maanantai 22. huhtikuuta 2019

Kortillinen mies.

Viimeviikolla sain uuden ajokortin.
Kortti oli kyllä paljon huonommanoloinen kun entinen, olivat siihen jonkun vanhan kääkän kuvan panneet, kun entisessä kortissa oli vielä jonkinlaisessa kuosissa olevan jäpän kuva.
No saahan tuolla kuitenkin taasen viisivuotta ajaa körötellä.

Kesärenkaita vaihtaessa silmäilin tuonne jakopään hihnan suuntaan, sekin pitäisi vaihtaa kun tuota ajooikeuttakin vielä myönnettiin.
Se vain että se on aika ahtaassa paikassa, hihnan, kiristinrullien ja jousen lisäksi pitäisi aika iso paketti laastariakin ostaa, käpälät siinä saa verille.

Mullahan on autossa menossa vasta toinen jakopäänhihna, vaikka huolto ohjelman mukaan pitäisi jo viidennellä hihnalla ajella, mutta ei kai niitäkään jatkuvasti viitsi olla vaihtelemassa, vastah YBY on 23:nella vuodella.

Kortteja on elämänaikana ollut monenlaisia, nostakaapa käsi ylös bloginilukijat joilla on ollut viinakortti.
No eipä näy montakaan töppöstä ylhäällä olevan.

Mulla oli aikanaan, sillä sai ostaa 2 litraa väkevää viina, josta kirkasta korkeintaan 1 litra, kortiin leimattin ostos, ja kortista seuratiin ettei niitä ostoja ole liian tiuhaan.

Kortista perittiin myös 1 markan leimavero vuosittain.
Viinakortti poistui käytöstä vuoden 1970 lopussa.
Sanokaappa rehellisesti olisitteko viinakaupan myyjänä tämänäköiselle tyypille viinakassia käteen lykänneet.

Tänään kävin oman 'pitkän lenkin' 19 km.
Lenkillä tuli sellainen hullu ajatuskin mieleen, jospa yrittäisin Terwamaratonilla juosta puolikaan.
Sitä pitää kyllä vielä harkita olin niin väsynyt lenkin jälkeen, vaikka vauhti ei alittanut kuutta minuttia kilometrillä, kun muutamalla sekunnilla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti