mukaan.
Sydämen koko kasvaa erityisesti murrosiässä.
Eteenkin vasemman kammion kasvua voidaan lisätä varhaislapsuudesta asti.
Mitä enemmän sydäntä kuormitetaan sen voimakkaampaa kasvu on.
Nopeuden kehittymisen paras herkkyyskausi ajottuu 10 vuoden molemmin puolin.
Lapsuuden laiminlyödyt nopeusharjoittelun puutteita on myöhemmin vaikea paikata. Reaktioajan nopeutta voidaan parhaiten kehittää 6 - 10 vuoden iässä.
Voimankasvun huippukausi pojilla on noin 15 vuoden iässä, siinä on noin 1 - 3 vuotta otollisinta aikaa.
Laitetaanpa tähän lopuksi tällainen yksinkertainen laskutehtävä, montako niitä ukkoja oikein olikaan.
Tämä nyt ei ole mikään optinen harha, mutta yksinkertaiset aivot, eivä tätäkään heti oivalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti