sunnuntai 12. toukokuuta 2019

Uhkarohkea rotan syö.

Mulla on ollut henkien taistelua itseni kanssa, ilmoittautuakko Terwamaratonin puolikaalle vai ei.
Järkeähän siinä juoksemisessani ei ole, kun haittana on aterosokleroottinen sepelvaltimotauti, aortta ja mitraaliläppä vuotaa, ja rasituksessa esintyy kammiolisälyöntejäkin, ym. remppaa.
Mutta kun on näin sarjanvaihtovuosikin, tuntuu että pitäisi se kisastartti saada 70 vuotiaissakin.

Juoksussa itselläni päämatkana on ollut maraton, ja puolikaat ja piikit siihen mukavana lisämausteena.
Seitenkymppisissä juoksutetaan kilometrin kahden matkoja, joitten niiden juokseminen ei tunnetta antaisi että on kilpajuoksusuorituksia tässsäkin sarjassa suorittanut, siksipä se puolikkaan juoksu kiinnostaa.
Meniskö se nitron voimalla.

Tänään kävin juoksulenkillä, no se jäi matkaltaan puoleen aiotusta ei vain jaksanut.
Sammakai se sitten on jättää muutkin askareet puolitiehen, jatkaa joskus myöhemmin.


Sitä juoksuun osallistumista pitänee vielä harkita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti