Ensimmäisestä Suomalaisen 2 ja ½ tunnin alituksesta maratonilla tulee 101 vuotta.

Jos vuonna 1912 halusi hankkia todella viimäsenpäälle auton valinta oli Rollis Royce Silver Goast.

Jos taas kysytään kuka oli ehdotonta huippua maratonilla, vastaus on Wiliam Kolehmainen.
Wiljam alitti New Jerseyssä 12.10 maratonilla 2 ja ½ tunnin rajan ajallaan 2.29.39.2
Huom!!. 101 vuotta sitten.
Kuinka moni Suomalainen pystyy nykyään samaan!!:

Muutama viikonvaihde on vielä maratonkisoja Suomessakin parannella tilastoja, niin koko Suomessa kun Lapissakin.
Naistenpuolella Lapinläänissä hiukan piristystä onkin näkyvissä, kaatuihan jo 31 vuotta täyttänyt lääninennätys (Asta Peura 2.56.03)  RDS:n Anni Hemmingin toimesta Jyväskylässä (2.52.55).
(Tilastoissa Lapinennätyksissä näkyy vuodelta 1983 Tuulikki Räsäsen Tukholman maratonin tulos 2.43.44, mutta kyllä hän silloin jo asui Ruotsissa edustaen Enhörna IF:ää.)

          Ruska jatkku, lehdet tosin tippuvat puista jo nopeaan tahtiin.
Lauantaina Isosyötteellä juostaan taasen mielenkiintoinen kisa Huippukymppi, siellä on ollut mukana ihan 'oikeitakin' juoksijoita, pitäisiköhän lähteä katsomaan.

Omat juoksut tälle viikolle, yksi 8 kilometrin lenkki, että silleen.

Etutukkaisten parasta aikaa.

Kiva on pitkätukkasen makailla kun ei enää ötökät vaivaa ja syksyaurinko mukavasti lämmittää.

                            Ruska ei näilläkorkeuksilla ole vielä loistossaan.
Eipä tässä muuta kun menneille ajoille.

''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨
Neljännesvuosisatasitten viikkokatsaukseni aika
Viikko 37 vuosi 1988

Viikolle sain juostua 150 kilometriä ja yhden raskaan maastopyörälenkin 15 kilometriä Saariselänrinteillä.
Viikonlopulla olikin sitten Rautaviesti Raahesta Ouluun.
Minun juostavakseni oli asetettu viides osuus pituudeltaan 10.1 kilometriä.
Pääsin lähtemään matkaan TU-38:n Janne Koskisen kanssa, muutaman satametrisen edellä olevan Saarijärven perään.
Olin kyllä astetta itseäni kovempien kanssa kisailemassa, 
JK oli kesällä SM-kisassa juossut vitosen 14.37, ja Pullistuksen Henry Majander kympin 30.15
Osuus aikani oli 31.32, jolla hävisin Jannelle 4 sekuntia ja Henrylle 8 sekuntia,
Voin olla juoksuuni täysin tyytyväinen, pidänkin juoksua yhtenä kesän parhaistani.

Viestissä sijoituimme Tornion Pyryn joukkueella neljänneksi.

Vielä on kilpailukautta jäljellä neljäviikkoa, jotka sisältävät yhden SM-kisan ja yhden täyden maratonin, niistä jatkossa.

Ei kulje maratoni Suomen miehillä.

Ei jaksa ilahtua ainakaan miesten SM-maratonin tuloksista.
Miesten voittoon Miikka Takala 2.27.22, ainoana alle kahden ja puolen tunnin.
Naisissa mitalli Lappiin, onnittelut Anni Hemmingille hopeasta uudella ennätyksellään 2.52.55!
Kasostytöistä Elli myös alle kolmentunnin, jääden niukasti ennätyksestään.
Naisten kisanhan voitti Elina Lindgren tuloksella 2.45.56

Itse en ole lenkille viitsinyt, aamupäivästä sentään tutustuin Kunnonpaikan uudistettuun kuntosaliin.

Ei ko saunantaka ja ..........

Kyllä tämä Suomi on varkaiden ihanne yhteiskunta.
Viellä kehdataan hakea korvauksia, kun ei varkausyrityksissä onnistuta.
Kyrsii tämmönen meiniki.

Eipä jaksa muuta nyt, ja työtkin painaa päälle, vai olisiko viisaampi vaihtaa toistentavaroiden sosiaalisointialalle.

Kesien kesä.

Nyt ei meikäläinenkään voi valittaa tämän kesän säistä, kesä on ollut lämmin, aurinkoinen, vähäsateinen ja pitempikin kun tavallisesti, ja edelleenkin se jatkuu.

Aamukävelyn kuvaa Levitunturilta.

Kovasti Ruskamaratonin jälkeen ihmeteltiin, että kun vielläkin sulla kulkee noin lujaa, vaikka varsinaisen harjoittelunkin olet jo lopettanut, ja on niitä rajoituksia sydämensuunnaltakin.

Sole mikhän saatanhan mie vain senki kertoa miksi näin on.
Se on tuo juokseminen syvällä geeneissä, tässäpä selostus.

Nyt keskittymään Ruotsi Suomi maaotteluun.

''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''
####################################################
Neljännesvuosisatasitten:
Viiko: 36 vuosi 1988

Työviikko alkoi pohjoisesta Enontekiön suunnalta, ja sieltä palatessa kävin huoltamassa oven Pellossa kettutarhalla.
Siellä liimatessani varoitusväriteippiä oven alareunaan, viilsin kämmensyrjän pellin reunaan, ihan luita myöten.
Ensiavuksi kaikki ensiapupakkauksen sidokset käden ympärille ja ei kun terveyskeskukseen.
Veri tippasi sidoksien läpi pitkin sairaalan käytävää, ja haava vaati 7 tikkiä ja vielä tuntuvan painesiteen päälle, kun tuppasi vuotamaan edelleen tikkien välistä.
Se oli ehkä hyväkin että oli niin runsasta verenvuotoa, ei ne kettutarhan tilat niin hygieenisiä ole, tulipahan varmaan kaikki bakteerit haavasta ulos.
Huolta aiheutti se, paljonkohan hapenkuljetuskapasiteettia tapahtuma vei, blasman määrän kerkeää ehkä korjata, mutta punasoluja ei.
No lauantaina juoksin kyllä aikomani Ruskamaratonin aikaan 2.36.07 sijoituksen ollessa 2.
Johtuko verenmenetyksestä vai edellisen viikonlopun puolikkaan sippaamisesta, vai sitä edellisen viikonlopun maratonista, mutta kaikki ei kyllä ollut kotona siinä juoksussa.
Eteenkin ylämäet ottivat hengitykseen ja jalat väsyivät.
Tulihan siinä todistettua etten se mikään kone ole minäkään.

No kun ei kerran kulkenut maratonilla niin sunnuntaina starttasin 10,5 kilometrin Norva-hölkässä aika 35.42 ja kolmevitosten voitto.
Matkan juoksin yleisensarjan voittajan Juha Särkelän kanssa yhtämatkaa, kummankaan parastaan yrittämättä, olihan meillä kummallakin startti jo edellisellä päivällä.
Viikolle tuli juoksua 97 kilometriä, ja pyöräilyä 56 kilometriä.
On tullut alle 100 juoksukilometrin viikkoja perätysten jo kaksi, ensiviikolla pitänee ryhdistäytyä, vaikka on kyllä tärkeä kisa tulossa viikonlopuksi.

Hieno sää Ruskamaratonilla.

Ruskamaraton on juostu.
Meikäläisen mielestä reitti tuntui siltä että siinä oli vain alamäkiä.
No totuuden nimessä olihan siinä nousujakin, mutta alamäet olivat pitkiä ja loivempia kun vanhalla reitillä.
Jos on hyvä alamäkijuoksija, voi tämä uusi reitti olla jopa nopeampikin kun vanha puolikkaan reitti.
Täydellä maratoonilla reitti on toki raskaampi kun entinen, kun sillä vanhalla reitillä se Kittilänpää reitistä oli lähes tasaista.
Tästä juoksuni Garminin kertomana-
Omaan juoksuuni olen aivan tyytyväinen, olinhan vain hölkällä, ja tulin sarjassani toiseksi, juoksin tosin lähes kilpailun omaisesti, mutta ilman sitä tiukinta puristusta, eikä juoksu ollut missään vaiheessa kovin vaikeaa.
Laittelen myöhemmin lisää tekstiä ja ehkä kuviakin, mutta nyt pöliäpeura lähtee Hullunporon saunaan, ja sitten syömään, ehkäpä muutamalle oluellekkin.
Mutta se sää, on se lämmintä ja komeaa auringonpaistetta, vaikka on jo syyskuu!!
Niin se minun aikani oli 1.30.19  ja reitille antaisin + merkin, ei paha ja poissa liikenteen jaloista.

Muutama kuva maratoonareista pöliänpeuran majatalonkohdilta ja pokalien jaosta.

Syksyä kohden.

Lähdin heti aamusta lenkille, jotenkin syksyiseltä ilma tuntui, vaikka päiväksi ilma kyllä lämpeni.
Ensi viikko onkin sitten työtä vuorotta, ennen Ruskamaratonia olevalla viikolla ei itse juurikaan tarvitse katseita luoda lenkkikenkien suuntaan.
Lepäilen sitten vaikka seuraavalla viikolla metsästyksen muodossa.
Ennakkoilmottautuneita kisaan näkyy olevan n.1700
Itsekkin ajattelin käydä kiertämässä kisassa puolikkaan.

Ja eiko viikkokatsaukseen menneille ajoille:
.......................................................................................................
**************************************************

Neljännesvuosisatasitten viikkokatsaukseni aika
Viikko 35 vuosi 1988

Tällä viikolla palauttelin maratonilta juosten vain 10 - 15 kilometrin lenkkejä,
kun lauantaina oli se Narvik lopet juostavana.
Se Narvikin puolikkaan reittihän oli sellainen, että viimeinen kilometri on kohtuullisen jyrkkää nousua, siinä nousussa meikäläisellä löi sitten ihan ryömimävaihteen päälle, ukkoa lappoi ohi ja se tuntui erityisen pahalta kun naisten voittajakin Sissel Grottenberg ohitti, enhän siihen aikaan ollut vielä tottunut siihen että naisetkin ohittelee.
Maalissa sanoinkin kilpakumppaneilleni, että taitaa minulla jo vanhuus painaa kun ei enää viikossa toivu maratonjuoksusta.
Niin se aikani oli 1.13.34 ja sillä irtosi neljäs sija kolmevitosissa.
Pettynythän minä kisaani olin, edellisenä vuotena kuitenkin vielä kisan juoksin alle tunnin ja kymmenen minuutin.
Sunnuntaipäivä menikin sitten kotimatkaan, juoksukilometrit viikolle jäivät 88 km.
Kaikesta huolimatta ensiviikonloppuna juostaan taasen maraton, palautui tästä juoksusta tai ei.