torstai 12. tammikuuta 2017

Pyöräilyyn oli turvattava tänäänkin.

Tänänkään polvella ei haluttanut lenkille, niinpä pyöräilin vailla mitään päämäärää.
Ensin ajelin Sant Migueliin ja siellä kiertelin mäkisiä katuja kahtaalle, sitten suunnistin tielle no: 941 ja ajelin sitä Torre de Horadadaan, sieltä sitten kotiinpäin ajellessa kiertelin vielä Villamartiinin alueella.
Siitähän matkaa kerty reilut 51 kilometriä, ja aikaa meni tuollaiset 3 tuntia.

Tänään kun tulin pyöräilemästä naamakin punotti enemmän kun Amerikan presidentillä ikään.
En tiiä johtuko auringosta, vai siitä kun tuosta lenkin loppupäästä poljetin vähän lujemmalla vauhdilla.
No ehkä liioittelua tuo oma punotus kun “Amerikan presidentillä“,
Onhan Amerikka suuri maa ja niillä on mistä valita punakkaa miestä presidentiksi.

Tuolla matkanvarrella kun vietin pientä taukoa, katsoin kun ankka alkoi viettämään päivälepoa,
Päänsä se asetti selänpäälle ja nosti toisen jalan sinne vatsan höyhenten peittoon.
On se lintu pöljä, ei pineen päähän paljon järkeä mahu.
 Itsellä ei tulisi mieleenkään vetää päivätorkkuja yhdelläjalalla seisoen, no jos nyt yleensäkään seisaalta nukkua yrittäisinkään.

Sitä se pienipäisyys aiheuttaa, aloin siinä pohtimaan mitä muita ongelmia pienipäisyydestä saa.
Tulin siihen tulokseen että ainakin lonkkavaivoja siitä tulee.
Sitten vanhemmuuttaan kävellään huojuen kun ankka, kun päivät pitkät yhdelmäjalalla seisoen torkutaan.

Flamingoja seuratessa tulin sitten siihen ajatukseen että ehkä siinä onkin kyse lämmön säästöstä, karvaton tai höyhenetön jalka tuhlaa paljon energiaa lämpimänä pysyäkseen.
Mutta siitä näkemyksestä en luovu että pienipäisyys aiheuttaa lonkkakulumia, kun kuitenkin uhrasin kallista eläkeläisen aikaa sen pohtimiseen.

Nyt vielä linkkaan kipeällä polvella kauppaan patongin ostoon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti