Kymmenvuotis surujuhla.

 

Talventulo, tällainen oli tilanne 26.10 2021 

Silloin aurauskalustoa tarvittiin, että voitiin tehdä säilölumilatu.

Minulla on tällä viikolla taasen valokuvamallin hommia, haluavat taasen lisää kuvia sisäisestä kauneudestani tuonne LKS:n kuvagalleriaan.

Tänään siitä tulee tasan kymmenen vuotta kun kävelin polisille luovuttamaan ajokorttini.

Kaikki valitus ym. viivytystaktiikat oli loppuun käytetty, ja oli päivä jolloin ajo-oikeuteni päättyi.

Minusta tuli jalkapatikkamies.

Nyt vietän sitten kymmenvuotis surupäivää mustiin pukeutuneena, poukkoilen tienyli odotellen jospa vaikka joku huononäköinen täräyttäisi minut suorasääristen joukkoon, täältä kitumasta.

Muutenkin on maailmani heittänyt 'häränpyllyä'.

Juoksunharrastajat, muutkin kun minä, useinkin saavat tuskailla jalkavaivojen kanssa, eikä juoksu ole kivutonta.

Minulla on nykyään asiat toisinpäin, ainoastaan juostessa en kärsi kiputuntemuksista.

Muutenkin huonona nukkujana, nyt on tullut ikävä lisävaiva joka herättää.

Vasen jalkaterä menee yöllä täysin tunnottomaksi ja pohkeen aluetta särkee, joka herättää parin kolmentunnin kuluttua nukahtamisesta.

Lisäksi nivuksen alueella (eturauhanen) oikeapuoleisesti on ikävä aaltoileva kipu.

Eikä siinä vielä kaikki, oikeanpuolen lannerangan seutuvilla on sellaista 'painekivuntuntemusta'.

Mutta kun lähtee juoksemaan, mitään kipua ei ole, kunnes taasen juoksunjälkeen  ½ - 1 tunnin kuluttua kivut jälleen palaavat.

Mutta ongelmaa on, eihän sitä jaksa 24 tuntia vuorokaudessa juosta.

Ja kun ulkona sataa vielä pirusti vettäkin.