Tällaista täällä tänään.

Ei täällä Espanjassakaan tällä hetkellä kaikilla niin hyvin mene.

Tällainen turisti sen oikeastaan näkee lähinnä seuraamalla uutislähetyksiä.

Tälläkin uutistenlukijalla näyttää olevan pulaa kammoista, aina samanlaisena pörröpäänä ilmestyy uutisia lukemaan.

Olenkin päättänyt perustaa kamparahaston.

Kaikki halukkaat voivatkin tallettaa rahaa tililleni, niin ostan sitten niillä kampoja uutisten lukijoille.

Näiden juoksukilpailujenkin osanottomaksuista yleensä lahjoitetaan euro solidaarisuuteen.

Äkkiä se tuntuisi aika mitättömältä avulta, mutta joka viikonvaihde Espanjanmaalla järjestetään kymmenittäin tai jopa sadoittain juoksukilpailuja, ja jos kisassa on keskimäärin 1000 osanottajaa, niin kyllähän niistäkin rahaa kertyy.

Kaikenlaista muutakin solidaarisuus kampanjaa täällä järjestetään.

Itsekkin törmäsin tapahtumaan, jossa kauppaan tullessa jaettiin muovipusseja.

Ajatushan kävi heti että ompas ystävällismielinen kauppias kun sisääntullessa jo muovikassin lahjoittaa.

Ei kuitenkaan tullut sellaista otettua, ja hyvä näin, sillä kassin tarkoitus oli se, että asiakas ottaa siihen tavaraa ja maksaa kassalla, ja kassan jälkeen keräyksen järjestäjät keräävät kassit tavaroineen lahjoitettavaksi hyväntekeväisyyteen.

No meikäläinenhän asiaa ymmärtämättömänä olisi pistänyt hanttiin ja kovasti kun ruokatavarat yritetään viedä.

Aikamme keräysavustajan kanssa kaupanlattialla painittuamme polisihan minut olisi putkan pahnoille korjannut, ja siellä varmaan olisin vielläkin.

Yleensäkin ottaen näyttää että Espanja aikoo lamastaan selvitä kunnialla, eikä sellaista Kreikan henkeä kansassa näy.

Aamulla kävin juoksulenkin La Matan rantahietikolla, päivällä pyöräilin siellä täällä päämäärättömästi.

   Tällaiselta näytti Guardamarin edustalla tänään aamulla kun aurinko nousi.

Hyvät on kisajärjestelyt Espanjanmaalla.

Media Maraton villa de Torre Pachecon kisajärjestelyistä ei ole kun hyvää sanottavaa, niin kun ei muisstakaan Espanjassa järjestetyistä kisoista.

Kisojen lämmittelyksi paikalliset koululaiset olivat tehneet piirroksia kisasta.

Muun muassa kaikki nämä, ja satamäärin muita kisailijoita, ja katselijat syötettiin ja juotettiin ihan ilmaiseksi.

Tässä mekin olemme jo ruokailleet.

Itse kisa meni osaltani suunnitelman mukaan, olin ajatellut yrittäväni 4.15 kilometrivauhtia, ja se toteutuikin aika tasaisella vauhdinjaolla.

Reittihän on lähes tasainen, eikä mitään mäiksi luokiteltavaa pientäkään nyppylää reitillä ole.

Säätilakin oli lähes optimaalinen + 5 astetta lähdön aikaan, josta se vähän kerralla lämpeni.

Ennen lähtöä näin jo pahimmat kilpakumppanini, kättelimme ja vaihdoimme muutaman kommentin.

Olinkin koko matkan tietoinen missä pahimmat kilpakumppanini tulevat, koska reitillä oli useimpiakin 180 asteen käännöksiä.

Niin muuten voitin sarjani ajalla 1.29.43, ei paha...

Muut Caffilaise tyytyivät kympin matkaan.

Millä matkalla Alpo Gustafsson kuittasi toisen sijan sarjassaan.

Garmin sai juoksemakseni matkaksi 21.340 km.

Benidormissa Garmin mittasi minun juosseen 21.370 km, 

Joten hyvin kello jaksoi vielä matkan loppuun asti, vaikka akku on jo niin loppuun käytetty, että lykkää varoituksen akun tyhjenemisestä jo 12 – 15 kilometrin juoksun jälkeen.

Se menee kellon kanssa remonttihommiksi kotimaassa.

Oma juoksuni:  

On pakko alkaa kahvin keittoon.     Tulokset:

          Minä ja Alan Pover sarjani kakkonen, 64 vuotiaita molemmat.

Tapojensa orja.

Aamulla suuntasin taasen rannalle kävelylenkille ja katselemaan auringon nousua.

Niin siinä sitten taasen kävi että lankkutiellä kengän nokka tökkäsi johonkin vähän korkeammalla olevaan lankunreunaan, ja meikäläinen veti lipat, sama polvi kun viikko sitten sai uuden ruhjeen.

Per... että sitä tulee ikäännyttyään kömpelöksi, tuosta kaatuilusta näyttää tulevan ihan tapa.

Illalla sitten on tämänhetken kotikaupungissani Guardamarissa vajaa 8 kilometrin katujuoksu.

Saa nähä kuinka ottanahka verillä siitä kisasta selviää, kun näyttää tuo jalka tökkäävän jo pienimpään neulaseenkin.

Illalla olisi vielä itsenäisyyspäivän illallinenkin Caffin tiloissa Caffilaisten hyvässä seurassa, mutta sitä pitää vielä harkita, tänne asunnolleni on sieltä aika pitkä matka.

Niin Espanjassakin on tänään aihetta juhlaan on, Perustuslain päivä.

------------------------------------------------------------------
Guardamarin kisasta lisäraporttia myöhemmin, tässä vain alkupaloja.
Suomelle tuli menestystä niin naisissa kun miehissäkin.
Jarkko Järvenpää oli koko kisan nopein ajallaan 22.18
Katja Mustonen naisten kolmanneksi nopein ajallaan 27.54, voittaen sarjansa.

                        Jarkko ja Mikko kisan jälkeen.
Oma sijoitukseni oli 9 sarjassa 55 vuotiaat ajalla 31.16 ja matkanahan oli 7.5 kilometriä.

Näin kaunis oli auringonlasku Pinomarin liikenneympyrästä katsottuna kun lähdin kisareissulle.

Tulokset;:

Pumppuasemia vältellen, auringosta nauttien.

Aamulla tein pienen kävelylenkin rantahietikolla, auringon nousun aikoihin.

Kyllähän tuolla rannalla juoksisikin, jos olisi nuori ja terve.

Mutta aurinko nousi kuten pitääkin, vaikka aamu olikin aika viileä.

Pienen kahvihetken jälkeen lähdin kaupunkipyöräily lenkille, joka suuntautui tuonne Zenian ostoskeskukseen Torreviejan eteläpuolelle.

Tarkoituksena katsella urheiluliike Dekatlonin tarjontaa, tavaraahan oli kaikkien urheilulajien harrastajille, mutta tyhjin käsin kaupasta ulos tulin.

Onhan se kuitenkin hyvä tietää, missä kaupassa käy jos ei mitään aio ostaa.

Takaisintulomatkalla kävin nappaamassa kuvan Torreviejan sairaalasta.

Enää sen näkeminen ei yhtään oksetakkaan, vaikka vuoden 2008 matkalla heti ensimmäisen aamun jälkeen siihen jouduinkin tutustumaan, akilesjänteen katkettua.

Nykyään pahaa tekee nähdä kaikenlaisia pumppuja, pumppaa ne sitten vaikka vettä suolajärveen, taikka bensaa ajoneuvon tankkiin.

Polkupyörän pumpun näkeminenkin ihan oksettaa.

Takaisintulomatkalla ajelin rantakatua, ja meikäläisellä pukkasi jo kovasti hikeä, kun aamusta oli vielä viileämpää ja joutui pukeutumaan lämpimämmin.

Jotkut olivat tulleet jo rannalle nauttimaan joulukuun auringosta.

Sitten kävin vielä Kiinalaisenkaupassa katselemassa mitä minä en tarvitse ja sitten Mergadoniin ostamaan ruokatarpeita joita minäkin tarvitsin.

Kotia tultua huomasin että reissuun oli kulunut aikaa reilu viisi tuntia, empä viitsi tänään käydä juoksemassa.

Minun näet ei ole enää pakko reenata, kun ei siitä suuresti enää hyötyäkään ole.

Kuhan kattelen maailman menoa.

Tänäänki paistaa aurinko, kävin aamulenkkinä 9 kilometriä hölkkäilemässä.

 Muu päivä taitaakin mennä ihan turhan kuljaillessa. 

Vanhaa miestä väsyttää usein.

Yritystä yrityksen perään, nettiinpääsyssä.

Tänään minulla oli muuttopäivä.

Asuin tuolla San Luisin suunnilla Jukan kanssa reilun viikon, mutta uunon lähdettyä Suomeen muutin tänne Limonarin suunnalle.

Tänään oli ohjelmassa myös mokkula netin hankinta, pyöräilin Alfred Nobel kadulle kyselemään homman perään.

Olin jo edellisenä päivänä päivittänyt Soneran tikkuun uuden firmvaren, ettei siinä olisi mitään Soneran estoja.

Hyvin homma alkoikin pelittämään kaupassa, ja kuuleman pitäisi toimia Pinomaarin alueellakin. Mutta kun tulin tänne asunnolle ei se minkäänlaista yhteyttä jaksa pitää.

Taitaa mennä nettibaari hommiksi.. Että silleen, taisi tulla virheinvestointi..

Kävin vielä kauppareissun, ruuan ja muiden asumistarpeiden haussa, sitten olikin jo aika päivän juoksulenkin.

Juoksulenkki suuntautui Guardamarin suuntaan, aluksi rantaa kaupungille, puistoalueen teitä kierrellen Cartagenan tien vartta seuraillen kotikämpille, yhteensä hiukan vajaa 17 kilometriä.

Tänään oli aurinkoinen päivä ja pikkuhousukelit, mikäs oli juostessa.

No nyt pääsin kovan yrityksen jälkeen  nettiin.

             Menossa Guadamarin suuntaan rannalla.

        Muutama liikenneympyräkin tuli nähtyä.

        Ja kaiken kruunaa päiväkahvit asunnon terassilla.

         Lumihuippuja näkyy täälläkin.
En muista ennen täällä ollessa nähneeni noita vuoria lumipeitteisinä, tai sitten en vain ole hoksannut katsoa.

Lajissaan ensimmäinen.

Se oli sitten ensimmäinen kerta kun starttasin X-trime kisassa.
Oli mukava kokemus olla tuollaisessa karnevaalitunnelmaa omaavassa kisassa.

Koko yön jatkunut vesisade loppui sopivasti ennen kisaa ja juoksukeli oli ihan mainio, mitä nyt kengät kastuivat, mutta olisi ne kastuneet rantaosuudella muutenkin.
Radalle oli kasattu muutama rengaseste, puistonpenkkejä, hiekkatöyräitä ja verkonalta ryömimisiä, mutta rata oli helppo ja tarkoitettu ihan tällaisille tavallisille tallaajillekkin.

Tässä Caffin porukka valmiina lähtöön: Anu, Diana, Jukka, Kari, mie, Alpo, Mikko.

Tässä "ihmemiesten" porukka.

Anu, Diana ja Kari rengasesteellä.

Se oli sitten siinä, ensimmäinen X- triimini.   Tulokset: