sunnuntai 5. helmikuuta 2023

Opintomatkalla Murciassa.

Tänään olin opintomatkalla katsojan vaativaan osaan Murcian maratonilla.
Kun on aina ollut kilpailijana kisatapahtumissa, ei se katsojana olo onnistunut huonostikkaan. 
Huvittavuuttakaan toiminnasta ei puuttunut, aina väärässä paikka, ja väärään aikaan.

Suomalaismenestystäkään ei kisasta puuttunut, kisa ja kisan katsojan tapahtumiin palaan laajemmin illanmittaan, nyt kuitenkin hiukan lepoa ja mahantäytettä.

Kisatapahtumat alkoivat 10 kilometrin lähdöllä.


Siinä tuli heti Suomalaismenestystä.
Naistensarjan voitti Emilia Siltanen JKU 35:31, kolmanneksi juoksi Katja Järvelä JKU 36:48
Miesten kympin nopein Vilho Loukkalahti 30:43


Maratonin nopein Boufars Hicham 2:15:31 
käyden kovan kisan Dominick Kiprui Bettiä vastaan 2:15:48
Täydellä maratonilla Jarkko Järvenpää taisi jättää matkan kesken, tässä Jorma Salmisen ottamassa kuvassa juoksu on kyllä lennokasta.
Kuopion Jarmo Väänänen oli myös mukana täydellä matkalla sijoittuen ajallaan 3:21:27 sarjansa kuudenneksi.


Hannele Salminen puolimaratonin jälkeen, aika 2:01:54 sarjansa nelonen.


Kisoissa on lähes aina järjestetty hierontaa lihasten rentouttamiseksi järjestäjien puolesta.


Virvokkeita ja syötävää on myös aina saatavana, unohtamatta tietysti kaljaakaan.


Me katsojat tässä kilpailussa saimme olla kuivin suin, joissakin tapahtumissa myös katsojat pääsevät nauttimaan tarjoiluista.

Tulosluettelosta löysin 4412 tulosta, joten ihan pienikisa tämäkään ei ole, Suomalaisittan ajatellen.

Omiin toilailuihin katsojan osassa palaan myöhemmin, nyt panen potut tulelle.

Sarin lähettämät videot näkyvät tästä linkistä.

Omat toilailut katsojana olivat lähes täydelliset, väärässä paikkaa ja vielä väärään aikaan, ja lisäksi kameransäädöt täysin pielessä, ja vielä juotiin ilmaiset kahvit jotka täytyikin maksaa.

Minulla on tällä reissulla mukana kamera jonka säädöt (ja niitä piisaa) ovat kosketusnäytöllä pääosin, ja kun minä en niitä juurikaan näe, varsinkaan aurinkopaisteessa, niin epäonnistuneita kuvia tulee otettua jatkossakin.

Kisapaikalla oli kun olisi ensikertaa tapahtumassa ollut, vaikka kisa on tullut useampikin kerta juostua.
Ei sitä silloin kun itse juoksee tule niinkään ajateltua mistä ja  minnepäin juostaan iso massa ja nopeammat juoksijat näyttää suunta, sitä menee vain joukon jatkona.

Niin... minun sarjaani 70 v. voittaja juoksi 1:41:53 kakkonen 1:51:41 kolmonen 2:00:34
Joten vanhuus vaivoineen hidastaa täälläkin menohaluja.

Omat toilailut ja seikkailut täällä jatkuvat, seuraavaan kisaan jota katsomaan menee itänee tehdä vähän taustatyötä, reittien ja lähtöaikojen ym: tietojen suhteen.
Ehkäpä tässä raporttia olikin ihan tarpeeksi tältä päivää.

4 kommenttia:

  1. On nuo nykyset kisakengät melkoisen paksupohjaisia. Taitaa olla niitä hiilipomppukenkiä.

    VastaaPoista
  2. Joo ei noilla kärkipäänmenijöillä yleensä enää muunlaista kisatossua näe kun paksupojaisia hiilikuitu pomppukenkiä.
    Siitä voi päätellä että ihan selvä etu niistä on kovakuntoisille nuorille juoksijoille.
    Kehitys kehittyy, Paavo Nurmen aikaisiin kisakenkiin verrattaessa ero on jo niin valtaisa niin vauhdin kun jalkojen terveydenosalta.
    Minkähänlaisia aikoja senajan juoksijat olisi juosseet nykyisillä kilparadoilla nykykengillä ja monipuolisemmalla ravinnolla?
    Vaikka eihän siihenaikaan vielä niin täysillä harjoiteltu ympäri vuoden, korkeanpaikanleirityksestä puhumattakaan.

    VastaaPoista
  3. Itsellähän se meni niin, että juoksin ilman mitään pitoja koko talven vuodesta toiseen. Vauhti oli mitä oli, tehoja ei saanut tehtyä, ja pakkanenkin kiusasi, ja kengätkin muuttui kovaksi kun lähes 30 asteen pakkasilla tuli juostua kovaa. Nyt olen ensimmäistä kertaa ikinä juossut nastakengillä, ja ero on kerta kaikkiaan uskomaton siihen millä treenasin vuosikaudet. Väitöskirjankin tein kokonaan itse, ja hyvät arviot tuli silti. No se nyt on asia erikseen, mutta kertonee luonteesta.

    VastaaPoista
  4. Ensiksi myöhästyneet onnittelut väitöskirjan valmistumisesta.
    Onhan se nastakengällä juoksu varmaan rennompaa jos on liukkautta, ja pystyy ponnistamaan askeleen loppuun asti.
    Itse en ole juurikaan nastakengillä juossut, mutta olenhan aina pyrkinyt talvisin jonkunmittaisen sulanmaan leirin pitämään.

    VastaaPoista