maanantai 7. joulukuuta 2020

Onhan se järjettömän kovaa vauhtia.

Valenciassa  Kibiwott Kandien juoksema puolimaratonin ME 57:32 on käsittämättömän kovaa juoksuvauhtia.
Se on 2:44 kilometrivauhtia, sehän tietää sitä että pari kymppiä pitää vetää perätysten 27:20 ja vielä reilu kilometri päälle.
Se on muuten ratakympin Suomenennätysvauhtia kovempaa menoa.

Kisa suoritettiin muutamien juoksijoiden kutsukilpailuna, syynä tiedysti korona.
Sää oli juoksuun hyvä, lämpötila 10 asteessa tuulta 10 km tunnissa.
Voittaja kuittasi vaivanpalkkaa 121 000 dollaria voitosta ja ME:stä, ihan kiva tuntiliksa alle tunnin työstä.

Itse kisaa seurailin suorana tuolta Espanjan mainoskanavilta, pientä lohtua kun tänävuona ei kansainvälisiä kaupunkimaratoneja ole saanut katsella.

Viimevuona Valencian puolkaan voittaja meikäläiusen sarjassa juoksi 1:39:10
Tämän vuoden kisassa olisi ehkä meikäläinenkin kisaan startannut, jos ei koronapeikko olisi uhkana ollut jo kevättalvella.
Meidän Torreviejan juoksuporukasta täydellemaratonille jo ilmoittautuneita olikin.

Itselle päivänohjelmaan kuuluu apteekissa ja kaupassa käynti, ja juoksulenkki jos viitsii, tai uskaltautuu, liukasta on.
Joutuuko tässä vielä investoimaan nastapohjaisiin kenkiin. 
Ei kai nyt sentään, vedetään lonkkaa liukkailla keleillä.

 

7 kommenttia:

  1. Adidaksen uusilla kengillä lienee myös ollut positiivinen vaikutus vauhtiin. Niin se kehitys etenee, takavuosien ohuista läpysköistä hiilikuitukenkiin, joissa paksu pohja joka palauttaa lähes kaiken energian. En olisi koskaan uskonut että siihen suuntaan mennään, mutta tulokset puhuvat puolestaan. Myös itse juoksin aikoinaan melkein kaikki ennätykseni harjoituskengillä, kun en oikein tykännyt ohuista kilpakengistä.

    VastaaPoista
  2. Ei epäilystäkään etteikö nykyiset 'pomppukengät' vaikuttaisi aikaa parantavasti tiejuoksukisoissa.
    Se vain kun kenkien saatavuus ja hinta aiheuttaa näin alkuvuosina eriarvoisuutta juoksijoiden kesken, samoin tulosten verratavuus entisajan töppösillä juostuihin aikoihin vähän kärsii.
    Hiihtopuolella väline kehitys puusuksesta nykypäivään on ero kun yöllä ja päivällä, mutta siellähän ajat eivät olekkaan vertailun peruste eri kisojen kesken.
    Välineet,ravinto,terveydenhoito,valmennustietämys yms. kehittyy, ja juoksijat kehittyvät, (tosin ei Suomessa) ja huippuajat kovenevat tulevaisuudessakin, näin on ollut koko ihmiskunnan historian ajan, eikä se tähän pysähdy.

    Itse olen aina löytänyt keveistä kilpakengistä itselle kisakengiksi sopivia.
    Olisihan se kiva kokeilla miltä ne nykyiset ihmekengät juostessa tuntuu, ja olisiko mitään vaikutusta tällaisille joilta ikä on jo voimat ja kimmoisuuden askeleesta vienyt, tuskin vauhtia lisäisivät, mutta tuntuisiko askel miellytävämmältä.

    VastaaPoista
  3. Kyllä noilla Afrikan kiitäjillä on myös tuo kemiallinen valmennus kohillaan. Kun kaikki osa-alueet on kunnossa tulos on jotain tuollaista.

    VastaaPoista
  4. Niin, niitä kemiallisia ja muita menetelmiäkin on ollut kautta aikain, ja tulee olemaan jatkossakin,
    Aikojen alkupuolella annettiin urheilijoille jopa stryktiiniä, pahuksen urheilijat pakkasivat vain heittämään veivin turhan usein, Suomessakin sotienjälkeen Hotapulveri autto kovasti suksenluistoon, ym..ym..
    Eikä Afrikkaa voi pitää yhtään pahempana kun muitakaan.
    Astmaa on ympäri maailmaa, huuletrohtuu, ym hauskaa..
    Olihan Suomikin edelläkävijämaita punasolukikkailuissa, ja talonmiehethän meillä on aina olleet pahapäiväisiä,
    Ja Lahden aikaan ei kukaan edes ilman lääkelaukkua huoltamolla kahvilla käynyt,
    Entä Itäsaksa aikanaan, Venäjä, ja Amerikan rikkaat urheilijat jotka saivat aina B-testin tarkastuksen jälkeen puhtaat paperit,
    Atenan olumpialaisissa Kreikkalaisten näytteitä vienyt auto kolaroi, kelleen ei käynyt mitenkään autokin vaurioitui vain lievästi, mutta kaikki näytepullot hajosivat vaikka olivat suojattussa laukussa tyroksin keskellä.
    Näitähän sattuu maassa kun maassa, puhdasta urheilua ei olekaan, joka maasta löytyy ainakin yksilöitä jotka venyttävät omaatuntoa.

    VastaaPoista
  5. Se, ettei vitosen ja kympin tuoretta ME-miestä ei valittu vuoden yleisurheilijaksi, on puhtaasti kannanotto afrikkalaista kestävyysjuoksukulttuuria vastaan, ja samalla askel oikeaan suuntaan kansainväliseltä yleisurheiluliitolta. Puhtaan urheilun puolesta.

    VastaaPoista
  6. Joo kyllä ogelma tuo doping on.
    Minun suhtautuminen asiaan on sama kun muihinkin rikoksiin, syytön kunnes toisin todistetaan.
    Ei kai sitä voi kaikkia voi tuomita siitä että tekee hyvän tuloksen,
    Se taasen olisi vielä kamalampi tilanne jos joku lahjakas hurjasti koko elämänsä harjoitellut, kun hyviin tuloksiin päässyt"hyllytetäisiin" liian kovien tulosten takia.
    Se on kuitenkin hyvä, jos tekee maailmanennätyksen, voittaa olympialaisissa tai jossain suuremmissa kisoissa, pääsee aina toopingtestiin.
    Se myös on hyvä että nykyään testiä säilytetään, jotta voidaan jälkikäteen tutkia kun havaitaan tulleen uusia doping aineita markkinoille.
    Vaikka ei se koskaan niille jälkikäteen mitallistiksi nostetuille täysin oikeutta annakaan.

    VastaaPoista
  7. Ei yksittäisiä urheilijoita toki voikaan asettaa epäilyksen alle, etenkään jos ei ole todistusaineistoa. He vain saattavat kärsiä siitä, että löytyy suuri määrä hieman heikomman tason urheilijoita, jotka piilossa kaikilta huijaavat. Tosin melko härskiä toimintaa on se, jos näitä dopingruiskuja löytyy pusikoista harjoituskenttien liepeiltä. Tästä on uutisoitu viime aikoina, ja suomalaisetkin urheilijat ovat asiaan ottaneet kantaa. Ei tietenkään voi yleistää asiaa sen suhteen, että suuri määrä urheilijoita käyttää aineita, mutta ainakin todistusaineistoa löytyy että jotkut käyttävät.

    Kun kilpailu menee liian kovaksi, niin joillakin kantti lopulta pettää. Lieneekö sama tapahtunut Suomessakin aikoinaan, kun kilpailu oli vielä todella kovaa edustuspaikoista. Nyt on vain Topi Raitanen, ja sen jälkeen tulee liian iso kuilu. Nuorison asenne ei kerro siitä, että vastaavan tasoisia kavereita tulisi 5-10 vuoteen ainakaan.

    VastaaPoista