Reenireissuilla näkee oudompaakin väkeä.

Niin.. Tulekohan se kesä sittenkin myös tänne Lappiin, tänään oli ensimmäinen päivä tällekeväälle kun siltä tuntui.

Juoksemassakin tänään kävin, vaikka ei se oikein kiinnostanutkaan.

Goa 2000 - vesipuhveleita

Näitä Goan vesipuhveleita sitävastoin aina kovasti kiinnosti, kun aamulenkilleni niiden yöpymispaikan vierestä hölkkäilin.

 Minua taasen kiinnosti ensimäiseen yöhöni valmistautuminen, tällainen 15-20 senttinen geko vilisteli hotellihuoneeni seiniä ja kattoapitkin, heti kun valot sammutin.

Vähän se aluksi arasti, tuleeko se sänkyyn.
Se oli aika arka kaveri, eikä häirinnyt nukkumistani, ja kun siihen tottu että jaan sen kanssa huoneen, niin ei se viikonkuluttua häirinnyt enää ollenkaan, ja pitihän se huolen ettei huoneessa mitään muita ötököitä ollut.

Miksikähän siellä nuo balmutkin noin vinoili.

Väärä reittivalinta.

Eilen suunnittelin lenkillelähtöä kello viidestä aamulla ilta seitsämään asti,
en lähtenyt.
Tänään sitten pakotin itseni lenkille, tarkotuksena juosta tietäpitkin Sierijärvelle, ja Ounasvaaran ulkoilureittiä pitkin kotiin.

Niin saahan sitä aikoa, oli vain väärät varustevalinnat, olisi tarvinnut lumikengät tai sukset.
Niinpä oli käännyttävä takaisin ja palattava samaa reittiä takaisin, niinpä lenkistäkin tuli tarkoitettua pitempi 23 kilometriä, ja sehän alkoi jo väsyttämään.

Uutisissakin sanottiin, "eilen mittauksissa Kilpisjärven jäänpaksuus oli 96 senttimetriä".
Näin se kevät etenee täällä pohjoisessakin, varmaan kesäkuussa jossainvaiheessa voi tätäkin lenkkiä yrittä uudelleen, lumikengillä tai ilman.

RDS facebook:  Juoksujuttuja.

Aneto'.

Roskikselle menevä mies ilman aneto' kassia, on kun juoksija joka ei koskaan ole kilpaillut Espanjassa.

Tänään vein vanhat juoksijalehdet roskikseen, pitkälti viidettäkymmenettä kiloa oli raahattavana.
Onneksi niitä vanhempia vuosikertoja on hävitetty jo aikaisemmin, ei olis pumppu kestänyt yhtään enempää kiloja, kahdesti piti matkalla roskikselle levähtää, pakkas liikaa ahistaan.
Juoksijalehti minulle tuli vuodesta 1976 tai -77 ei muista, vuoteen 2017 saakka.

Olen mie kovapoika, kävin tänäänkin lenkillä, vaikka eilenki kävin.
On nykyään sellainen tunne että ei edes seuraavaksi päiväksi ehdi palautua, kun käy lenkillä.
Ei kai se muuten haittais, kävis jokatoinen päivä, mutta kun jää päivä väliin sitten tulee tunne, 'kun en eilenkään käynyt eipä taida viitsiä lähteä tänäänkään'.

Tänään paisto aurinko, niinkö näkyy joskus 2017:kin paistaneen.

Paljon on vuosia kertynyt.

Ei tää elämä helpoo oo, lähes jokapäivä pitää lenkilläkin käydä.
No eilen en lenkillä käynyt, mutta tänään juoksin/matelin 20 kilometrisen lenkin.
Nykykunnolla tuollainen lenkki kestää jo niin pitkään, että siinä ehtii ajatella vaikka mitä, mm. sitä että taidan olla iältäni jo 614 vuotta.

Buddhalainen ajanlasku.

Tuossa kuva vuodenvaihtumisesta vuodeksi 2528 Thaimaan Pattajalla.
Nuo auton peittävät kukat ovat muuten ihan aitoja luonnonkukkia.

Olin -85 Pattajalla yhdistetyllä sairas + talvilomalla, toipumassa 'penikkatauti' leikkauksesta. (Sakari Orava).
Siellä sitten tein ensimmäisen juoksulenkkini leikkauksen jälkeen, kun lähdin lenkille piti ihan pysähtyä parin kilometrin jälkeen katsomaan jalkoja, minä juoksin eikä käynyt yhtään kipeää.

Jalat oli leikattu parivuotta aikaisemminkin, mutta siinnä tuli jotain hämminkiä, ja tilanne muuttui vain pahemmaksi kun ennen leikkausta, eikä leikkauksen jälkeen yhtään juoksuaskelta ilman kipuja pystynyt juoksemaan.

Uudenvuoden kulkueen norsuryhmää.

Hotellin pikkunorsu.

Sattui huvittava tapaus hotellin uimaaltaalla. 

Hotellin pikkunorsua käytettiin päivisin hotellin uimaaltaalla, ja minulla oli aina varattuna bananeja, että sain syöttää niitä sille. Kerran olin nukahtanut aurinkopatjalleni, norsu nosti kärsällään minun kättä, 'eikö tänään syödäkään banania', hyppäsin varmaan metrin ilmaan kun säikähdin ja luulin että varmaan käärme oli käteni ympärillä.
Norsu katson hämmästyneenä, mutta onneksi minulla oli silloinkin antaa sille bananeja, niin me säilyttiin edelleen kavereina.

Kuvia Thaimaalaisten elämästä.

Thaimaasta tulon jälkeen harjoittelu oli suorastaan nautinnollista, kun ei ollut kipuja, niinpä otin tavoiteeksi juosta lokakuulla Korsossa maratonin.
Kesän mittaan juoksentelin hölkkiä syksyn maratonin harjoitteluksi.
Elokuulla juoksin kolme pitemmänmatkan kisaa,
Suurtampere juoksun 26 km 3.29 kilometrivauhdilla.
Muurolanpiikin 25 km 3.25 kilometrivauhdilla.
Simon maratonin 3.34 kilometrivauhdilla.
Kaikki näytti tosi hyvältä, ja harjoittelu maistui.

Mutta syyskuun toinenpäivä... No kävi niin kuin yleensä, kun kaikki näyttää hyvältä, taivaalle nousee tummia pilviä, niin nytkin.
Työmaalla tipahdin tikkailta, molemmat kädet ja nippu kylkiluita murtui.
Sen jälkeen kannoinkin toista kättä lähes neljäkuukautta kipsissä.

Kyllä sitä juoksuelämässä monetkerrat on joutunut kunnon ja tahdonvoiman rippeet kokoamaan ja uskomaan että kyllä tämä tästä taas lähtee..

Pakkomielteiset ultrajuoksijat.

Turkki 2003

Kivahan se on juoksennella, vaikakin täällä Rovaniemellä kelit taasen näyttävät enemmänkin hiihtokeleiltä kun kesäurheiluun sopivilta.

Itsellä tuli tänään hiukan toisellekymenelle yltävä määrä juoksukilometrejä, ennen lumisateiden alkua.

Pistämpä jutun loppuun linkin sivuille josta löytyy tietoa ja kraafisia esityksiä siitä mikä on maratonin ja muunkin juoksemisen nykyhetken tilanne ympäri maailmaa.

Ihan kansainvälisesti tarkkailllen covid 19 on nostanut 88 % liikuntaa.
Liikkuminen on lisääntynyt eniiten ryhmässä kerranviikossa liikkujat.

Pakkomielteisimmät tietylle matkalle osallistujat löytyvät ultrajuoksijoista, 41,02 % osallistuu enemmän kun yhteen tapahtumaan vuodessa.
Maratonilla useampaan kisaan osallistumisprosentti on 17,60
Tasollisesti nopeimpien maratonien lämpötila on ollut keskimäärin +4,5 astetta celsiusta.

Espanjassa juostaan tasokkaimmat maratonit maailmassa, verrataessa kaikkia juoksijoita.
ym..ym tuiki tärkeää tietoa juoksun ihmeelisestä maailmasta, löytyy tästä linkistä.

Väkiselä väännetty päivitys.

Koronan rajoittamassa maailmassa ei meikäläisellä käynyt munkki.
Suomessa koronaan kuolleista 88 % on yli 70 vuotiaita, ja 96 % on joku pitkäaikaissairaus.
Ja meikäläinenhän kriteerit täyttää ihan kirkaasti.

Suomessa tammi- maaliskuussa kuoli nöin 14000 ihmistä, joista koronavirukseen 1,8 %
Joten kuollaanhan sitä muutenkin.
Että niin väliä mihin sitä, joskus se sattuu kohale kuitenkin.

Sitä tulee kaikenlaisia nettisivuja ja tuloksia selailtua, kun ei juurikaan muuta kun möllötää sisätiloissa.

Jos nyt juoksis maratonilla virallisessa maratonkilpailussa ajan 2.10.00 
Se ei olisi mitenkään ainutlaatuista, se aika tai paremmin on juostu jo 3143 kertaa.

Muita ihmeelisiä tilastoja juoksun osalta, 
Ehkä kaikki tilastot ei ole ihan ajantasalla, eikä täydellisiä, mutta kiva on selailla ajankuluksi kaikenlaista.

Senverran mieli on alamaissa ettei kuviakaan viitsi ottaa, täytyy taasen turvautua vanhoihin kuviin,
Tässä taivaltelen maratonia lähes pelkästään hiihtopohjalta, (jalkavaivoja) 
Lyhkäseksihän se askel kävi loppumatkasta.
Lyhkäseksi askel kävi tänään lenkilläkin loppumatkasta, väsytti.

Koviapoikia Rovaniemellä.

Eilispäivän Wings For Life World Run 2020 tapahtumassa, Ossi ja Juho osoittivat että maratonkuntoa löytyisi, olisi vain kisoja.
Hatunnoston arvoista työtä. Ossin blogista lisää tietoa juoksusta.

Tässä koronnan elämää rajoittavassa ajassa tuli mieleen vuodet 1973-74
Elettiin energiakriisin aikaa ja silloinkin näytti että maailma pysähtyy.

Egyptin ja Syyrian hyökättyä Israeliin 6.10 1973 (jom kippur sota)
Arabimaat leikkasivat öljyntuotantoa, pakotaakseen USA:n vähentämään tukea Israelille.
Siitä seurasi öljypulaa ja hintojen tuntuva korotus.

Ite -74..heh 

1974 Suomessakin jo säännösteltiin energian kulutusta.
mm. Tuli voimaan yleinen 80 km/t nopeusrajoitus,
Autojen motorinlämmitimen käyttö kiellettiin - 10 astetta lämpimillä keleillä,
liikeiden mainosvalot saivat palaa vain liikkeen aukioloaikoina,
moottoriteiden valaistus kiellettiin,
toimistojen ja tehtaiten huonelämpötiloja laskettiin,
moottoriajoneuvokilpailut kiellettiin, ym...

Ruotsissa ja Norjassa henkilöauton voi tankata vain jokatoinenpäivä, maksimimäärän 20 litraa polttoainetta.
Meillä Suomessa oli parempi tilanne Kekkosen hoitamien Neuvostoliiton suhteiden takia, saimme sitäkautta lisätoimituksia poltoaineiden suhteen.


Oma vuoteni -74
Juoksua ei paljoakaan tullut, ylitöitä tuli sitävastoin paiskittua ihan omiksitarpeiksi.
Työkohteina tuolloin oli ainakin Kristiinankaupungin öljyvoimalan rakennustyömaa, Kokkolassa säiliönrakennustyö, Kemissä massa ja paperitehtaissa, Tornion outokummulla.

Jos ei itellä tullut kisoja juostua, kun silloin ei juurikaan vielä ollut maantiejuoksuja ja hölkkiä, niin muut juoksi..
Roomassa oli EM-kilpailut  Suomi sai 10 mitallia ollen mitallitilastossa viidenneksiparas maa Euroopassa.
Videoita Suomalaissuorituksista.
Ratakympillä viideneksikymmeneksi parhaan Suomalaisen juoksijan sijaluku irtosi ajalla 30.21.6 !  Aika kova taso..

No toivotaan että syksypuolella taasen kisojakin järjestetään, että saadaan historiankirjoihin tuloksia myös vuodelta 2020