Kävin hiihtelemässä Ounasvaaran laduilla, lunta oli jo riittävästi maassa ja puissa, ja ladut hyvässä kunnossa.
Kunto vain ei ollut hyvä 20 kilometrin hiihto otti aikaa tunti ja viisikymmentä minuttia.
Hiihdon jälkeen alkoi suklaa ja jäätelöhammasta pakottaa, oli pakko lähteä käveleksimään kaupalle.
Aurinko kerkesi laskeutua jo puiden taakse ja normaali marraskuun hämäryys hiipi maisemaan, vaikka kello ei ollut vielä kolmeakaan.
No nyt on maha täynnä suklaata ja jäätelöä, enää ei jaksa kun makailla ja katsella tv:tä. Mutta mitäpä sitä eläkeläinen siitä stressaamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti