Tänään päätin kesän hölkkäkisakauteni Suomessa.
Olin Huippukympillä Isosyötteellä, kisassa tuli uusi osallistujaennätys yli puolitoistasataa kisailijaa.
Hiukan kuitenkin ihmettelen miksi esim. Rovaniemen hölkkäkansa ei ole runsaslukuisempana liikkeellä, onhan tapahtuma mielenkiintoinen, kun on vähän tavallisesta formaatista poikkeaava kisa.
Vai pelätäänkö loppumatkan nousua?.
Ei se nousu terveelle ole mikään, kyllä sen juoksee.
Meikäläinenkin pumppuvikanen tuli nousun juosten, tosin nyt päätin etten enää tuohon kisaan osallistu, oli vähän pahoja tuntemuksia nousun loppupuoliskolla.
Tosin päätin jo pari vuotta sitten etten enää kilpailumielellä hölkkiin osallistu, mutta minkäs luonnolleen voi, osallistumattakaan ei osaa olla, ja kun numerolapun rintaan saa niin ainakin jossaivaiheessa vauhti kiihtyy jo siihen mitä nykyisellä kunnolla pääsee.
Tänään aikani oli 46.31 jolla irtosi kuusvitosten voitto, ja tuli uusi sarjan reittiennätys.
Palkintopytyn ja reittiennätyskorvauksen lisäksi sain henkisen valmentautumisen kirjan, joka on osuvasti nimeltään Huipulle, ja huipullehan me tänään juostiinkin, nimittäin Isosyötteen huipulle.
Tulokset: ilmaantuvat tänne, tai tänne. Kuvia
Seuraavan kerran kun asettelen numerolappua rintaani se tapahtuu todennäköisesti Espanjassa, joskus marraskuun loppupuolella, ehkä..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti