Alakulo jatkuu.

Toisenlaiseksi kuvittelin elämän.
Jotkut asiat eivät suju niin kuin suunnitellaan.

Itkien synnymme maailmaan, raskaan elämän jälkeen saavutamme kärsimystentäyttämän vanhuutemme, vähän kerralla meiltä kaikki viedään,
ennen kun armahtava kuolema saapuu.

Siinä se.
Kannataako tänne syntyä?  Ikävä ettei se ole itse päätettävissä.

Olemme kaikki tällä tiellä.

       Tämäjuoksu syyskuulla jäi viimeiseksi jonne itse autoillen pääsin.