Verenluovutuksessa.

Tänään yrittelin juoksulenkille, tosiaan vain yrittelin, lenkki jäi kymmeneen kilometriin, suunnitellun parikymppisen sijaan, ei vain jaksanut.

Aukeammalla paikoilla sääsketkin loistivat poissaolollaan pienen tuulenvireen ansiosta.

Lenkiltä kun piti kävellä kotia tuntui kun olisi verenluovutuksessa, jatkuvasti joku kuppasi piikkiä ihonläpi.
Tai siis eihän minulla kokemusta ole verenluovutuksesta, kerran olen elämässäni verenluovutukseen mennyt eikä silloinkaan vereni kelvannut.
Tuttu hoitsu otti verinäytteen ja lausui, "kuule olli ei meidän kannata vettä alkaa ottamaan suonesta, sitähän saa kraanastakin".
Oli jälleen hemoglobiinit alhaalla, no sain minä kuitenkin purkin rautatabletteja,
ja luovuttajille tarjotut kahvit.

Katselin tuossa tämänvuoden tilastoja koko Suomen osalta,
Koskaan aikaisemmin ei tilanne ole ollut tämä, vuotta on eletty yli puolet,
ja parhaan maratonajan on juossut nainen!.
Nuoret miehet, ryhdistäytykääpä vähän, kohtahan teille nauraa aidan seipäätkin. ;-)
No onhan se toki kova nainen tuo Anne-Mari Hyryläinen.

Minäpä menen terästämään oloa kahvinjuonnin pariin.

Juoksusuunnitelmia

"Jos aikaihminen juoksee ilman erinomaista hengen hätää, niin sitä pidetään hätiköintinä tahi perin hassunkurisena tapana"

(Terveydenhoitolehti No:4 1906 Oskari Heikkel)

      Tulevia kilpailuja.

Minulla seuraava kilpailu tulee olemaan todennäköisesti 23.7 Lohijärvellä järjestettävä Heinähölkkä.

On kiva kun tällainen jo reilun parikymmentävuotta unholassa ollut hölkkä herätetään henkiin.
Juoksu juostaan niinkutsutulla 'piimätienlenkillä', lähdön ja maalin sijaitessa urheilukentällä.

Niin ennen oli joka kylällä jonkinlainen urheilukenttä, yleisurheilu oli silloin voimissaan.
Aikoinaan reitistä oli noin puolet soratietä, mutta nykyään taitaa asfalttia olla tossun alle kaikki muu paitsi urheilukenttä.

Kisaa järjestettiin muistaakseni reilut kymmenkunta vuotta,
Itsekkin tuli kisaan osallistuttua kuusi kertaa.
Paras aikani oli hiukan alle 57 minutin, ja voittojakin kisasta muutaman sain,

Etsiskelin tuollaisen Lapin Kansan lehtileikkeen ensimmäisestä heinähölkästä vuodelta 1985

Sitä oli silloin vielä laskujeni mukaan 36 vuotias, märkäkorva nulikka.
Oi niitä aikoja...

Nyt vielä jatkellaan lääkekuurin parissa, ehkä huomenna pyöräilen vähän,
tai muutaman kilsan hölkkäilen, eiköhän se tästä.

Satama Run juoksussa.

Tänään kävin hölkkäilemässä puolikkaan Satama Run tapahtumassa Kemissä.
Aijoin puolikkaan taittaa 4.30 kilometrivauhdilla, ja toteutus oli 4.29 vauhdilla suoritettu juoksu.
Eli aikani oli 1.34.32 ja sillä irtosi 60 vuotiaiden voitto.
Parempaa ei tänään kannattanut lähteä edes yrittämään, sairastelusta johtuen.

Tapahtuma muuten ihan kivasti meni, mutta kympinjuoksijat ihmettelivät ehkä kuntonsa äkillistä paranemista.
Nyt kympin taivaltajat käännytettiin takaisin 5 kilometrin kohdalta, 
Niinpä juostuksi matkaksi tuli 9585 metriä, eli matka jäi 415 metriä vajaaksi.

No kukaan ei mitään ennätystuloslistoja olisi muutenkaan romuttanut, joten vahinko jäi vähäiseksi.
Jos laskisi juoksun jatkuneen samalla vauhdilla täyteen kymppiin asti, 
Naisten nopein aika asettuisi 38.38
Ja vastaavasti miesten nopein aika 37.22 

Viidenkilometrin kääntöpaikka oli kyllä metrilleen oikeassa paikkaa, samoin puolikas oli puolikas kuten olla pitääkin.

Tulokset:           Videokuvaa tapahtumasta:

Meikäläinen sai palkinnoksi sellaisen kameran objektivia muistuttavan termosmukin ja pari lounasta sisältävän lahjakortin, pitää Kemissäpäin liikkuessa käydä vahvistamassa keskikehoa.

Nyt jatkan urheilunälkäni tyydyttämistä EM-kisojen seurannalla.
Huomenna sitten kisat päättyvät, ja ne meikäläistä eniiten kiinnostavat lajit ovat vuorossa.
Eli huomenna isketään tossua maantiehen, puolimaratonin mittaisella matkalla.

Onko riskii vain ei.

Tänään on ollut ensimmäinen kuumeeton päivä sitten viime maanantain.
Ilman muutahan silloin on huomenna mentävä juoksemaan.

Tässä iässä eläminen on jo niin riskialtista hommaa muutenkin, että  voi kuolla koska sattuu.
Niinpä jos aamulla vielä herää ja omilla jaloillaan pystössä pysyy, kannattaa mennä vaikka lenkille, sillä huomenna se saattaa olla jo myöhästäkin.

No huomenna on vain tarkoitus hölkkäillä lenkkivauhtia puolikas, jos jaksaa.

Nyt EM-kisojen seurantaa.

Kone keittää.

EM-kisojen seuranta on hyvällä alulla, Suomalaisten osalta hienoja venymisiäkin on nähty, ja tulihan tänään ensimmäinen mitallikin Ruuskasen Antin tuomana.
Mutta on osaltaan kyllä vähän sellainenkin tunne että joissakin tapauksissa oli lähdetty niinkutsutusti "soitellen sotaan", eli ettei odotukset sijoituksista ihan realistisia olleet.

Oma "soitellen sotaan" lähtö tapahtui itsellenikin.
Juoksin Rovaniemi Marathonilla kympin matkan siksi kun tarkoitukseni oli juosta SatamaRun:issa Kemissä puolikas, ja yrittää kesän parasta puolikkaan aikaani.
Mutta sitten maanantaina iski kuumeen, lämmöt kehossani ovat pyörineet 37,5 -38,5 välillä.
Tänä aamuna sitten jo hätäännyin menemään lääkärin puheille, tutkimuksissa tulehdusarvot lähentelivät jo 80
Niinpä sain evääksi kahdenlaiset antibiotit, joita syöskentelen sitten viikon verran.

Niinpä se juoksutavoite olikin siinä,
Menen varmaan kyllä hölkkäilemään tapahtumaan, koska tuli sinne jo osanottomaksukin maksettua, mutta vauhtikampaa juoksuahan en nyt näillä lähdökohdilla edes pysty suorittamaan.

Mutta huomenna on taasen kiva kisapäivä TV ruudun äärellä.

Pitkänlenkin päivä.

Kuusi vuotta kuukausi ja päivä, on siitä kun viimeksi olen kotimaassa lenkillä näin pitkästi juossut.

Tosin  Ruskamaratonilla kilpailussa olen maratonin taittanut 2011, mutta onhan siitäkin lähes viisi vuotta.

Tänään kun työpäivääni aloittelen vasta kello viidentoista aikoihin, aamupäivästä oli hyvä hölkkäillä vähän pitemmästi, kävin raviradan nurmella muutaman kierroksen hölkkäilemässä.
Kun meno ja tulomatkalla vähän kiertelin siellä sun täällä, niin 32 kilometriähän siitä kertyi.

Ensiviikonvaihteessa olisi tarkoitus Satama Run kisassa kipaista puolikas,
Sitä ennen viettelenkin aikaa tiiviisti TV äärellä EM-kisoja seuraillen.

Rovaniemi marathonilla.

Puolimaratonin lähtöön pariminuttia.

Tänään Rovaniemi marathonilla tyydyin juoksemaan vain 10 kilometrin matkan.
Kisasää oli hiukan tuulinen, mutta ei se tuolla lyhyemmälä matkalla pahemmin haitannut, Maratoonarit ja puolikkaan juoksijat tuolla siltojen ylityksissä joutuivat enemmänkin tuulta vastaan taistelemaan.

Omalle kympin juoksulle olin asettanut sellaisen epävirallisen tavoitteen, jos minutin päähän pääsis Tuiskun Kaukosta.
No se kyllä toteutui, mutta luulin aluksi juosseeni paremmankin ajan kun 40,33

Siinä kävi niin, että 9 kilometrin kohdilla katsoin kelloa, ja näytti että niukasti alle neljänminutin kilometrivauhtia on tultu.
Ja kun maalissa en onnistunut kellon sammutuksessa, uskoin 40 minuttiin päässeeni.
Oli siinä viimeisellä kilometrillä ylämäkeä, vastatuulta ja 360 asteen käännöskin, joten aikaa oli varmaan sillä kilometrilla enemmän mennytkin, ja oliko kilometrimerkkikään niin metrilleen asetettu.
Mutta kaiken kaikkiaan ihan tyydyttävä kisa näillä resusseilla.

Garmin sai juoksemakseni matkaksi 10.01 km, keskisykkeeksi 145 ja maxsimisykkeeksi 152.
Elikkä sydämelleni tuo 10 kilometri juoksu oli n.5880 lyönnin jobi, eikä se ollut millänsäkään.

Kuvia en paljon joutanut ottamaan kun itsekkin osallistuin juoksuun, mutta ehkä muutaman huomisenaikana tänne lisäilen.

Tulokset:           Garminin näkemystä juoksustani:       Muutama kuva     Videokuvaa: