Ounasvaara kutsuu.

Ilahduin kun kuulin RDS:n järjestävän viellä syksyn päätteeksi maastojuoksut Ounasvaaralla.

Mielestäni Ounasvaaran ulkoilureittejä tulisi ahkerammin käyttää myös kilpailutoiminnassa.
Kisan järjestäminen katukisoihin nähden tarvitsee huomattavasti vähemmän henkilökuntaa, sekä kaikenlaisten lupien hakeminen ja niistä maksaminen säästää, niin vaivaa kun kustannuksiakin.

Siteraan tässä RDS:n lehden 1978, puheenjohtajanpalstan kirjoitusta.
(Martti Moilanen.)

"Täytyy kokea hölkän ja juoksun ihme omakohtaisesti. Aluksi sitä vierastaa, suorastaan inhoaa, mutta kun kunto - sekä fyysinen että psyykkinen kohoaa, sitä alkaa suorastaan rakastaa juoksua."

"Jokainen joka tuntee hölkän tai juoksun omakseen, on ikuisesti tervetullut joukkoomme.
Ei niin hidasta olekaan, ettei se meille kelpaa. Jokainen kilpailee nimen omaan laiskuuttaan, sairauttaan, lihavuutta tai muita hyvinvoinnin kiroja vastaan."

RDS järjesti Ounasvaaralla 1977 - 1990 Rovaniemi hölkän / Ounasvaaran juoksun.
Heti ensimmäisenä vuona juoksijoita oli 130 ja seuraavana vuona hätyyteltiin 200 juoksijan rajaa, jossa kokoluokassa juoksu pitkään pysyikin, kunnes 1990 osanottajamäärä oli tippunut alle sadan, ja kisa päätettiin lopettaa, "kun eihän siellä kukaan enää käy". No tänäpäivänä 100 juoksijaa on jo hyvä määrä.

Itselle on parhaiten kisoista mieleen jäänyt vuoden 1985 kisa, jonka Arto Määttä voitti. Itse en ollut juoksemassa, mutta katsomaan oli päästävä, vaikka molemmat kädet olivat kantositeessä kipsattuna, viikkoa aikaisemmin tapahtuneen työtapaturman vuoksi.

Ensimmäinen Rovaniemi hölkkä 1977

Rovaniemihölkän lisäksi RDS on järjestänyt lukuisia muitakin maastokisoja Ounasvaaralla,
mm. Yöttömän yön 4 päivän juoksussa, maastojuoksu juostiin lähes samalla reitillä kun tuleva kisakin juostaan, vain jäähallin rakentaminen on loppuosaan vähän muutosta tuonut.

Abdel Sakah ja Viktor Tihonov  Yöttömän yön juoksuviikko 1997

Tulkaahan kaikki kynnellekykenevät juoksemaan, siten ehkä saataisiin jälleen Ounasvaaran upeille juoksureiteille jatkossakin kisatapahtumia.

Siteraampa viellä tähän loppuun Martti Moilasen kirjoituksesta pätkän, kun se tuntuu niin, niin tutulta omaltakohdaltanikin.

"Täällä Lapissa vielä vieruksutaan juoksua ja hölkkää. Tämän takia moni ei uskalla lähteä lenkille kun korkeintaan pimeässä ja  silloinkin arvaillen: mitähän nuo naapuritkin arvelee."

Nuorena poikana -60 luvun alkuvuosina kun kävin iltapimeällä, ikäänkun salaa lenkillä, joskus sattui että sen perän ainoan auton omaava mies otti minut kyytiin, varmaan ajatellen nuori poika näin myöhään kiireellä menossa kohden kotia. Olin tuolloin niin ujo etten kehdannut sanoa olevani lenkillä.
Samoin -70 luvulla, kyllä sitä vähän niskat luimussa kun pahantekoon olisi menossa, iltasella hotellin respan ohi kulki, kun lenkille lähti.