Aamulla olo tuntui niin väsyneeltä, epäili jo että nyt on jokin tauti iskemässä.
Ajattelin että päivän liikunnat on jätettävä väliin, ja keskityttävä vain tv:n tuijotteluun.
Sitten päätin hiukan testata mikä on, ettei se vain laiskuus ole joka päätään nostaa...
Leposyke aika normaali, pari kolme lyöntiä ehkä koholla, mutta se menee ihan normaaliin vaihteluun, kun happisaturaatio on hyvä.
Ortostaattinen syke ihan hyvä 15 lyöntiä yli leposykkeen, ja vaihtelee hyvin lyönnillä ylös ja alaspäin.
Ja stressitestikin näyttää ettei mitään ylimääräistä kuormitusta olisi.
(Tuo ortostaattinen syke, ja stressitesti perustuvat lähinnä sykevälin pituuden vaihteluun mittaamiseen.
Terveenä, palautuneena ja vailla ylikuormittumista sykkeen väli vaihtelee tarpeen mukaan hyvin nopeasti, väsyneenä ja stressaantuneena sykevälin vaihtelu on hidasta.)
Kun mittareiden mukaan näytti että ukko vain etsii syytä jättää lenkin väliin, päätin rangaista kroppaa.
Lepopäivän sijasta päätinkin juosta pitemmän lenkin.
Keskivauhdiksi juoksussa tuli 6:09 kilometri, on se surkeeta.
Tuota sykettä kun ei tuo vuotava pumppu jaksa korkeammalla pitää, ei siinä happi riitä lihaksille.
Lenkin jälkeen olin niin väsynyt että hyvä että saunan jaksoi lämpenemään pistää.
Se olikin sitten jo raskaampi ja vaikeampi toimenpide kun piti selkää taivuttaa sen verran että kengän-nauhat sai avattua.
Lenkille lähtiessä painoni oli 59,8 kg, ja juoksulenkin ja saunassa käynnin jälkeen, hietön paino oli 57,9 kiloa.
Viimeksi näin pitkän lenkin olen juossut syyskuulla -24.
Vanhuus tekee tämmöistä, kutsuin tätä pitkäksi lenkiksi.
No ajallisesti täyttänee pitkänlenkin kriteerin, mutta matkana ei.
Nuorempana pitkänlenkin alarajana pidin 28 kilometriä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti