Jo toisenkerran koipinäyttelyssä Espanjassa.

Tänään tuli suoritettua reissun ensimmäinen lääkärireissu, eikä tule jäämään viimeiseksi.
Tykästyvät tuolla sairaalalla minuun niin etä pyysivät käymään tästäedes jokapäivä.

Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis, näin se on.
Haava tulehtui, kipeyty, eikä osoittanut yhtään umpeutumisen merkkejä, lääkäriin oli lähdettävä.
No tietysti fiksuihminen olisi tarkstanut vauriot heti, ja mennyt laitattamaan tikit haavaan,
Nythän se tietysti oli jo myöhäistä.
Tästä seurauksena sairaalavierailut ovat nyt päivittäisiä, en tiiä mihin asti, ei kai kuitenkaan hamaan kuolemaan asti.
Niin ja se lääkärikin tahtoo viellä myöhemmin tohtoroida tuota jalkaa.

Reissulla uuno toimi ansiokaana tulkkina vaihdellen lennossa kieltä Espanjan ja Englannin välillä, aina tarpeen ja vastapuolen taitojen mukaan.

No nämä hoitotoimethan järjestyivät ihan ilmaiseksi, niinhän Espanjassa on tapana.
Antibioteista jouduin kyllä löysyttelemään kukkaron nyörejä, kokonaisen 1,16 euron verran.
Tosin olisnhan ne lääkeet saanut eläkeläiskorttia vilauttamalla 23 centilläkin, mutta ei kai sitä nyt kaikkiakortteja aleta näytteleen.

Lenkkeilyyn tulee nyt taukoa, saa nähä kuinka pitkään, pari seuraavaakisaa ainakin nyt jäävät juoksematta, ja täytynee tyytyä vain hakemaan kisabolsa, että jotai vastinetta osanottomaksulle saa.

Arvaa harmitaako.
Oikeinvastanneille ei mitään palkintoja ole luvassa, oli niin helppo kysymys.

Urheilu on vaarallista hommaa eteenkin huippu-urheilu.