Ruskaa pukkaa.

Askel on kevyttä.

       Tässä muuan sukulainen tutustumassa Metsätiellä olevaan lisälenkkiin.

Nyt kun huomenna kipasemme tuolla Ruskamaratonilla jonkin matkan, niin kisan jälkeen maalialueella vertaillaan omien mittareiden saama matkan pituuta,
On lyhyempää ja pitempää matkaa,
Ja jokaisen mittari on aina se oikeaa mittaa näyttävä.
Toiset ovat taasen mitanneet matkan jo ennakkoon kartalta,
ja taas joku tässä mättää.

No kartalta mitattaessa mitataan laakapintaa, ja niinhän se tekee GPS mittarikin, muiden virheiten lisäksi.
Eikä kartalta pysty niitä juoksulinjoja mittailemaan, on aivan liian pienet mittakaavat.

Sitähän voisi vaikka väittää 'Pohjanmaalla saadaan tarkempia tuloksia kun Lapin tunturimaastoissa' ;-).
Esim: Ylläs mainostaa pisimmän rinteensä olevan 3000 m pitkä ja korkeueron ko.rinteellä 463 m.
Mukana ei ole laskinta jossa neliöjuurien laskentakin olisi.  
Mutta eipä hätää, minun kansakouluaikoinani ei laskukoneita ollut,
oli vain helmitaulu,
joten neliöjuurikin opetettiin laskemaan ihan kynällä ja paperilla.


Jos ajateltas rinnettä suorakulmaisena kolmiona, se menisi kai näin.
Joten laskin että kun karttapinnalta rinteen mittaisi, tuloksen pitäisi olla jokseenkin 2964 m, ja sen se näyttäisi GPS laitekkin, jos oikein näyttäisi.

Joskus olen kuullut jonkun epäilevän että virallisissa mittauksissa ilman lämpötilan muutos aiheuttaa virheitä saatuun matkaan.
Se virhe nyt eliminoidaan lähes kokonaan.
Kalibrointirataa mitatessa teräsmittanauhalla, käytetään kyllä lämpötilakertoimia.
(Minun mittani on + 20 asteen lämpötilassa 4 kilon vetovoimalla oikeanmittainen).
Mittauksessa mittarin kalibrointi suoritetaan ennen ja jälkeen mittauksen,
ja niistä tehdään korjaukset.
Ja mittauksen yhteydessä on virhevaraa asetettu 1 m kilometrille.

Esim: 1 asteen lämpötilan teräksessä aiheuttaa metrinmatkalla 0,012 mm pitenemistä, alumiinissa 0,0232 mm
Eli puolimaratonin matkalla 25 cm, jos pelkällä teräsvanteella ajelis.
Renkaan sisällä oleva ilma laajenee tosin enemmän, mutta sitä ei voi noin laskea.
Lämpötilan muuttuessa renkaan ilmatila, paine, renkaan malli, renkaaseen kohdistuva paino ym. tekijät vaikuttavat ympäryysmitan muuttumis pituuteen.

Itse ajan muutaman kilometrin renkaan lämmitys pyöräilyn ennen kalibrointiajoa, ihan formula tyyliin mutkitellen ja jarrutellen, näin saan renkaan lämpimäksi jo kalbrointiajoon.
Näin menetellen lämpötila muutokset renkaan ympäryysmittaan jäävät lähes olemattomiksi.
Ja jos aletaan ihan millejä halkomaan korkeussuuntainen nousukin laskee ulkoilman painetta, kilometrillä 24 millibaaria ;-)

Mittauksessa suurimmat haasteet ovat siinä että pystyy normaalin liikenteen seassa, mittaamaan sen lyhyimmän kuljettavan reitin.
Itsekkin olen joskus mittausta tehnyt aamuyöstä jolloin liikenne on olematonta.
Jos joku autoilija sattuisikin liikkeelä olemaan, ja ajelet keskitiellä, se hiljentää ja kiertää kaukaa, ajatuksella ompa kapakasta tuleva kaveri 'tuiterissa'..
Suomalaiset rakastavat juoppojansa.
Päiväsaikaan ko. tilanteessa torvet soi ja vedetään hihaa hipoen ohi, voidaanpa joskus nyrkkiäkin perään näyttää.

Niin tänään mittailin viellä tuon kympin reitin, kun siinä on tuo loppuosa muuttunut, ja tänään alku ja loppu kalibrointien ero näytti 10 kilometrin matkalle 23 senttimetriä.

Huomenna sitten kirjoittelen juoksusta tai kävelystä, miten tuosta reitistä nyt selviiän. Nyt menen saunaan.