Unelmissani olisin jo paennut talvea kesäisempiin maisemiin, jossa ilman mitään vaivoja juoksentelisin ja etsiskelisin kisoja tuleviin viikonvaihteisiin.
Totuus on toisenlainen, laahustan kymmenensentin askeleella sisätiloissa olohuoneen ja keittiön väliä, kivunirvistys kasvoilla.
Se on realismia.
Tuossa kuvassa taivallan Cartagenan puolimaratonia vuoden 2023 maaliskuussa.
Tuolloin mieli on korkealla vaikka ei se terveydellinen tilanne silloinkaan kilpajuoksutasoa ollut.
Kyllä se viikatemies matkanvarrella varoitusmerkkejä meikäläiselle silloinkin heilutteli.
Kun ei muutakaan voi tehdä, olen katsellut videoita uusien ja minulle vielä oudompien asioiden tiimoilta, eli sähkökäyttöisistä autoista.
Vaikka autojen ongelmat eivät minun ongelmia ole, kun en näkökyvyn takia ajaakaan voi, on silti kiva tietää missä sillä saralla mennään.
Tuosta linkkiä josta asiaan tutustumaan pääsee, jos kiinnostaa, tai olet hybridi tai sähköautoa hankkimassa, uutta tai käytettyä.
Varsinkaan Suomen sääolosuhteet eivät ihan ongelmattomia ole, akuille eikä sähkömoottorillekaan.
Iltapäivällä tv:stä voikin sitten seurailla New Yorkin maratonia, se aina kiinnostaa, vaikka ei juoksukykyä olisikaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti