tiistai 7. marraskuuta 2017

Juoksulenkki, turhuuksien turhuus.

RDS:n talvisarjajuoksu on muistaakseni ensi lauantaina, en vain seuran sivuilta oikein onnistunut informaatiota löytämään.
No sivujen päivityksiä ootellessa voi vaikka katsella videoa vuoden 2002 juoksusta.

Yöllä ei taasen nukkuminen onnistunut huonostikaan, 
Aamulla muistui mieleen ultrajuoksija Christopher Gaylordin sanat:
 "Nukkuminen on heikkoutta"
Niinpä ajattelin että nyt olen niin vahvassa kunnossa että jaksan juosta pisimmän lenkin sitten heinäkuun,
No niin no, juoksin Ruskamaratonilla puolikkaan, mutta se oli kilpailu ja silloin jaksaa paremmin.

Käske vaan mun juosta, Niin mahdottomiakin vastaan ryntään.
(Shakespere: Julius Caesar)

Niinpä kipeän kehoni pakotin 20 kilometrin juoksulenkille, 
Alkumatkan köpöttely sai paidan kastumaan, kyseessä oli enemmänkin tuskan hiki, kun kehon lämpenemisen johtuva hikoilu.
Nivavaaran mäen lähestyessä olotilaa kuvaisi lähiinnä sanat.

 (Saarn. 12.5)
"Silloin pelätään mäkiä ja tie on täynnä kauhua".

Lentokentän lähestyessä ajatukset viivähtivät siinä, että tavallisesti näihin aikoihin olen tehnyt lähtöä Torreviejan maisemiin etsiskelemään kesäkelejä.

"Viellä tämän minä havaitsin auringon alla:
Juoksu ei ole nopeiden vallassa
eikä sota sankareiden, 
ei leipä viisaiden,
ei rikkaus kyvykkäiden 
eikä menestys älykkäiden.
Kaikki on ajan ja kohtalon vallassa".
(Saarn. 12:5)

Lentokentältä Rovaniemeä kohden kääntyessä saikin pitkästi juosta alamäkeen, mutta helppoa ei ollut sekään.

"Askel, ja askel, ja askel. Ihmisellä on voimaa, kun hän kaikkensa käyttää, eikä väsy, ennen kun on lopussa, ja ruumis siellä, minne ruumiin on saavuttava".
(Volter Kilpi Jäällävaeltaja.)

Lopulta saavuin Mäkirantaan, kuinka hyvältä se kotimökin näkeminen tuntuikaan, olin jo niin rättiväsynyt.
Matkaa tuli tasan 20 kilometriä ja aikaa kului tunti ja viiskymmentä minuttia.
Se oli meikäläiselle tappava annos, mihinkään ei päästy, takaisin lähtöpisteeseen tai kaksikymmentä kilometriä lähemmäksi hautaa.
Niin väsynyt olin, että en ainakaan hullu voi olla.

(Franz Kafka Lapsia maantiellä, määritelmä kestävyysjuoksijasta)
"Minkä takia ne eivät sitten väsy?
Koska ne ovat hulluja.
Eivätkö hullut sitten väsy?
Kuinka hullut voisivat väsyä".

Tulkaahan lauantaina sarjajuoksuun, kun Suomen hallitsijat eivät ole vielä kieltäneet yhteislenkkejä, kuten Burundin päämies.

2 kommenttia:

  1. Tsemppiä Ollille eloon! Mukava törmätä aina sotakirjalija Esa Anttalan sana-asuihin :) "Yöllä ei taasen nukkuminen onnistunut huonostikaan"

    VastaaPoista