maanantai 9. heinäkuuta 2018

Nuo ajat entiset.

Tänä aamuna olin niin pirteänä että lähdin jo ennen seitsämää pyöräilemään Sinetän huoltamolle lättykahville.
Moinen pirteys hämmästytti niin että täytyi tarkistaa mitä rohtoa se oli mitä illalla otin jomottavaan päänsärkyyn.

Epäilin jos olis jäänyt vanhoja Hota pulvereita kaapinpohjille, ja niitä olisin vahingossa ottanut.
Hotapulvereissa oli aikoinaan yhtenä aineosana amfetamiinia.
Joskus -50 luvulla se sitten pulvereista vähin äänein poistettiin, kun havaittiin että osalle tuli siitä riipuvuutta, aamulla piti saada Hotapulveri että päivä käynnistyi,
Ainahan se jostakin senverran kivisti.

Vai oliko varastoista löytynyt viellä tuhdimpaa lääkettä. Pervetiini sisälti meta-amfetamiiniä, ja oli kehitelty lääkeeksi ja piristeeksi jotta sotilaat jaksoivat sotahommissa.


No pian se selvisi, ei mulla näin vanhoja lääkkeitä kaapista löytynyt, ja kohta olo olikin normaalin vetämätön, ja tunsin että kyllä tässä ainoa oikea toimenpide on hakeutua vaivaistaloon.

Panen tuonne vaivaistaloon hakemukset sisään, josko sinne pääsis pikapuoliin asukiksi.
Siellä tosin näyttää olevan henkilökunnasta pulaa, näin hyvän työllisyystilanteen aikana ei tahdo hourujenhoitajia löytyä.


En minä lähde sitten jos ne tuon Augusti Niganderin palkkaavat, se tuskin siellä kauan hommissa pysyisi, kun sillä näyttää olevan haku päällä.

2 kommenttia:

  1. Voiperhana...kyl se Hota-lappu, mitä mummo miulleki anniskeli oli kuitenki kunnon kamaa näihin nykyroppeihin verrattuna. Pervitiini kanssa, vaikka sitä en ookkaan, ainakaan tietääkseni nautiskellu. Harmi ku kaikki hyvä loppuu...

    VastaaPoista
  2. Kyllähän sitä hotaa hampaankoloon aikoinaan laitettiin kun tuppasi särkemään.
    Pervetiiniä en minäkään ole koskaan nähnyt, mutta Hota pulveria aikoinaan löytyi jokatalosta.
    Kyllä sitä varmaan vaivaistalossakin kului aika monta lippua, vaikka olihan niillä tuhdimmatkin aineet, ja sähköiskut käytössä.
    Luin tuossa Lapinlahden sairaalan historian hoitokäydännöistä.

    VastaaPoista