Keväällä kengät kiinnostaa.

Se on kumma miten kevään lähestyminen saa katseen kääntymään lenkkikenkävarastoihin.

Näillä minun tämän hetken juoksumäärillä ei uusien kenkien ostotarvetta luulisi olevan, mutta usein ajaudun netissä selailemaan lenkkaritarjonnan uusia malleja.

Hyvät kengät ovat vain nykyään aika kalliita, kun ei tuollaisia Sydney McLaughin-Levron tyylisiä kenkäsopimuksiakaan ole.

Katsonpa minkälaisia kenkiä RunRepeat nyt testailee.

Kun ei viitsisi millään lähteä kauppaan ruokatarpeiden hakuun, tai lenkille, yrittää keksiä kaikenlaista turhaaikaista.

Kuva Finlandia Maratonilta 1978 jossain siellä lähtökuvassa minunkin pitäisi olla, en löytänyt?.

Tuolloin olin justiinsa tullut Lontoosta, enkä siksi täydelle maratonille jaksanut lähteä, vaan tyydyin lyhempään vaihtoehtoon (23 km).

Juoksussa täydellä matkalla oli mukana RDS:n juoksijoitakin mm. Martti Moilanen, Teuvo Rovasalo, Kuisma Suopela, nämä ainakin muistaakseni.

Taian vetäytyä kahvin juontiin, näkkeepähän tuleeko siitä lenkistä ja kaupassakäynnistä mitään tänäänkään.

Kylmätuuli riepotteli lenkkikenkien ulkoiluttajaa.

9.4 2025

Ei niin pahannäköistä kun tuntuista.

Eilen piti pitää lepopäivä, edellisen päivän pitempi lenkki väsytti ja jalkalihaksetkin olivat aika kipeänä.

Tämän aamun lenkillä kylmä puuskittainen tuuli muistutti siitä ettei se talvi ole vielä päättynyt.

Viisitoista kilometriä sinnittelin tuulisessa säässä, hiekkakin pöllysi niin että hampaissa hiekka narskui, ja silmät oli hiekanpölyä täynnä.

Nyt sain ensimmäisen nimen maratontilastoon Lappilaisia maratoonareita 2025.

Muutama tulos yleensäkin näin varhais keväälläkin tilastoon löytyy, mutta Terwamaraton on se ensimmäinen kisa josta tilastoa pääsee kunnolla täyttelemään.

Viikonvaihteessa Latvalan Juho oli juossut Hannoverissa tasaisella vauhdinjaolla ihan hyvän maratonajan 2:33:54

Entisaikaan se ulkomailla kisailu oli erittäin vaikeaa, ei ollut internettiä.

Kisailmoituksia sai vain joistain paperisista juoksukalentereista, ja ilmoittautuminen vaatikin sitten jo puhelinkeskusteluja ulkomaille tilatakseen ilmoittautumis ja maksuohjeet.

Samoin hotellien, matkalippujen ym. hoitaminen vaati matkatoimistojen apua, kaikki asia hoidettiin silloin puhelimitse tai faxilla.

Niinpä itse nuoremmissa ikäluokissa kilpaillessa maratonmatkailua ei ulkomaille tullut harrastettua, mitä nyt joitakin maratoneja länsinaapurissa tuli juostua.

Näin vanhempana veteraanina sitten muutaman kansainvälisen maratoninkin Euroopan puolella pääsi juoksemaan, mutta mitään kummoisia aikojahan ei enää pystynyt juoksemaan, mutta sarjani voitot kaikilla muilla maratoneilla toki saavutin, paitsi en Berliinissä missä piti välillä pistää kävelyksikin.

Ei mutta nyt kone vaatii kahvia sisuksiinsa.

Juoksin pitkän lenkin.

 Aamulla olo tuntui niin väsyneeltä, epäili jo että nyt on jokin tauti iskemässä.

Ajattelin että päivän liikunnat on jätettävä väliin, ja keskityttävä vain tv:n tuijotteluun.

Sitten päätin hiukan testata mikä on, ettei se vain laiskuus ole joka päätään nostaa...

Leposyke aika normaali, pari kolme lyöntiä ehkä koholla, mutta se menee ihan normaaliin vaihteluun, kun happisaturaatio on hyvä.

Ortostaattinen syke ihan hyvä 15 lyöntiä yli leposykkeen, ja vaihtelee hyvin lyönnillä ylös ja alaspäin.

Ja stressitestikin näyttää ettei mitään ylimääräistä kuormitusta olisi.

(Tuo ortostaattinen syke, ja stressitesti perustuvat lähinnä sykevälin pituuden vaihteluun mittaamiseen.

Terveenä, palautuneena ja vailla ylikuormittumista sykkeen väli vaihtelee tarpeen mukaan hyvin nopeasti, väsyneenä ja stressaantuneena sykevälin vaihtelu on hidasta.)

Kun mittareiden mukaan näytti että ukko vain etsii syytä jättää lenkin väliin, päätin rangaista kroppaa.

Lepopäivän sijasta päätinkin juosta pitemmän lenkin.

Keskivauhdiksi juoksussa tuli 6:09 kilometri, on se surkeeta.

Tuota sykettä kun ei tuo vuotava pumppu jaksa korkeammalla pitää, ei siinä happi riitä lihaksille.

Lenkin jälkeen olin niin väsynyt että hyvä että saunan jaksoi lämpenemään pistää.

Se olikin sitten jo raskaampi ja vaikeampi toimenpide kun piti selkää taivuttaa sen verran että kengän-nauhat sai avattua.

Lenkille lähtiessä painoni oli 59,8 kg, ja juoksulenkin ja saunassa käynnin jälkeen, hietön paino oli 57,9 kiloa.

Viimeksi näin pitkän lenkin olen juossut syyskuulla -24.

Vanhuus tekee tämmöistä, kutsuin tätä pitkäksi lenkiksi.

No ajallisesti täyttänee pitkänlenkin kriteerin, mutta matkana ei.

Nuorempana pitkänlenkin alarajana pidin 28 kilometriä.