Sen seitsämät välihousut.

Se on se aika vuodesta että villapipo ja hanskat piti aamulla etsiä esiin,
ja sen seitsämät välihousut on päälle puettava jos aikoo ulos mennä.
Eipä taasenkaan kesässä ollut kehumista.
Se asia mikä tässä nykyisin niin sekasortoisessa maailmassa on onnistunut,
on ilmaston lämpenemisen esto, ainakin täällä Suomessa.

Aamusella kävin pienen kävely / hölkkä lenkin, jonka jälkeen lähdin katsomaan Muurolan piikin kisaa.
Muutama kuva kisasta.

Nyt sitten seurailemaan TV:stä suunnistuskisoja.

Paljon on taas maailmalla tapahtunut.

Paljon oli ajat vakaammat silloi kun 'Moskuvitsin' malli oli vielä tällainen.

Ja taksien keulalla koreili kauris.

Norjan Therese Johaug sai sellaillaisen välimallin tuomion noista huulirasvahommista.
Minusta täydet kaksivuotta siitä olisi pitäinyt tuomita, vaikka Theresa on ollut minun suosikkihiihtäjä aina kisoissa jos Suomalaisella ei kisan voittoon ole mahdollisuuksia ollut, ja harvoin on ollut.

Siksipä olenkin aloittanut huulirasvatutkimukset, kun nuita eri palkintorasva vaihtoehtoja kisoista Espanjasta ja Turkista tuolta kaapista löytyi.

Välineetkin sopivasti tänään oli ilmaantuneet postilaatikkoon.
On se tuo Kiinanmies mukava, tämmöset kiikarilasit valoilla ja tommosen harvahkon pipon, mihin voi vaikka kameran kiinnittää, oli mulle lähettänyt hintaan 4,25 euroa postikuluineen.
Esim: tuollainen gopron päähihna yksistään maksanee yli 15 euroa Suomessa,
ja pitää vielä kaupasta hakea.
Mihin me köyhät ilman Kiinanmaan miehiä jouduttaisinkaan.
Taidanpa panna uuden tilauksen vetämään, jostakin tuiki tarpeellisesta tavarasta, jota ei koskaan tarvitse.

Näin veronmaksajana olen osallistunut tuossa Turun puukotustapauksessa murha-aseen hankintaan, kun syyllinen oli verovaroilla elätettävä pakolainen.
Peloissani olenkin ootellut milloin lusimaanlähtö tulee,
Jos vielä Ruskamaratonin aikoihin vapaalla jalalla olen yritän jonkun matkan hölkkäillä, jos jalka kestää.

Katsoin ennakkoilmoitautujen määrää tällä hetkellä keskiviikko klo 14.00
Yhteensä 648 juoksijaa, joista miehiä 263 ja naisia 379
Naiset, ne tulee ja jyräää meidät....

Kivijärviloppet.

Kesän kilpailukausi tuli korkattua.
Aamulla meidän kolmen hengen autokunta Rovaniemeltä päätti lähteä länteen, ihan ulkomaille asti, tarkoituksena juosta Kivijärviloppet.

Tämän 7,5 kilometrin maastojuoksun saimme suoritettua ihan kunnialla, autokuntaanme ei tullut kun ykkössijoituksia.
Sanna-Maija Pohjanvesi 32.14 - Sari Hilli 34.26 - ja mie ite 34.48
Alitin niukasti sen tavoitteeksi asettamani 35 minuttia, eikä minua jätetty edes ennen kotia autosta komennolla, kaipaat hieman lisää harjoittelua.

Kisajärjestelyt olivat tuttuun tapaan hyvät, palkintopuolella parin mitallin lisäksi pääsen porailemaan ja hiomahommiin, ja kun arvonnassa vielä tuli kävelysauvat saatetaan minut yllättää dementiakävelylläkin.

Kisoista tuli muitakin voittoja ja palkintosijoja Suomeen tulokset löytyvät tästä.
Päämatkalla nopein oli Niklas Niska 45.19 -  Naisissa Lovisa Modig 49.52

Tämmöistä täällä tänään,
Ilta vierähtääkin mukavasti MM-kisoja seuraten, ja huomenna kuulostellaan mitä polvi tykkäsi juoksukisasta.

Ainakin kerran kesässä on startattava.

Näin jeesusteipin 75 vuotispäivänä päätin että ainakin kerran kesässä on juoksukisassa lähtöviivalle asetuttava, vaikka sitten pitäisi jeesusteipillä raajat yhteen kasata.
Huomenna tuolla Ruotsin Kivijärvellä olisi maastojuoksu.

Siitä on kulunut 21 vuotta kun ensimmäisen kerran osallistuin tähän maastojuoksuun.

Silloin tuli tutustuttua kisan 12 kilometrin päämatkaan.

Tuon kisan jälkeen olen juossut veteraanisarjoissa juostavaa 7.5 kilometrin matkaa.

Viimevuona arvelin blokissani kisakertoja itselläni olevan 13 tässä kisassa, mutta kun tarkastelin noita omia harjoituspäiväkirjoja, näyttäisi siltä että se tämän vuoden kisa olisikin 12 kerta kun mukana olen.

Niin se dementia edistyy, samaamatkaa juoiksuvauhdin hidastuessa.

Paras aikani 50 v. sarjassa on 27.20 vuodelta 2003

Kuusikympisissä paras aikani 29.28 tuli vuona 2009

Tässä kuusvitosten sarjassa  paras aikani 31.26 on juostu 2014
Tänävuona olen tyytyväinen jos ilman kävelyaskeleita reitin selvitän. 

ja 35 minuutin aika olisi jo ihan hyvä.

MM-kisoja olen seurannut kiitettävän ahkerasti, kaikki TV 2: lähetykset on katsottua, 

Oma urheilu tällä viikolla on rajoittunut yhteen pyörälenkkiin 34 km, 
yhteen juoksulenkkiin 9 km, ja kahteen tunninmittaiseen kuntosalivetelehtimiseen.

Ei tää hyvältä näytä, niin kuin ei Suomalaisten MM esintymisetkään.

Jospa se Pitkämäki edes.

Käyn jo kierroksilla.

Lontoossa järjestettävät yleisurheilun MM-kisat alkavat huomenna, 
ja minä käyn jo kovilla kierroksilla TV: lähetyksiä ootellessani.

Tarkastelempa tässä miesten maratonin Kenialaisia osanottajia.
Ensin kuitenkin esittelyssä Eliud Kipchoge, 
joka juoksi Monzassa maratonin 2.00.25
Kisassa oli järjestelyt, jossa juostuja ennätyksiä ei maailmanennätyksiksi voi hyväksyä.
Hän omistaa kyllä nykyisen maailmanennätyksenkin 2.03.05
jonka kimppuun mies käy syksyllä Berliinin maratonilla.

Kenian maratonedustajat Lontoossa:
Daniel Wanjiru  (-92)   2.05 21 Amsterdam 2016
Geoffrey Kirui   (-93)   2.06.27 Amsterdam 2016
Gideon Kipketer (-92)  2.05.51 Tokio 2017


Kenian naisten edustajia maratonille en nyt näin äkkiä löytänyt, 
Mary Keitany (-82) on kieltäytynyt valinnasta (Lontoo 2017)  2.17.01
Samoin Flornce Kiplagat (-87)  2.19.44 
Kyllähän sieltä silti kovia lähtöviivalla seisoo, taso on laaja.

Minulle se arvoasteikossa koviin Kenialais naismaratoonari on Tekla Lorupe (-73)  2.20.43
Tekla kuuluu myös niihin Kenialais juoksijoihin jotka ovat asemaans ja rahojaan käyttäneet vähäosaisten ja sorrettujen hyväksi.

Minulla on itselläniki muistoja tästä aina hymyilevästä huippujuoksijasta, joka jo lapsena sai lempinimen "Chametia" (jotain sellaista kun 'se jota ei koskaan harmita', tai sinnepäin)

Kerran tullessani Agadiriin ilta jo hämärtyi, syöksyin nopeaa rannalle että ennätän juosta pienen lenkin ennen pimeää.
Juostuani vähän matkaa takaa pyyhälsi pieni poninhäntäinen tyttö ohi, ajattelin että kylläpä sitä on matkustamisen jälkeen jumissa , kun pikku tytötkin ohittelee.
Seuraavana aamuna lenkillä taasen sama toistui.
Hetken kuluttua sama tyttö tulee vastaan, silloin huomasin että sehän on Tekla Lorupe, kova Kenialais maratoonari.
Oli vain lunnossa vieläkin pienempi kun TV kuvissa.

No eihän naisten maraton ainakaan painopuolesta isojentyttöjen hommaa ole, Keitany ja Kiplagat ovat 42 kiloisia, Tekla oli kilpakunnossaan 40 kiloinen.

Niin siellä Agadiirissa Tekla oli juoksemassa hyvillä rantahietikoilla, Hollantilaisen managerinsa tuomana kun hänellä oli silloin joku selkänikamien vaiva.
Lenkillä läpsäisimme hymyillen aina käsi tervehdyksen vastaan tullessamme, 
tai hänen ohitaessaan minut, eihän sen lenkkivauhteihin meikäläisellä ollut mitään asiaa.

Lopuksi tähän linkki Suomalaisesta juoksijasta, joka ei harjoittelua pelännyt.

Kaikkea voi testailla.

Analysoiden vai mututuntumalla.
Tänään juoksentelin sellaisen edestakaisen lenkin tuonne Vennivaaraan ja takaisin, juoksumatkaa tuli karvan yli 20 kilometriä.
Juostessa ajattelin kaikkea muuta kun juoksemista, niin varmaan lenkki tuli heitettyä aika tasaisella rasituksella.
Niinpä päätin kotona analysoida hieman tarkemmin lenkkiäni.

Aikoinaan nuorempana testailin useitakin asioita jotka vaikuttavat kilpajuoksun loppuaikaan.
Testit tein aina juoksemalla vauhtikestävyyslenkkeinä, jotta vastaisivat paremmin pitempien matkojen kilpailusuorituksia.
Testasin mm:
Juoksemalla saman lenkin helteellä ja optiimilämpötiloissa,
juoksemalla mäkisen ympyrälenkin molempiin suuntiin, miten mäkien profiilien muuttuminen vaikuttaa aikoihin, 
testasin myös tuulisen sään ja tyynen sään eroa lenkkiaikaan, 
samoin myös testailin edestakaisella lenkeillä tasaisen, ylämäen ja alamäen kilometrivauhtien eroja.

No mitä hyötyä siitä on?,
Ei varmaan niin suuria, mutta oli mukava tietää mitä ne vaikutukset todella olivat, eikä tarvinnut turvautua siihen mututuntumaan.
Olen joskus kuullut kisan jälkeen mm. selityksen "Matkalla aukesi kengännauha kaksi kerta, siitä tuli lisäaikaa ainakin pariminuttia". 
Niin.. kuka jaksaa kotona sitoa kengän nauhoja pari minuttia?.
Huonostimenneen kisan jälkeen se henkinen kantti tahtoo suurennella niitä ulkoisia tekijöiden vaikutusta lopputulokseen.

Mutta tämän päivän lenkkianalyysi:

Juostu matka 20,260 km käytetty aika 1 t 49 min 40 sek
Menomatka 57 min 24 sek  Paluumatka 52 min 16 sek
Menomatkalla noustaan 144 m palattaessa tietysti laskeudutaan sama matka.
Menomatkan keskim. kilometrivauhti 5.40  Paluumatka 5.10
Yhtämittaisen ylämäen/alamäen pituus 3890 metriä
Ylämäen keskim. km vauhti 5.39  Alamäen keskim. km vauhti 5. 04
Lenkillä otettu 18040 askelta keskim. askelpituus 1 m 13 sm
Keskimäärin 164 askelta minutti.
Sydän löi lenkin aikana 13750 kertaa, keskisyke 126
Epoc, kokonaisrasitus arvo 136 ml/kg

Syke nousee normaalistikkin lenkin edetessä, nyt lopussa jo nestehukkakin vaikutti, kun oli lähes helteinen keli.
No niin olisihan noita mitattuja parametrejä lenkistä lisääkin, mutta eiköhän tämä nyt tästä riitä.

Hamassa nuoruudessa kun yliopistoaikoina urheilulisenssillä, vai oliko se osanottomaksulla kisoja juoksenneltiin, en nyt niin tarkkaan muista kun onhan siitä jo niinpaljon aikaakin.
Olisiko ollut joskus 2016 tai jotain sinnepäin.

Tulihan se kesäkin.

Lähes viikon on lämpötila pyörineet hellerajan tuntumassa,
Ei oikein keksi miten säistäkään valittaisi, on se kurjaa.


Olen jo jonkin aikaa työskennellyt yrityksessä johon jo muutaman vuoden olin keikkaa tehnyt sivutoimisesti.
Tuossa työpaikassa työntekijöiden vaihtuvuus on aika suurta,
siksi kai ne minuakin joukkoonsa pyysi.
Pakkohan se oli tarttua tilanteeseen kun päätoimista virkaa tarjottiin.
Työ on kivaa ja työilmapiiri oikein hyvä,
Jos nyt jotan negatiivista pitäisi keksiä niin palkka ei kovin kummonen ole,
ja työ on niin kuluttavaa ettei monikaan jaksa palkkalistoilla kovin pitkään olla.

Niin se firma joka palkkani maksaa,
Olen vakuutusyhtiö Ilmarisella päätoimisena eläkeläisenä.

Mutta nyt pitää kiirettä työt jatkuvat.