 |
| Maratonin viimeisellä kilometrillä ja molemmat jalat yhtä aikaa ilmassa |
Itselläni aikoinaan kun maratoneja juoksin, määritelmänä mihin aikaan maratonilla on mahdollisuuksia käytin puolimaratonin tulosta.
Minulla toimi aika hyvin määritelmä 2 x puolimaratonin aika + 10 minuttia.
Mutta eihän se aina aina ihan riittänyt.
Panen tähän vertaukseksi (selityksin) maratonin / puolimaratonin vuoden parhaan ajan, siltä ajanjaksolta kun maraton alle 2:35 kulki.
Vuosi Ikä ½ tulos Maraton
________________________________
1981 32 v. 1:16:46 2:34:07
1982 33 v. - 2:34:47
1983 34 v. - 2:37:07
1984 35 v. 1:11:02 2:33:31
1985 36 v. 1:10:30 2:30:36
1986 37 v. 1:09:17 2:34:47
1987 38 v. 1:09:55 -
1988 39 v. 1:09:14 2:29:54
1989 40 v. 1:12:05 -
1990 41 v. 1:09:31 -
1991 42 v. 1:09:14 2:30:22
1992 43 v. 1:10:20 2:47:22
1993 44 v. 1:10:29 2:34:11
Ja sitten säälittävä, seli, seli, seli, osio.
Yleisesti ottaen, puolikkaita vuodessa tuli runsaammin juostua, joten niitä onnistumisiakin helpompi saada, maratonilla enemmän vaikuttaa reitti ja sääolosuhteet kun puolikkaalla.
Vuodet 1981 - 1983 silloin ei vielä puolikas ollut yleisesti juostava matka, juostiin kahtakymppiä ja piikkiä.
1983 Napapiirin maratonilla selvisin voittajana maaliin, mutta kesän kilpailut oli sitten siinä, seuraavana päivänä todettiin säären rasitusmurtuma.
1987 maraton jäi juoksematta, pyöräillessä kaatuessa katkaisin lapaluun ja solisluun välisen siteen.
1989 Leikkasin kulmahiomakoneella vasemmanjalan isonvarpaan jänteen poikki. Vaati kaksi leikkausta ja kaksivuotta jalkapöytä turposi pitkällä lenkillä,
mikä esti 89 ja 90 maratonia juoksemasta.
1992 Buudenissa maratonilla helle ja ukkoskeli, jouduin kävelemään 40 km 41 kilometriin, jonkinlainen lämpöhuimaus, en pystynyt juoksemaan suoraan vaan ojanpenkat kutsuivat, kun yritin juosta.
Nykyään Lapinläänissä juostaan vain yksi puoli ja kokomaraton vuodessa!!.
Ennen vanhaan jo Rovaniemellä juostiin kolme koko ja puolimaratonia kesässä.
Lapinlääninalueella puolikkaita taivallettiin ainakin Kemissä, Simossa, Keminmaassa, Posiolla, Ylitorniolla, Tervolassa, Utsjoella, Torniossa, Rovaniemellä, ??
No näissä ainakin, ja monessa näistä kisoista mukana oli myös maraton.
Oi niitä aikoja, ei ole ihmekkään jos juoksukisojen taso oli korkeampi kun oli kisoja missä voi juosta.
Kovastihan tulokset voivat samalla kaudellakin heitellä mutta useimmiten siihen on suuri syy.
VastaaPoistahttps://www.opeura.com/SM%20maraton%201988.htm
Uskoisin että nyky kengillä voidaan juosta likemmäksi puolikkaan keskivauhtia kun ennen. Kuulopuheiden petusteella niillä on jalkaystävällisempää edetä. Tietenkin pitää olla tarpeeksi kova kuljettaja kengillä.
VastaaPoistaNiin varmaan lihaksistoa nuo kengät säästää.
VastaaPoistaMuutenkin oikeilla juoksijoilla kestävyyttä riittää, eikä se matkan jatkuminen niin paljon vaikuta.
Tuommoiset meikäläisen vuosikilometrit 4-5 tuhatta, eihän ne tarpeeksi maratoonarille ole.
Tuossa juuri ajattelin, silloin kun varpaan jänteen katkaisin, nämä taipumattomat nykykengät olisivat varmaan paremmin sallineet juoksemista kun ei olisi tullut mekaanista painetta jänteen rautalankaliitokseen.
En koskaan oikein tykännyt juosta ohutpohjaisilla kilpakengillä, ja parhaat kisat juoksinkin ihan harjoituskengillä. Nykyiset kengät ovat todella paljon parempia juosta kuin vielä 2000-luvulla. Välipohjan materiaali on kehittynyt huimasti, ihan peruskengissäkin. En ole tosin kilpakengillä juossut yli vuosikymmeneen, niin ei ole olemassa kunnon vertailukohtaa.
VastaaPoistaNykyisiä superkenkiä en ole kokeillut, niin en niistäkään osaa sanoa, miten ne olisivat ehkä itselleni sopineet tai auttaneet suoritusta. Kuitenkin kun olen juossut eräänlaisilla semi-kilpakengillä, jossa on jäykistelevy (ei hiilikuitu), niin kyllähän se tuntuma on aika erilainen. Hiilikuitulevyllä ja supervaahdolla varustetut varmaankin vaatii jo kilpajuoksijan kunnon ja tekniikan, jotta niistä saa täyden hyödyn. Ei tällainen hölkkääjä varmaan enää niistä mitään saa irti.