Tänään taasen kesäistäkin kesäisempi päivä.
Ei tullut lippistä päähän laitettua, niinpä lenkillä ja päivän ulkoiluissa kalju oli saanut mielestään jopa liikaakin auringon paistetta.
Hiukan päälaen nahkaa aristaa, mutta parempi se kun että olisi kotiperällä pipon unohtanut päästä, päälaki olisi vesikelloilla pakkasen puremana.
Juoksulenkki oli vielä väsynein jaloin taapertamista, eikä läheskään niin vauhdikasta ja kepeää kun tällä
Oman sarjani huippumiehellä.
Gene Dykes.
Kun kovista veteraani maratoonareista puhutaan yksi on omaa luokaansa.
Ed Whitlock.
Auringon myötä kaikki kukatkin loistivat kauniina.
Kävelylenkiltä muutenvain kuvaa merellepäin.
Vielä on muutama kilometri jäljellä, ei tää helppoa ole...
Silmätkään ei enää pysy auki, mutta samapa tuo, eihän niillä mitään näekään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti