Urheilu on kovaa hommaa, puhumattakaan penkkiurheilijan viikonvaihteesta.
Se on viikonvaihteessa perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina, yhteensoittoon 14 tuntia vuorokausi tv:tä tuijotettava, ja väliin kahtakin kanavaa yhtäaikaa.
Paljon helpompaa olisi olla itse urheilija, kun vakavasti otettava penkkiurheilija.
Hiihtoa ampumahiihtoa ja ennenkaikkea yleisurheilun halli mm-kisoja on tiukasti seurattava, lisäksi IST:tvstä voi katsoa ammattinyrkeilyiltaa ja boulderointia.
ym. urheilua on tv tarjonnassa.
Ei se ole penkkiurheilijan elämä helppoa, mutta on se urheilukin...
 |
| Kauhu kuvastuu veteraanien katseissa, "Täältä olisi päästävä alaskin". |
Kyllä siinä vanhat miehet näköjään saa olla varovaisena,että pääsevät pois palkintopallilta itseään telomatta.. 😆 tiedetään,itekin oon jäykkä ja kömpelö,kun on ikää tullut,mutta näyttää ne urheilujatkin jäykistyvän...parempi se on vaan penkkiurheilua kuitenkin kai? Ouluun ollaan tässä matkalla ja sataa vettä kuin saavista kaataen. Terveisin Irma
VastaaPoistaSitä se vanheneminen on, tiellä käpy poikittain niin siihen kaatuu, puhumattakaan jos jalkaa pitäisi saada nousemaan tai taipumaan, tekemätön paikka.
VastaaPoistaSiksi se podiumille nousu ja vielä pahempi alastulo, ne on vaaran paikkoja.
Raskasta se on penkkiurheilukin, taas pitää 14 tuntia jaksaa sohvalla vatupassissa makailla, ja vielä silmät auki tv:tä tuijottaen.