Tänään lähdin lenkille jo ennen kuutta aamulla, kun ei se taas nukuttanu huonostikaan.
No ei se lenkki kymppiä pitempi ollut ja vauhdiltaankin niin hidas että häpeä sitä juoksemiseksi on sanoa.
Tässä päivä pari sitten oli juttu Lauri Friarista, "Maraton alle kolmentunnin viidellä veri vuosikymmenellä". No Laurihan on kovanluokan maratoonareita.
Siinä vain itsekseni ajattelin että eihän tuo ihmeellistä ole, moni on varmaan juossut kuudellakin ja jopa seisämälläkin vuosikymmenellä maratoneja alle kolmentunnin.
Sitä en huomannut että olenhan itsekkin viidellä eri vuoskymmenellä tuon rajan alittanut. On se hyvä että muut huomaa, ja asiasta minuakin informoivat.
Olenkin aika huono muistamaan omia kilpailutuloksiani, ja sitä missä kisoissa olen kilpailut.
Muisti on huono ainakin näin vanhemuuttaan dementia vaivaa, ja kun kisa startteja on yli 1000 niin piruko niitä kaikkia voi muistaa..
Niin ne omat vuosikymmenet, mara alle kolmentunnin, -70, -80, -90, -00, -10
Itekkin ajattelin että taitaa niitä vuosikymmeniä Olliltakin löytyä riittävästi. Kauppilan Jukaltakin löytyy vuosikymmeniä viisi. Itsellä jäi kahteen. Nyt tuntuu siltä, jotta kun jaksas hengitellä etes kuusi vuosikymmentä täyteen. Nykyinen 20-30 % pumppausteho kun ei anna mahdollisuuksia kummoisiin pyrähdyksiin. Vielä kuitenkin jaksoin sahata raivurilla kuusi tankkia putkeen. Upottava maasto ja 10 kg raivuri siinä sopiva haaste itselle.
VastaaPoistaHyvinhän vielä metsäälakoo.
VastaaPoistaJoo ei se viisi vuosikymmentä vielä vaikeaa ole saavuttaa.
Itselläkin ensimmäinen kolmentunnin alitus niinkin vanhana kun 29 vuotiaana, kun niitä jokamiehen maratoneja ei silloin ennenvanhaan järjestetty, oli vain SM ja Artturinmaraton, niin kellä hölkääjällä maratonin juokseminen olisi silloin edes mielessä käynyt.
Sitten jos on kova konkari ja terve voi vielä seitenkymppisenäkin juosta alle kolmentunnin, silloin helposti tulee jo seitsämänkin vuosikymmentä.