Ruuvin kiristämiseen ei sopivaa avainta löytynyt, joten työntelin pyörää kotia kohden, kunnes bikemanian kohdalla hoksasin että poikeaampa siellä kammen kiinityksessä.
Ystävälliselle bikemanian tytölle esittelin menopelini ongelman, ja pian tyttö olikin ruuvia vääntämässä kaikin sielun ja ruumiinvoimin, hintaa toimenpiteestä kysyessäni toivotteli vain hyvääpäivän jatkoa.
Niinpä hyvillä mielin käänsin pyöränkeulan uudelleen kohti etelää.
Välillä piti pysähtyä vähentelemään vaatetusta sillä ilman lämpötila senkun nousi ja vaatetusta oli syytä vähentää.
Pistäydyin välillä rannalla hiukan käsiä ja niskaa verryttelemässä.
Siitä sitten jatkoin eteenpäin, ja päätin että pyöräilempä Roomaan.
Sitähän sanotaan että kaikki tiet johtavat Roomaan, joten en sitten pahemmin karttaa vilkuillut vain jatkoin polkemista.
Mutta se nyt on täyttä skeidaa koko juttu että kaikki tiet johtaisivat Roomaan, ajamani tie päättyi merelle.
Niinpä käänsin pyöräni ympäri, ja päätin syödä retkievään.
Sitten lähdin ajelemaan takaisin kotiinpäin, käympä siellä Roomassa sitten joskus paremmalla ajalla ja kartan kanssa.
Vähän matkaa ajeltuani kodin suuntaan, näin puistonpenkillä istuskelevan tutun näköisen miehen, kämppis uunohan se siellä istui posket pullolaan ruokaa ja uudet lenkkarit jalassa.
Tässä kuva tiestä joka menee kauas merelle ja sitten se vain päättyy.
Ja tässä sitten ajelemani pyörälenkki.
Ensi sunnuntaina meillä on kisastartti tuolla Benijofarissa 7,5 km, ja siinä on ylämäkeäkin.
Meikäläiselle se tietää sitä että kisa on vietävä läpi parastaan yrittämättä,
pumppu ei tykkä ylämäestä.
Korkeuskäyrä viikonlopun kisalle.
Mukavia tällaiset kesäpäivät.
Tais olla uunon leipäluukussa "oksennusmakkaraa" naamanilmeestä päätellen? Vähän irvistytti, mutta sisällä pysy...Lämmin oli keli ja välihiusuissa kyllä tarkeni.
VastaaPoistaLämmin oli päivä, tällepäivälle luvattu jopa hellerajan rikkoutuvan, jokohan uuno uskaltaa luopua välihousuista.
VastaaPoista