Jos viimekesänä sää oli kohtuullisen lämmin, ainakin alkukesästä, niin nyt talvella siitä on makseltu oikein korkojen kera.
Niitä yli 30 asteen pakkasiakin on ollut, ja yli 20 asteen pakkanen on lähes jokapäiväinen vieras.
Tänäänkin mittari on -30 asteen pahemmalla puolen, eikä jatkossakaan ole alle parikymppisiä päiviä lupailtu.
Jos ihminen olisi tarkoitettu elämään tällaisissa olosuhteissa, meillä olisi höyhenkerros, tai naalin karvapeite paljaan ihon peittona.
Se olisi ollut talvisarjajuoksun kisapäivä huomenna, mutta pakkasrajat paukkuvat huomennakin.
Vuoden 2005 helmikuun sarjajuoksun aikaan ei ilmeisesti näin kylmää ollut, kun suht runsaasti oli juoksijoita paikalle ilmaantunut.
Itsellä tänään normaalit ulkoilut, kävely terkkariin tabletin ottoon ja sieltä takaisin.
Viikonloppu vapaata viettelen sisätiloissa, kotisairaanhoito hoitaa lääkitykseni.
Juoksun pitäisi olla kesälaji, mutta minulle juoksu oli kuitenkin kesä- ja talvilaji. Todennäköisesti paras kunto tuli esiin aina helmi- maaliskuussa, pari kuukautta ennen kisakauden alkua. Olin siinä vaiheessa juossut jo muutaman kuukauden kesätossuilla, vailla sen kummempaa pitoa.
VastaaPoistaEn ole mikään liikuntafysiologian alan asiantuntija, mutta uskoisin että kyse on riittävän kovavauhtisen harjoittelun, ja sen lomassa saadun riittävän palautumisen yhdistelmästä. Kun tuota tasapainoa järkytettiin kisakauden alkaessa, usein peruskuntoon nähden aivan liian kovilla happotreeneillä, putosi talven aikana hankittu vankka kuntopohja viikkojen kuluessa pois. Sen taas mahdollisti liian nopeasti alas pudotettu harjoitusmäärä.
Tiivistetysti, harjoittelumäärän ja tehon välinen herkkä suhde järkkyi, kun se pitäisi kaikissa vaiheissa olla kunnossa. Periaatteessa suorituskykyäkin löytyi, mutta kun se ei enää rakentunut talven aikana hankitulle pohjalle, vaan jo hieman rapistuneelle pohjalle, oli tulos sen mukainen. Ei taloakaan kannata rakentaa huonoille, rapistuneille perusteille.
Jatkan vielä tuosta edellisestä kommentistani. Ehkä suurin ongelma kunnon kehittymisen seurannan kanssa oli itselläni siinä, että juoksin kaikki talven harjoitukset ja kilpailut kesälenkkareilla. Periaatteessa puoli vuotta meni aina harjoittelematta, koska eihä siitä mitään oikeaa hyötyä ollut, kun ei päässyt mihinkään.
VastaaPoistaJos nyt viimeisen sanan tänne vielä sanon, niin olkoon se vaikka että SE-tilastot menettivät ainakin yhden potentiaalisen nimen. Juoksu on, ikävä kyllä, erittäin paljon kiinni olosuhteista.