Entiseen 'hyvään' aikaan kun kesälomilla eteläisemmässä Suomessa oli liikkeellä, haluja kisojakin oli löytää, aikaa vierähti kirjastoissa istuskellessa ja paikallisia sanomalehtiä selaillen kun etsiskeli kisailmoituksia.
Ei silloin ollut mitään kisakalentereja, eikä nettejä guukletettavana, tiedonsaanti oli siihenaikaan haastavampaa.
Tarkastelin juoksijalehden maratontilastosta moniko Suomalainen on tänä vuona alittanut kolmentunnin rajan, ja missä juoksut on juostu.
Tilanne tällä hetkellä, 105 alittajaa, niistä 49 on juostu maame rajojen ulkopuolella.
Nykyään se kisojn lötäminen ja niihin ilmoittautuminen on niin helppoa,
kiitos internetin, (yksityisiä internet yhteyksiä alettiin myydä suomessa 1993)
Toista se oli ennen.
Ulkomaisten tapahtumien löytäminen oli työn ja tuskan takana, jos jostain kisaan löysit ja olisit halunnut osallistua, siitä se rumba vasta alkoi.
Soita tai kirjoita kisajärjestäjälle, (tietysti maan kielellä), sieltä vastataan jos hyvä tuuri, usein ei.
Pyydä ohjeet ilmottautumiseen ja osanoton maksuun, (ulkomaillemaksu pankilla runsas rovikka).
Lentojen ja hotellin varaus, matkatoimiston välityksellä (rovikka).
Ja lennot kalliita, ei niitä halpalentoytiöitä ollut, vaan finnair rokotti rautakangella.
Niinpä kisamatkat harvemmin kauemmas ylettyivät, oli tyydyttävä kotimaan ja pohjoismaiden maratoneihin.
Kerronpa vaikka miten kilpailuun ilmoittautuminen tapahtui Espanjassa vielä 2007 kun ensimmäisen kerran tuolla Torreviejan alueella kisailin.
Ensiksi soitto kisajärjestäjälle ja ilmoittautuminen, sait tilinumeron mihin maksat pankissa osanottomaksusi, sen jälkeen faksaat maksukuittisi kisajärjestäjälle, ja olit oikeutettu osallistumaan kisaan.
No nykyään sielläkin kaikki tapahtuu internetissä, suit sait sukkelaan, ainakin useimmiten.
No se siitä, katso vaikka tästä kuinka monella on internet tänään, tai se kuoleeko ihmisiä enemmän itsemurhiin vai liikenteessä?
Niin ja sekin on muuttunut, ennenvanhaan useamman kerrankin juoksin kilpaa jo maratonin jälkeisenä päivänä.
Nyt ruskamaratonin kympin jälkeen olen kaksikertaa yrittänyt juoksulenkille, ja molemmilla lerroilla tullut kävellen takaisin, ja on kohta mennyt jo viikko, ei vain jaksa.
Anne-Marin mieteet ennen Dohaa.
Pikkasen oli Orihuelassa sadellut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti