perjantai 31. maaliskuuta 2017

Kuolemaa uhmaten menisin hiihtämään, mutta...

"Maastohiihto on laji johon liittyy riskejä. Huomaa että maastohiihtoon liittyy loukaatumisen ja jopa kuoleman vaara".
Näin luki uusien ostamieni Salomonin hiihtokenkien esittelyvihkosessa.

Nyt ei ole sitten uskalla hiihtämäänkään mennä, on liian suuri veivinheittämisen uhka.

Tähän uuteen uraani ja virkaani olen niin tykästynyt, että voin suositella muillekkin.
On niin mukava illalla vetäytyä nukkumaan, kun tietää että huomennakin on vapaapäivä.
Aamusta sitten päivän pitkän mietiskelee mitä en tänäänkään tekisi.
Sellaista on täyspäiväisen eläkeläisen elämä, 
Virkaan pääsyyn oli vain turhan pitkä koulutusaika (67v.4kk.).

Eilen katselin TV:stä ohjelmaa mikä meitä odottaa.
Tassä jaksossa paneuduttiin myös tuohon 'Dunedin tutkimukseen' 
Otagon yliopiston psykkologian laitos on seurannut 1037 vuona 1972 syntynyttä ihmistä syntymästään asti,
Tutkimus on paljastanut mm. kuinka paljon lapsuus vaikuttaa koko elämäämme, niin sosiaalisten kun terveydellisten ja eliniänkin suhteen.
Esim: jos synnyt ja elät lapsuutesi köyhänä, ei aikuisena rikastuminen juurikaan muuta esim: elinajan odotetta, sairastat köyhemmän väestön sairauksia jne. jne..

Aamusella kävin tunnin kuntosalilla rimpuilemassa, päälle juoksin mattojuoksua 30 minuttia 6 kilometriä, muuta liikuntaa ei tällepäivälle tulekkaan, aika menee SM-hiihtojen lähetyksiä tuijotellessa.
Siitä akvititeetista se eläke tällekkin päivälle napsahtaa. 😉

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti